Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) rakennettiin koelaitteisto pienlämpöarvoisen kaasun moottorikäyttöä varten. Tavoitteena oli pienimuotoisen sähköntuotannon edellytysten selvittäminen. Kaasu valmistettiin puuhakkeesta myötävirtatyyppisessä kaasuttimessa ja puhdistettiin kaksivaiheisella vesipesulla moottorikäyttöön sopivaksi. Moottorina oli Valmet 611 -tyypin moottori. Se muunnettiin kokeita varten kipinäsytytteiseksi, sen puristussuhdetta alennettiin mäntiä sorvaamalla arvosta 17:1 arvoon 11:1 ja se varustettiin mekaanisella käyntinopeussäätimellä sekä asennettiin hydrauliseen moottoridynamometriin. Kaasun laatu- ja painevaihtelujen vaikutusten eliminoimiseksi moottoriin rakennettiin automaattinen kaasu-ilmaseoksen säätöjärjestelmä.Koeajoissa määritettiin saavutettavissa oleva maksimiteho eri kierrosnopeuksilla sekä moottorin säätöparametrien vaikutus moottorin toimintaan ja hyötysuhteeseen. Suurin saavutettu teho oli 65 kW:n pyörintänopeudella 2 300 r/min. Jatkuvassa käytössä oli suurin saavutettu teho noin 50 kW:n pyörintänopeudella 2 100 r/min. Moottorin hyötysuhde oli parhaimmillaan noin 30 %. Parhaat hyötysuhdearvot saavutettiin 33 - 35°:n sytytysennakoilla. Puhdistettu pienlämpöarvoinen kaasu sopii melko hyvin paikallismoottorien polttoaineeksi, ja Otto-periaatteella pystytään toimimaan pelkällä kaasulla. Sen sijaan kaasun puhtaustaso ei käytetystä vesipesumenetelmästä huolimatta ollut riittävä pitkäaikaiseen käyttöön. Moottorin imujärjestelmä olisi todennäköisesti vaatinut puhdistusta jo muutaman vuorokauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen. Niinpä jatkotutkimus onkin suunnattava kaasun puhdistukseen tervamaisista epäpuhtauksista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages90
ISBN (Print)951-38-2697-X
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume442

Fingerprint

Gases

Keywords

  • domestic fuels
  • gases
  • combustion engines
  • tests
  • gasification

Cite this

Nylund, N-O., & Kurkela, E. (1986). Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 442
Nylund, Nils-Olof ; Kurkela, Esa. / Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 442).
@book{c2e2a973a4784ed6bfd52c2fb5bcaf5a,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienl{\"a}mp{\"o}arvoisen kaasun k{\"a}ytt{\"o} paikallismoottoreissa",
abstract = "Valtion teknillisess{\"a} tutkimuskeskuksessa (VTT) rakennettiin koelaitteisto pienl{\"a}mp{\"o}arvoisen kaasun moottorik{\"a}ytt{\"o}{\"a} varten. Tavoitteena oli pienimuotoisen s{\"a}hk{\"o}ntuotannon edellytysten selvitt{\"a}minen. Kaasu valmistettiin puuhakkeesta my{\"o}t{\"a}virtatyyppisess{\"a} kaasuttimessa ja puhdistettiin kaksivaiheisella vesipesulla moottorik{\"a}ytt{\"o}{\"o}n sopivaksi. Moottorina oli Valmet 611 -tyypin moottori. Se muunnettiin kokeita varten kipin{\"a}sytytteiseksi, sen puristussuhdetta alennettiin m{\"a}nti{\"a} sorvaamalla arvosta 17:1 arvoon 11:1 ja se varustettiin mekaanisella k{\"a}yntinopeuss{\"a}{\"a}timell{\"a} sek{\"a} asennettiin hydrauliseen moottoridynamometriin. Kaasun laatu- ja painevaihtelujen vaikutusten eliminoimiseksi moottoriin rakennettiin automaattinen kaasu-ilmaseoksen s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}.Koeajoissa m{\"a}{\"a}ritettiin saavutettavissa oleva maksimiteho eri kierrosnopeuksilla sek{\"a} moottorin s{\"a}{\"a}t{\"o}parametrien vaikutus moottorin toimintaan ja hy{\"o}tysuhteeseen. Suurin saavutettu teho oli 65 kW:n py{\"o}rint{\"a}nopeudella 2 300 r/min. Jatkuvassa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oli suurin saavutettu teho noin 50 kW:n py{\"o}rint{\"a}nopeudella 2 100 r/min. Moottorin hy{\"o}tysuhde oli parhaimmillaan noin 30 {\%}. Parhaat hy{\"o}tysuhdearvot saavutettiin 33 - 35°:n sytytysennakoilla. Puhdistettu pienl{\"a}mp{\"o}arvoinen kaasu sopii melko hyvin paikallismoottorien polttoaineeksi, ja Otto-periaatteella pystyt{\"a}{\"a}n toimimaan pelk{\"a}ll{\"a} kaasulla. Sen sijaan kaasun puhtaustaso ei k{\"a}ytetyst{\"a} vesipesumenetelm{\"a}st{\"a} huolimatta ollut riitt{\"a}v{\"a} pitk{\"a}aikaiseen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Moottorin imuj{\"a}rjestelm{\"a} olisi todenn{\"a}k{\"o}isesti vaatinut puhdistusta jo muutaman vuorokauden yht{\"a}jaksoisen k{\"a}yt{\"o}n j{\"a}lkeen. Niinp{\"a} jatkotutkimus onkin suunnattava kaasun puhdistukseen tervamaisista ep{\"a}puhtauksista.",
keywords = "domestic fuels, gases, combustion engines, tests, gasification",
author = "Nils-Olof Nylund and Esa Kurkela",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2697-X",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Nylund, N-O & Kurkela, E 1986, Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 442, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa. / Nylund, Nils-Olof; Kurkela, Esa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 442).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa

AU - Nylund, Nils-Olof

AU - Kurkela, Esa

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) rakennettiin koelaitteisto pienlämpöarvoisen kaasun moottorikäyttöä varten. Tavoitteena oli pienimuotoisen sähköntuotannon edellytysten selvittäminen. Kaasu valmistettiin puuhakkeesta myötävirtatyyppisessä kaasuttimessa ja puhdistettiin kaksivaiheisella vesipesulla moottorikäyttöön sopivaksi. Moottorina oli Valmet 611 -tyypin moottori. Se muunnettiin kokeita varten kipinäsytytteiseksi, sen puristussuhdetta alennettiin mäntiä sorvaamalla arvosta 17:1 arvoon 11:1 ja se varustettiin mekaanisella käyntinopeussäätimellä sekä asennettiin hydrauliseen moottoridynamometriin. Kaasun laatu- ja painevaihtelujen vaikutusten eliminoimiseksi moottoriin rakennettiin automaattinen kaasu-ilmaseoksen säätöjärjestelmä.Koeajoissa määritettiin saavutettavissa oleva maksimiteho eri kierrosnopeuksilla sekä moottorin säätöparametrien vaikutus moottorin toimintaan ja hyötysuhteeseen. Suurin saavutettu teho oli 65 kW:n pyörintänopeudella 2 300 r/min. Jatkuvassa käytössä oli suurin saavutettu teho noin 50 kW:n pyörintänopeudella 2 100 r/min. Moottorin hyötysuhde oli parhaimmillaan noin 30 %. Parhaat hyötysuhdearvot saavutettiin 33 - 35°:n sytytysennakoilla. Puhdistettu pienlämpöarvoinen kaasu sopii melko hyvin paikallismoottorien polttoaineeksi, ja Otto-periaatteella pystytään toimimaan pelkällä kaasulla. Sen sijaan kaasun puhtaustaso ei käytetystä vesipesumenetelmästä huolimatta ollut riittävä pitkäaikaiseen käyttöön. Moottorin imujärjestelmä olisi todennäköisesti vaatinut puhdistusta jo muutaman vuorokauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen. Niinpä jatkotutkimus onkin suunnattava kaasun puhdistukseen tervamaisista epäpuhtauksista.

AB - Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) rakennettiin koelaitteisto pienlämpöarvoisen kaasun moottorikäyttöä varten. Tavoitteena oli pienimuotoisen sähköntuotannon edellytysten selvittäminen. Kaasu valmistettiin puuhakkeesta myötävirtatyyppisessä kaasuttimessa ja puhdistettiin kaksivaiheisella vesipesulla moottorikäyttöön sopivaksi. Moottorina oli Valmet 611 -tyypin moottori. Se muunnettiin kokeita varten kipinäsytytteiseksi, sen puristussuhdetta alennettiin mäntiä sorvaamalla arvosta 17:1 arvoon 11:1 ja se varustettiin mekaanisella käyntinopeussäätimellä sekä asennettiin hydrauliseen moottoridynamometriin. Kaasun laatu- ja painevaihtelujen vaikutusten eliminoimiseksi moottoriin rakennettiin automaattinen kaasu-ilmaseoksen säätöjärjestelmä.Koeajoissa määritettiin saavutettavissa oleva maksimiteho eri kierrosnopeuksilla sekä moottorin säätöparametrien vaikutus moottorin toimintaan ja hyötysuhteeseen. Suurin saavutettu teho oli 65 kW:n pyörintänopeudella 2 300 r/min. Jatkuvassa käytössä oli suurin saavutettu teho noin 50 kW:n pyörintänopeudella 2 100 r/min. Moottorin hyötysuhde oli parhaimmillaan noin 30 %. Parhaat hyötysuhdearvot saavutettiin 33 - 35°:n sytytysennakoilla. Puhdistettu pienlämpöarvoinen kaasu sopii melko hyvin paikallismoottorien polttoaineeksi, ja Otto-periaatteella pystytään toimimaan pelkällä kaasulla. Sen sijaan kaasun puhtaustaso ei käytetystä vesipesumenetelmästä huolimatta ollut riittävä pitkäaikaiseen käyttöön. Moottorin imujärjestelmä olisi todennäköisesti vaatinut puhdistusta jo muutaman vuorokauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen. Niinpä jatkotutkimus onkin suunnattava kaasun puhdistukseen tervamaisista epäpuhtauksista.

KW - domestic fuels

KW - gases

KW - combustion engines

KW - tests

KW - gasification

M3 - Report

SN - 951-38-2697-X

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nylund N-O, Kurkela E. Kotimaisten polttoaineiden kaasutus. Osa 5. Pienlämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 442).