Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus

Kokeet turpeella

Carl Wilen, Markku Jantunen, Dan Asplund

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Julkaisu on kiinteäkerroskaasutusta käsittelevän sarjan kolmas osa ja käsittelee myötävirtakaasutuskoelaitteella tehtyjä turpeen kaasutuskokeita. Tulosten tarkastelu perustuu osittain sarjan kaasutuksen teoriaa käsittelevään osaan. Kokeissa ovat muuttujina olleet kaasuvirta, polttoaineen kosteus ja palakoko. Kokeissa käytettiin palaturpeen lisäksi turvepellettejä. Kaasutuksen tehokkuuden mittana käytettiin termistä hyötysuhdetta ja kaasun koostumusta. Kaasutustehon nosto paransi kaasun koostumusta ja hyötysuhdetta. Tehon nostoa rajoitti maksimilämpötilan nouseminen yli tuhkan pehmenemispisteen. Kaasuttimen sisäisen rakenteen muutoksilla - mihin tässä koelaitteessa ei ole mahdollisuuksia - on mahdollista päästä parempaan kemialliseen hyötysuhteeseen ja suurempaan tehoon ulkoisia dimensioita kasvattamatta. Tutkitussa laitteessa oli maksimiteho noin 100 kW ja vastaava kemiallinen hyötysuhde noin 60 %. Jos kaasun tuntuvasta lämmöstä osa saadaan hyödynnettyä, kokonaishyötysuhde on 80 - 90 %. Kokeissa todettiin myös kaasun koostumuksen olevan turpeen kosteuden ja mitatun reaktiolämpötilan funktio suurella tarkkuudella. Turpeen kosteuden lisääntyminen aiheutti kemiallisen hyötysuhteen laskua. Sama vaikutus oli palakoon pienentämisellä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages36
ISBN (Print)951-38-1935-3
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume36
ISSN (Print)0358-5077

Fingerprint

gasification
peat

Keywords

  • gasification
  • fuels
  • beds (process engineering)
  • peat

Cite this

Wilen, C., Jantunen, M., & Asplund, D. (1981). Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus: Kokeet turpeella. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 36
Wilen, Carl ; Jantunen, Markku ; Asplund, Dan. / Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus : Kokeet turpeella. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 36 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 36).
@book{5ebbb1754d794efea17403d6036104c8,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kiinte{\"a}kerroskaasutus: Kokeet turpeella",
abstract = "Julkaisu on kiinte{\"a}kerroskaasutusta k{\"a}sittelev{\"a}n sarjan kolmas osa ja k{\"a}sittelee my{\"o}t{\"a}virtakaasutuskoelaitteella tehtyj{\"a} turpeen kaasutuskokeita. Tulosten tarkastelu perustuu osittain sarjan kaasutuksen teoriaa k{\"a}sittelev{\"a}{\"a}n osaan. Kokeissa ovat muuttujina olleet kaasuvirta, polttoaineen kosteus ja palakoko. Kokeissa k{\"a}ytettiin palaturpeen lis{\"a}ksi turvepellettej{\"a}. Kaasutuksen tehokkuuden mittana k{\"a}ytettiin termist{\"a} hy{\"o}tysuhdetta ja kaasun koostumusta. Kaasutustehon nosto paransi kaasun koostumusta ja hy{\"o}tysuhdetta. Tehon nostoa rajoitti maksimil{\"a}mp{\"o}tilan nouseminen yli tuhkan pehmenemispisteen. Kaasuttimen sis{\"a}isen rakenteen muutoksilla - mihin t{\"a}ss{\"a} koelaitteessa ei ole mahdollisuuksia - on mahdollista p{\"a}{\"a}st{\"a} parempaan kemialliseen hy{\"o}tysuhteeseen ja suurempaan tehoon ulkoisia dimensioita kasvattamatta. Tutkitussa laitteessa oli maksimiteho noin 100 kW ja vastaava kemiallinen hy{\"o}tysuhde noin 60 {\%}. Jos kaasun tuntuvasta l{\"a}mm{\"o}st{\"a} osa saadaan hy{\"o}dynnetty{\"a}, kokonaishy{\"o}tysuhde on 80 - 90 {\%}. Kokeissa todettiin my{\"o}s kaasun koostumuksen olevan turpeen kosteuden ja mitatun reaktiol{\"a}mp{\"o}tilan funktio suurella tarkkuudella. Turpeen kosteuden lis{\"a}{\"a}ntyminen aiheutti kemiallisen hy{\"o}tysuhteen laskua. Sama vaikutus oli palakoon pienent{\"a}misell{\"a}.",
keywords = "gasification, fuels, beds (process engineering), peat",
author = "Carl Wilen and Markku Jantunen and Dan Asplund",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1935-3",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Wilen, C, Jantunen, M & Asplund, D 1981, Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus: Kokeet turpeella. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 36, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus : Kokeet turpeella. / Wilen, Carl; Jantunen, Markku; Asplund, Dan.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 36 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 36).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus

