Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla

Esa Kurkela, Hannu Filen, Kari Salo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Läpinäkyvästä akryylimuovista valmistetulla mallireaktorilla määritettiin puun ja turpeen leijutusominaisuuksia. Kaasutuskokeet tehtiin pienellä laboratoriomitan leijukerrosreaktorilla. Kylmämallilla määritettiin puru- ja turvemateriaalien leijutusnopeudet ja patjasta poistuvan hienoaineksen määrät. Mitattujen leijutusnopeuksien todettiin olevan selvästi suuremmat kain lasketut nopeudet. Puru- ja turvepartikkelit fluidisoituivat hiukkasryhminä eikä yksittäisinä hiukkasina. Kaasutuskokeet tehtiin leijukerrosreaktorilla, jonka sisäläpimitta oli 150 mm. Sahanpuru havaittiin melko hyvin kaasuuntuvaksi materiaaliksi. Kuivaa purua kaasutettaessa oli kaasun lämpöarvo keskimäärin 5 MJ/m3n ja kaasuna saatiin noin 75 % syötetystä energiasta. Poistuvan hiiliaineksen määrä oli virtausnopeusalueella 0,3 - 0,6 m/s 1 - 5 % syötetyn purun kuiva-aineen määrästä. Seulomattoman jyrsinturpeen kaasutuksessa oli vastaava poistuma 18 - 22 %. Tämä vastasi 20 - 30 % syötetyn turpeen energiasta. Tuotekaasun lämpöarvo jäi hieman pienemmäksi kuin purun kaasutuksessa ja kaasun kemiallisena energiana ja entalpiana saatiin parhaimmillaankin vain 65 % käytetyn turpeen energiasta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Print)951-38-1950-7
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number252
ISSN0358-5077

Fingerprint

Dust
Soil

Keywords

  • milled peat
  • wood
  • saw dust
  • domestic fuels
  • gasification
  • fluidized beds

Cite this

Kurkela, E., Filen, H., & Salo, K. (1984). Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 252
Kurkela, Esa ; Filen, Hannu ; Salo, Kari. / Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 252).
@book{c8dd80086e204584a767c6178dba2e4a,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienell{\"a} leijukerrosreaktorilla",
abstract = "L{\"a}pin{\"a}kyv{\"a}st{\"a} akryylimuovista valmistetulla mallireaktorilla m{\"a}{\"a}ritettiin puun ja turpeen leijutusominaisuuksia. Kaasutuskokeet tehtiin pienell{\"a} laboratoriomitan leijukerrosreaktorilla. Kylm{\"a}mallilla m{\"a}{\"a}ritettiin puru- ja turvemateriaalien leijutusnopeudet ja patjasta poistuvan hienoaineksen m{\"a}{\"a}r{\"a}t. Mitattujen leijutusnopeuksien todettiin olevan selv{\"a}sti suuremmat kain lasketut nopeudet. Puru- ja turvepartikkelit fluidisoituivat hiukkasryhmin{\"a} eik{\"a} yksitt{\"a}isin{\"a} hiukkasina. Kaasutuskokeet tehtiin leijukerrosreaktorilla, jonka sis{\"a}l{\"a}pimitta oli 150 mm. Sahanpuru havaittiin melko hyvin kaasuuntuvaksi materiaaliksi. Kuivaa purua kaasutettaessa oli kaasun l{\"a}mp{\"o}arvo keskim{\"a}{\"a}rin 5 MJ/m3n ja kaasuna saatiin noin 75 {\%} sy{\"o}tetyst{\"a} energiasta. Poistuvan hiiliaineksen m{\"a}{\"a}r{\"a} oli virtausnopeusalueella 0,3 - 0,6 m/s 1 - 5 {\%} sy{\"o}tetyn purun kuiva-aineen m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Seulomattoman jyrsinturpeen kaasutuksessa oli vastaava poistuma 18 - 22 {\%}. T{\"a}m{\"a} vastasi 20 - 30 {\%} sy{\"o}tetyn turpeen energiasta. Tuotekaasun l{\"a}mp{\"o}arvo j{\"a}i hieman pienemm{\"a}ksi kuin purun kaasutuksessa ja kaasun kemiallisena energiana ja entalpiana saatiin parhaimmillaankin vain 65 {\%} k{\"a}ytetyn turpeen energiasta.",
keywords = "milled peat, wood, saw dust, domestic fuels, gasification, fluidized beds",
author = "Esa Kurkela and Hannu Filen and Kari Salo",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1950-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "252",
address = "Finland",

