Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus

Hannu Filen, Markku Jantunen, Kari Salo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kiinteän polttoaineen vastavirtakaasutuskokeet tehtiin pilotkaasuttimella, jonka maksimiteho oli noin 1,5 MW. Kokeiden tarkoituksena oli lähinnä selvittää perustekijät tuotettaessa pienlämpöarvoista polttokaasua turpeesta ja puusta. Sekä myötä että vastavirtakaasutaksen yleistä teoriaa käsitellään. Kokeissa käytetty laitteisto kuvataan ja koetulokset esitetään. Polttoaineina käytettiin palaturvetta, turvepellettejä, tavallista puuhaketta, palahaketta ja metsätähdehaketta. Käytettyjen polttoaineiden kosteus oli 15 - 52 paino-%. Kokeiden aikana määritettiin tuotekaasun koostumus ja tervapitoisuus, reaktoriin syötetty materiaalimäärä ja reaktorin lämpötilat. Mittausarvoista saatiin laskennallisesti kaasun lämpöarvo, kaasutusteho ja hyötysuhde. Kuivan tuotekaasun lämpöarvoksi saatiin 4,5 - 6,2 MJ/m3 riippuen lähinnä kaasutettavan polttoaineen kosteudesta. Turpeesta tai puusta tuotetuissa kaasuissa ei ollut suuria eroja. Tyypillinen palavien komponenttien osuus kuivassa tuotekaasussa oli 24 % hiilimonoksidia, 19 % vetyä ja 2,5 % metaania. Raakakaasun (mukana vesihöyry ja terva) lämpöarvo oli 3,5 - 5,0 MJ/m3. Se oli hyvin voimakkaasti riippuvainen polttoaineen lähtökosteudesta. Kaasutuksen kokonaishyötysuhde oli 92 - 97 %. Suurin hyötysuhteeseen vaikuttanut tekijä oli käytetty kaasutusteho. Polttoaineen kosteuden vaikutus oli huomattavasti pienempi. Kaikkien käytettyjen polttoaineiden kaasuttaminen onnistui hyvin. Polttoaineen kosteus sai olla yli 50 % tai sen joukossa sai olla 50 % alle 10 mm:n mursketta ilman erikoisia vaikeuksia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Print)951-38-1948-5
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number250
ISSN0358-5077

Keywords

  • domestic fuels
  • peat
  • wood
  • gasification

Cite this

Filen, H., Jantunen, M., & Salo, K. (1984). Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 250
Filen, Hannu ; Jantunen, Markku ; Salo, Kari. / Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 250).
@book{d9f63eb8bc81477ea9ff47b64b169ce7,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus",
abstract = "Kiinte{\"a}n polttoaineen vastavirtakaasutuskokeet tehtiin pilotkaasuttimella, jonka maksimiteho oli noin 1,5 MW. Kokeiden tarkoituksena oli l{\"a}hinn{\"a} selvitt{\"a}{\"a} perustekij{\"a}t tuotettaessa pienl{\"a}mp{\"o}arvoista polttokaasua turpeesta ja puusta. Sek{\"a} my{\"o}t{\"a} ett{\"a} vastavirtakaasutaksen yleist{\"a} teoriaa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n. Kokeissa k{\"a}ytetty laitteisto kuvataan ja koetulokset esitet{\"a}{\"a}n. Polttoaineina k{\"a}ytettiin palaturvetta, turvepellettej{\"a}, tavallista puuhaketta, palahaketta ja mets{\"a}t{\"a}hdehaketta. K{\"a}ytettyjen polttoaineiden kosteus oli 15 - 52 paino-{\%}. Kokeiden aikana m{\"a}{\"a}ritettiin tuotekaasun koostumus ja tervapitoisuus, reaktoriin sy{\"o}tetty materiaalim{\"a}{\"a}r{\"a} ja reaktorin l{\"a}mp{\"o}tilat. Mittausarvoista saatiin laskennallisesti kaasun l{\"a}mp{\"o}arvo, kaasutusteho ja hy{\"o}tysuhde. Kuivan tuotekaasun l{\"a}mp{\"o}arvoksi saatiin 4,5 - 6,2 MJ/m3 riippuen l{\"a}hinn{\"a} kaasutettavan polttoaineen kosteudesta. Turpeesta tai puusta tuotetuissa kaasuissa ei ollut suuria eroja. Tyypillinen palavien komponenttien osuus kuivassa tuotekaasussa oli 24 {\%} hiilimonoksidia, 19 {\%} vety{\"a} ja 2,5 {\%} metaania. Raakakaasun (mukana vesih{\"o}yry ja terva) l{\"a}mp{\"o}arvo oli 3,5 - 5,0 MJ/m3. Se oli hyvin voimakkaasti riippuvainen polttoaineen l{\"a}ht{\"o}kosteudesta. Kaasutuksen kokonaishy{\"o}tysuhde oli 92 - 97 {\%}. Suurin hy{\"o}tysuhteeseen vaikuttanut tekij{\"a} oli k{\"a}ytetty kaasutusteho. Polttoaineen kosteuden vaikutus oli huomattavasti pienempi. Kaikkien k{\"a}ytettyjen polttoaineiden kaasuttaminen onnistui hyvin. Polttoaineen kosteus sai olla yli 50 {\%} tai sen joukossa sai olla 50 {\%} alle 10 mm:n mursketta ilman erikoisia vaikeuksia.",
keywords = "domestic fuels, peat, wood, gasification",
author = "Hannu Filen and Markku Jantunen and Kari Salo",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1948-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "250",
address = "Finland",

