Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus

Jukka Leppälahti, Esa Kurkela, Kari Salo

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Vastavirtakaasutukseen ja kaasun polttoon modifioidussa öljykattilassa perustavan lämpökeskuksen tekniikkaa ja taloutta tutkittaessa havaittiin järjestelmän 1 MW:n pilot-laitteistolla tehdyssä koesarjassa toimivan odotusten mukaisesti. Laitoksen kokonaishyötysuhteeksi mitattiin 80 - 84 % ja säätöalue oli 20 - 100 % nimellistehosta. Kaasupoltin osoittautui onnistuneeksi. Savukaasun happipitoisuus voitiin aina pitää alle 4 %:n (kuivista savukaasuista) ilman, että savukaasuissa olisi esiintynyt palamattomia aineksia. Myös laitoksen säädettävyys osoittautui hyväksi. Koelaitteisto osoitti järjestelmän sopivan lähes kaikille palamaisille hiilipitoisille polttoaineille. Rajoittavina seikkoina ovat polttoaineen maksimikosteus (noin 55 %), riittävän korkea tuhkan pehmenemislämpötila (yli 900 °C) ja materiaalikerroksen riittävä kaasun läpäisykyky. Kehitetyn menetelmän ensimmäisenä teollisena sovellutuksena otettiin Kankaanpäässä alkuvuodesta 1982 käyttöön 5,2 MW:n kaukolämpökeskus, jossa tehtyjen mittausten tulokset esitetään. Laitoksen hetkelliseksi hyötysuhteeksi mitattiin 85,7 % käytettäessä kosteudeltaan noin 40-prosenttista palaturvetta. Lukuun ei sisälly käytetty sähköenergia, joka oli 11 kWh/MWh. Kaasutuslämpökeskuksen taloudellisuutta arvioidaan vertaamalla lämmöntuotantokustannaksia kauppa- ja teollisuasministeriön energiaosaston julkaisussa "Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky 1982" esitettyihin keskimääräisiin lämmöntuotantokustannaksiin. Kaasutuslämpökeskus on kaikissa tarkastelluissa kokoluokissa kilpailukykyinen maihin kiinteän polttoaineen laitoksiin verrattuna. Kilpailukyky öljyyn nähden edellyttää kokoluokasta riippuen 3000 - 5000 tunnin vuotuista huipunkäyttöaikaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages54
ISBN (Print)951-38-1949-3
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume251

Fingerprint

Heating
Gases

Keywords

  • heating stations
  • gases
  • domestic fuels
  • gasification

Cite this

Leppälahti, J., Kurkela, E., & Salo, K. (1984). Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 251
Leppälahti, Jukka ; Kurkela, Esa ; Salo, Kari. / Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 251).
@book{e2158e5d1bb74a3d9bf5f716a53032f3,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasuk{\"a}ytt{\"o}inen l{\"a}mp{\"o}keskus",
abstract = "Vastavirtakaasutukseen ja kaasun polttoon modifioidussa {\"o}ljykattilassa perustavan l{\"a}mp{\"o}keskuksen tekniikkaa ja taloutta tutkittaessa havaittiin j{\"a}rjestelm{\"a}n 1 MW:n pilot-laitteistolla tehdyss{\"a} koesarjassa toimivan odotusten mukaisesti. Laitoksen kokonaishy{\"o}tysuhteeksi mitattiin 80 - 84 {\%} ja s{\"a}{\"a}t{\"o}alue oli 20 - 100 {\%} nimellistehosta. Kaasupoltin osoittautui onnistuneeksi. Savukaasun happipitoisuus voitiin aina pit{\"a}{\"a} alle 4 {\%}:n (kuivista savukaasuista) ilman, ett{\"a} savukaasuissa olisi esiintynyt palamattomia aineksia. My{\"o}s laitoksen s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyys osoittautui hyv{\"a}ksi. Koelaitteisto osoitti j{\"a}rjestelm{\"a}n sopivan l{\"a}hes kaikille palamaisille hiilipitoisille polttoaineille. Rajoittavina seikkoina ovat polttoaineen maksimikosteus (noin 55 {\%}), riitt{\"a}v{\"a}n korkea tuhkan pehmenemisl{\"a}mp{\"o}tila (yli 900 °C) ja materiaalikerroksen riitt{\"a}v{\"a} kaasun l{\"a}p{\"a}isykyky. Kehitetyn menetelm{\"a}n ensimm{\"a}isen{\"a} teollisena sovellutuksena otettiin Kankaanp{\"a}{\"a}ss{\"a} alkuvuodesta 1982 k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n 5,2 MW:n kaukol{\"a}mp{\"o}keskus, jossa tehtyjen mittausten tulokset esitet{\"a}{\"a}n. Laitoksen hetkelliseksi hy{\"o}tysuhteeksi mitattiin 85,7 {\%} k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} kosteudeltaan noin 40-prosenttista palaturvetta. Lukuun ei sis{\"a}lly k{\"a}ytetty s{\"a}hk{\"o}energia, joka oli 11 kWh/MWh. Kaasutusl{\"a}mp{\"o}keskuksen taloudellisuutta arvioidaan vertaamalla l{\"a}mm{\"o}ntuotantokustannaksia kauppa- ja teollisuasministeri{\"o}n energiaosaston julkaisussa {"}Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky 1982{"} esitettyihin keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isiin l{\"a}mm{\"o}ntuotantokustannaksiin. Kaasutusl{\"a}mp{\"o}keskus on kaikissa tarkastelluissa kokoluokissa kilpailukykyinen maihin kiinte{\"a}n polttoaineen laitoksiin verrattuna. Kilpailukyky {\"o}ljyyn n{\"a}hden edellytt{\"a}{\"a} kokoluokasta riippuen 3000 - 5000 tunnin vuotuista huipunk{\"a}ytt{\"o}aikaa.",
keywords = "heating stations, gases, domestic fuels, gasification",
author = "Jukka Lepp{\"a}lahti and Esa Kurkela and Kari Salo",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1949-3",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Leppälahti, J, Kurkela, E & Salo, K 1984, Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 251, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus. / Leppälahti, Jukka; Kurkela, Esa; Salo, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 251).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus

AU - Leppälahti, Jukka

AU - Kurkela, Esa

AU - Salo, Kari

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Vastavirtakaasutukseen ja kaasun polttoon modifioidussa öljykattilassa perustavan lämpökeskuksen tekniikkaa ja taloutta tutkittaessa havaittiin järjestelmän 1 MW:n pilot-laitteistolla tehdyssä koesarjassa toimivan odotusten mukaisesti. Laitoksen kokonaishyötysuhteeksi mitattiin 80 - 84 % ja säätöalue oli 20 - 100 % nimellistehosta. Kaasupoltin osoittautui onnistuneeksi. Savukaasun happipitoisuus voitiin aina pitää alle 4 %:n (kuivista savukaasuista) ilman, että savukaasuissa olisi esiintynyt palamattomia aineksia. Myös laitoksen säädettävyys osoittautui hyväksi. Koelaitteisto osoitti järjestelmän sopivan lähes kaikille palamaisille hiilipitoisille polttoaineille. Rajoittavina seikkoina ovat polttoaineen maksimikosteus (noin 55 %), riittävän korkea tuhkan pehmenemislämpötila (yli 900 °C) ja materiaalikerroksen riittävä kaasun läpäisykyky. Kehitetyn menetelmän ensimmäisenä teollisena sovellutuksena otettiin Kankaanpäässä alkuvuodesta 1982 käyttöön 5,2 MW:n kaukolämpökeskus, jossa tehtyjen mittausten tulokset esitetään. Laitoksen hetkelliseksi hyötysuhteeksi mitattiin 85,7 % käytettäessä kosteudeltaan noin 40-prosenttista palaturvetta. Lukuun ei sisälly käytetty sähköenergia, joka oli 11 kWh/MWh. Kaasutuslämpökeskuksen taloudellisuutta arvioidaan vertaamalla lämmöntuotantokustannaksia kauppa- ja teollisuasministeriön energiaosaston julkaisussa "Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky 1982" esitettyihin keskimääräisiin lämmöntuotantokustannaksiin. Kaasutuslämpökeskus on kaikissa tarkastelluissa kokoluokissa kilpailukykyinen maihin kiinteän polttoaineen laitoksiin verrattuna. Kilpailukyky öljyyn nähden edellyttää kokoluokasta riippuen 3000 - 5000 tunnin vuotuista huipunkäyttöaikaa.

AB - Vastavirtakaasutukseen ja kaasun polttoon modifioidussa öljykattilassa perustavan lämpökeskuksen tekniikkaa ja taloutta tutkittaessa havaittiin järjestelmän 1 MW:n pilot-laitteistolla tehdyssä koesarjassa toimivan odotusten mukaisesti. Laitoksen kokonaishyötysuhteeksi mitattiin 80 - 84 % ja säätöalue oli 20 - 100 % nimellistehosta. Kaasupoltin osoittautui onnistuneeksi. Savukaasun happipitoisuus voitiin aina pitää alle 4 %:n (kuivista savukaasuista) ilman, että savukaasuissa olisi esiintynyt palamattomia aineksia. Myös laitoksen säädettävyys osoittautui hyväksi. Koelaitteisto osoitti järjestelmän sopivan lähes kaikille palamaisille hiilipitoisille polttoaineille. Rajoittavina seikkoina ovat polttoaineen maksimikosteus (noin 55 %), riittävän korkea tuhkan pehmenemislämpötila (yli 900 °C) ja materiaalikerroksen riittävä kaasun läpäisykyky. Kehitetyn menetelmän ensimmäisenä teollisena sovellutuksena otettiin Kankaanpäässä alkuvuodesta 1982 käyttöön 5,2 MW:n kaukolämpökeskus, jossa tehtyjen mittausten tulokset esitetään. Laitoksen hetkelliseksi hyötysuhteeksi mitattiin 85,7 % käytettäessä kosteudeltaan noin 40-prosenttista palaturvetta. Lukuun ei sisälly käytetty sähköenergia, joka oli 11 kWh/MWh. Kaasutuslämpökeskuksen taloudellisuutta arvioidaan vertaamalla lämmöntuotantokustannaksia kauppa- ja teollisuasministeriön energiaosaston julkaisussa "Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky 1982" esitettyihin keskimääräisiin lämmöntuotantokustannaksiin. Kaasutuslämpökeskus on kaikissa tarkastelluissa kokoluokissa kilpailukykyinen maihin kiinteän polttoaineen laitoksiin verrattuna. Kilpailukyky öljyyn nähden edellyttää kokoluokasta riippuen 3000 - 5000 tunnin vuotuista huipunkäyttöaikaa.

KW - heating stations

KW - gases

KW - domestic fuels

KW - gasification

M3 - Report

SN - 951-38-1949-3

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Leppälahti J, Kurkela E, Salo K. Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 2. Kaasukäyttöinen lämpökeskus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 251).