}

Kurkela, E, Filen, H & Salo, K 1984, Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 252, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla. / Kurkela, Esa; Filen, Hannu; Salo, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 252).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla

AU - Kurkela, Esa

AU - Filen, Hannu

AU - Salo, Kari

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Läpinäkyvästä akryylimuovista valmistetulla mallireaktorilla määritettiin puun ja turpeen leijutusominaisuuksia. Kaasutuskokeet tehtiin pienellä laboratoriomitan leijukerrosreaktorilla. Kylmämallilla määritettiin puru- ja turvemateriaalien leijutusnopeudet ja patjasta poistuvan hienoaineksen määrät. Mitattujen leijutusnopeuksien todettiin olevan selvästi suuremmat kain lasketut nopeudet. Puru- ja turvepartikkelit fluidisoituivat hiukkasryhminä eikä yksittäisinä hiukkasina. Kaasutuskokeet tehtiin leijukerrosreaktorilla, jonka sisäläpimitta oli 150 mm. Sahanpuru havaittiin melko hyvin kaasuuntuvaksi materiaaliksi. Kuivaa purua kaasutettaessa oli kaasun lämpöarvo keskimäärin 5 MJ/m3n ja kaasuna saatiin noin 75 % syötetystä energiasta. Poistuvan hiiliaineksen määrä oli virtausnopeusalueella 0,3 - 0,6 m/s 1 - 5 % syötetyn purun kuiva-aineen määrästä. Seulomattoman jyrsinturpeen kaasutuksessa oli vastaava poistuma 18 - 22 %. Tämä vastasi 20 - 30 % syötetyn turpeen energiasta. Tuotekaasun lämpöarvo jäi hieman pienemmäksi kuin purun kaasutuksessa ja kaasun kemiallisena energiana ja entalpiana saatiin parhaimmillaankin vain 65 % käytetyn turpeen energiasta.

AB - Läpinäkyvästä akryylimuovista valmistetulla mallireaktorilla määritettiin puun ja turpeen leijutusominaisuuksia. Kaasutuskokeet tehtiin pienellä laboratoriomitan leijukerrosreaktorilla. Kylmämallilla määritettiin puru- ja turvemateriaalien leijutusnopeudet ja patjasta poistuvan hienoaineksen määrät. Mitattujen leijutusnopeuksien todettiin olevan selvästi suuremmat kain lasketut nopeudet. Puru- ja turvepartikkelit fluidisoituivat hiukkasryhminä eikä yksittäisinä hiukkasina. Kaasutuskokeet tehtiin leijukerrosreaktorilla, jonka sisäläpimitta oli 150 mm. Sahanpuru havaittiin melko hyvin kaasuuntuvaksi materiaaliksi. Kuivaa purua kaasutettaessa oli kaasun lämpöarvo keskimäärin 5 MJ/m3n ja kaasuna saatiin noin 75 % syötetystä energiasta. Poistuvan hiiliaineksen määrä oli virtausnopeusalueella 0,3 - 0,6 m/s 1 - 5 % syötetyn purun kuiva-aineen määrästä. Seulomattoman jyrsinturpeen kaasutuksessa oli vastaava poistuma 18 - 22 %. Tämä vastasi 20 - 30 % syötetyn turpeen energiasta. Tuotekaasun lämpöarvo jäi hieman pienemmäksi kuin purun kaasutuksessa ja kaasun kemiallisena energiana ja entalpiana saatiin parhaimmillaankin vain 65 % käytetyn turpeen energiasta.

KW - milled peat

KW - wood

KW - saw dust

KW - domestic fuels

KW - gasification

KW - fluidized beds

M3 - Report

SN - 951-38-1950-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kurkela E, Filen H, Salo K. Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 3. Jyrsinturpeen ja puupurun kaasutuskokeet pienellä leijukerrosreaktorilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 252).