}

Filen, H, Jantunen, M & Salo, K 1984, Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 250, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus. / Filen, Hannu; Jantunen, Markku; Salo, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 250).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus

AU - Filen, Hannu

AU - Jantunen, Markku

AU - Salo, Kari

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Kiinteän polttoaineen vastavirtakaasutuskokeet tehtiin pilotkaasuttimella, jonka maksimiteho oli noin 1,5 MW. Kokeiden tarkoituksena oli lähinnä selvittää perustekijät tuotettaessa pienlämpöarvoista polttokaasua turpeesta ja puusta. Sekä myötä että vastavirtakaasutaksen yleistä teoriaa käsitellään. Kokeissa käytetty laitteisto kuvataan ja koetulokset esitetään. Polttoaineina käytettiin palaturvetta, turvepellettejä, tavallista puuhaketta, palahaketta ja metsätähdehaketta. Käytettyjen polttoaineiden kosteus oli 15 - 52 paino-%. Kokeiden aikana määritettiin tuotekaasun koostumus ja tervapitoisuus, reaktoriin syötetty materiaalimäärä ja reaktorin lämpötilat. Mittausarvoista saatiin laskennallisesti kaasun lämpöarvo, kaasutusteho ja hyötysuhde. Kuivan tuotekaasun lämpöarvoksi saatiin 4,5 - 6,2 MJ/m3 riippuen lähinnä kaasutettavan polttoaineen kosteudesta. Turpeesta tai puusta tuotetuissa kaasuissa ei ollut suuria eroja. Tyypillinen palavien komponenttien osuus kuivassa tuotekaasussa oli 24 % hiilimonoksidia, 19 % vetyä ja 2,5 % metaania. Raakakaasun (mukana vesihöyry ja terva) lämpöarvo oli 3,5 - 5,0 MJ/m3. Se oli hyvin voimakkaasti riippuvainen polttoaineen lähtökosteudesta. Kaasutuksen kokonaishyötysuhde oli 92 - 97 %. Suurin hyötysuhteeseen vaikuttanut tekijä oli käytetty kaasutusteho. Polttoaineen kosteuden vaikutus oli huomattavasti pienempi. Kaikkien käytettyjen polttoaineiden kaasuttaminen onnistui hyvin. Polttoaineen kosteus sai olla yli 50 % tai sen joukossa sai olla 50 % alle 10 mm:n mursketta ilman erikoisia vaikeuksia.

AB - Kiinteän polttoaineen vastavirtakaasutuskokeet tehtiin pilotkaasuttimella, jonka maksimiteho oli noin 1,5 MW. Kokeiden tarkoituksena oli lähinnä selvittää perustekijät tuotettaessa pienlämpöarvoista polttokaasua turpeesta ja puusta. Sekä myötä että vastavirtakaasutaksen yleistä teoriaa käsitellään. Kokeissa käytetty laitteisto kuvataan ja koetulokset esitetään. Polttoaineina käytettiin palaturvetta, turvepellettejä, tavallista puuhaketta, palahaketta ja metsätähdehaketta. Käytettyjen polttoaineiden kosteus oli 15 - 52 paino-%. Kokeiden aikana määritettiin tuotekaasun koostumus ja tervapitoisuus, reaktoriin syötetty materiaalimäärä ja reaktorin lämpötilat. Mittausarvoista saatiin laskennallisesti kaasun lämpöarvo, kaasutusteho ja hyötysuhde. Kuivan tuotekaasun lämpöarvoksi saatiin 4,5 - 6,2 MJ/m3 riippuen lähinnä kaasutettavan polttoaineen kosteudesta. Turpeesta tai puusta tuotetuissa kaasuissa ei ollut suuria eroja. Tyypillinen palavien komponenttien osuus kuivassa tuotekaasussa oli 24 % hiilimonoksidia, 19 % vetyä ja 2,5 % metaania. Raakakaasun (mukana vesihöyry ja terva) lämpöarvo oli 3,5 - 5,0 MJ/m3. Se oli hyvin voimakkaasti riippuvainen polttoaineen lähtökosteudesta. Kaasutuksen kokonaishyötysuhde oli 92 - 97 %. Suurin hyötysuhteeseen vaikuttanut tekijä oli käytetty kaasutusteho. Polttoaineen kosteuden vaikutus oli huomattavasti pienempi. Kaikkien käytettyjen polttoaineiden kaasuttaminen onnistui hyvin. Polttoaineen kosteus sai olla yli 50 % tai sen joukossa sai olla 50 % alle 10 mm:n mursketta ilman erikoisia vaikeuksia.

KW - domestic fuels

KW - peat

KW - wood

KW - gasification

M3 - Report

SN - 951-38-1948-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Filen H, Jantunen M, Salo K. Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 1. Vastavirtakaasutus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 250).