T2 - Kokeet turpeella

AU - Wilen, Carl

AU - Jantunen, Markku

AU - Asplund, Dan

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Julkaisu on kiinteäkerroskaasutusta käsittelevän sarjan kolmas osa ja käsittelee myötävirtakaasutuskoelaitteella tehtyjä turpeen kaasutuskokeita. Tulosten tarkastelu perustuu osittain sarjan kaasutuksen teoriaa käsittelevään osaan. Kokeissa ovat muuttujina olleet kaasuvirta, polttoaineen kosteus ja palakoko. Kokeissa käytettiin palaturpeen lisäksi turvepellettejä. Kaasutuksen tehokkuuden mittana käytettiin termistä hyötysuhdetta ja kaasun koostumusta. Kaasutustehon nosto paransi kaasun koostumusta ja hyötysuhdetta. Tehon nostoa rajoitti maksimilämpötilan nouseminen yli tuhkan pehmenemispisteen. Kaasuttimen sisäisen rakenteen muutoksilla - mihin tässä koelaitteessa ei ole mahdollisuuksia - on mahdollista päästä parempaan kemialliseen hyötysuhteeseen ja suurempaan tehoon ulkoisia dimensioita kasvattamatta. Tutkitussa laitteessa oli maksimiteho noin 100 kW ja vastaava kemiallinen hyötysuhde noin 60 %. Jos kaasun tuntuvasta lämmöstä osa saadaan hyödynnettyä, kokonaishyötysuhde on 80 - 90 %. Kokeissa todettiin myös kaasun koostumuksen olevan turpeen kosteuden ja mitatun reaktiolämpötilan funktio suurella tarkkuudella. Turpeen kosteuden lisääntyminen aiheutti kemiallisen hyötysuhteen laskua. Sama vaikutus oli palakoon pienentämisellä.

AB - Julkaisu on kiinteäkerroskaasutusta käsittelevän sarjan kolmas osa ja käsittelee myötävirtakaasutuskoelaitteella tehtyjä turpeen kaasutuskokeita. Tulosten tarkastelu perustuu osittain sarjan kaasutuksen teoriaa käsittelevään osaan. Kokeissa ovat muuttujina olleet kaasuvirta, polttoaineen kosteus ja palakoko. Kokeissa käytettiin palaturpeen lisäksi turvepellettejä. Kaasutuksen tehokkuuden mittana käytettiin termistä hyötysuhdetta ja kaasun koostumusta. Kaasutustehon nosto paransi kaasun koostumusta ja hyötysuhdetta. Tehon nostoa rajoitti maksimilämpötilan nouseminen yli tuhkan pehmenemispisteen. Kaasuttimen sisäisen rakenteen muutoksilla - mihin tässä koelaitteessa ei ole mahdollisuuksia - on mahdollista päästä parempaan kemialliseen hyötysuhteeseen ja suurempaan tehoon ulkoisia dimensioita kasvattamatta. Tutkitussa laitteessa oli maksimiteho noin 100 kW ja vastaava kemiallinen hyötysuhde noin 60 %. Jos kaasun tuntuvasta lämmöstä osa saadaan hyödynnettyä, kokonaishyötysuhde on 80 - 90 %. Kokeissa todettiin myös kaasun koostumuksen olevan turpeen kosteuden ja mitatun reaktiolämpötilan funktio suurella tarkkuudella. Turpeen kosteuden lisääntyminen aiheutti kemiallisen hyötysuhteen laskua. Sama vaikutus oli palakoon pienentämisellä.

KW - gasification

KW - fuels

KW - beds (process engineering)

KW - peat

M3 - Report

SN - 951-38-1935-3

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Wilen C, Jantunen M, Asplund D. Kotimaisten polttoaineiden kiinteäkerroskaasutus: Kokeet turpeella. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 36 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 36).