Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus

Kiinteän polttoaineen vastavirtakaasutuskokeet tehtiin pilotkaasuttimella, jonka maksimiteho oli noin 1,5 MW. Kokeiden tarkoituksena oli lähinnä selvittää perustekijät tuotettaessa pienlämpöarvoista polttokaasua turpeesta ja puusta. Sekä myötä että vastavirtakaasutaksen yleistä teoriaa käsitellään. Kokeissa käytetty laitteisto kuvataan ja koetulokset esitetään. Polttoaineina käytettiin palaturvetta, turvepellettejä, tavallista puuhaketta, palahaketta ja metsätähdehaketta. Käytettyjen polttoaineiden kosteus oli 15 - 52 paino-%. Kokeiden aikana määritettiin tuotekaasun koostumus ja tervapitoisuus, reaktoriin syötetty materiaalimäärä ja reaktorin lämpötilat. Mittausarvoista saatiin laskennallisesti kaasun lämpöarvo, kaasutusteho ja hyötysuhde. Kuivan tuotekaasun lämpöarvoksi saatiin 4,5 - 6,2 MJ/m3 riippuen lähinnä kaasutettavan polttoaineen kosteudesta. Turpeesta tai puusta tuotetuissa kaasuissa ei ollut suuria eroja. Tyypillinen palavien komponenttien osuus kuivassa tuotekaasussa oli 24 % hiilimonoksidia, 19 % vetyä ja 2,5 % metaania. Raakakaasun (mukana vesihöyry ja terva) lämpöarvo oli 3,5 - 5,0 MJ/m3. Se oli hyvin voimakkaasti riippuvainen polttoaineen lähtökosteudesta. Kaasutuksen kokonaishyötysuhde oli 92 - 97 %. Suurin hyötysuhteeseen vaikuttanut tekijä oli käytetty kaasutusteho. Polttoaineen kosteuden vaikutus oli huomattavasti pienempi. Kaikkien käytettyjen polttoaineiden kaasuttaminen onnistui hyvin. Polttoaineen kosteus sai olla yli 50 % tai sen joukossa sai olla 50 % alle 10 mm:n mursketta ilman erikoisia vaikeuksia.