@book{5ebbb1754d794efea17403d6036104c8,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kiinte{\"a}kerroskaasutus: Kokeet turpeella",
abstract = "Julkaisu on kiinte{\"a}kerroskaasutusta k{\"a}sittelev{\"a}n sarjan kolmas osa ja k{\"a}sittelee my{\"o}t{\"a}virtakaasutuskoelaitteella tehtyj{\"a} turpeen kaasutuskokeita. Tulosten tarkastelu perustuu osittain sarjan kaasutuksen teoriaa k{\"a}sittelev{\"a}{\"a}n osaan. Kokeissa ovat muuttujina olleet kaasuvirta, polttoaineen kosteus ja palakoko. Kokeissa k{\"a}ytettiin palaturpeen lis{\"a}ksi turvepellettej{\"a}. Kaasutuksen tehokkuuden mittana k{\"a}ytettiin termist{\"a} hy{\"o}tysuhdetta ja kaasun koostumusta. Kaasutustehon nosto paransi kaasun koostumusta ja hy{\"o}tysuhdetta. Tehon nostoa rajoitti maksimil{\"a}mp{\"o}tilan nouseminen yli tuhkan pehmenemispisteen. Kaasuttimen sis{\"a}isen rakenteen muutoksilla - mihin t{\"a}ss{\"a} koelaitteessa ei ole mahdollisuuksia - on mahdollista p{\"a}{\"a}st{\"a} parempaan kemialliseen hy{\"o}tysuhteeseen ja suurempaan tehoon ulkoisia dimensioita kasvattamatta. Tutkitussa laitteessa oli maksimiteho noin 100 kW ja vastaava kemiallinen hy{\"o}tysuhde noin 60 %. Jos kaasun tuntuvasta l{\"a}mm{\"o}st{\"a} osa saadaan hy{\"o}dynnetty{\"a}, kokonaishy{\"o}tysuhde on 80 - 90 %. Kokeissa todettiin my{\"o}s kaasun koostumuksen olevan turpeen kosteuden ja mitatun reaktiol{\"a}mp{\"o}tilan funktio suurella tarkkuudella. Turpeen kosteuden lis{\"a}{\"a}ntyminen aiheutti kemiallisen hy{\"o}tysuhteen laskua. Sama vaikutus oli palakoon pienent{\"a}misell{\"a}.",
keywords = "gasification, fuels, beds (process engineering), peat",
author = "Carl Wilen and Markku Jantunen and Dan Asplund",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1935-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "36",
address = "Finland",
}