Kuivauksella varastohomeet kuriin

Useat erilaiset homeet kuuluvat mallasohran luontaiseen mikrobiyhteisöön. Homeiden määrään ja lajiston koostumukseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten siementen peittaus, kasvukauden sää, kasvupaikka, kasvin lajikeominaisuudet, viljelykierto, sadonkorjuun ajankohta ja toimenpiteet sekä erilaiset kuljetus- ja varastointitoimenpiteet.

Viljoissa esiintyvät homeet jaetaan niiden tyypillisimmän esiintymispaikan mukaan joko pelto- tai varastohomeisiin. Nimensä mukaisesti peltohomeet lisääntyvät viljoissa jo pellolla ja ne tarvitsevat usein runsaasti vettä kasvaakseen. Tunnetuin peltohomeryhmä on Fusarium-homeet, joita kutsutaan yleisemmin punahomeiksi. Tässä ryhmässä esiintyy myös mahdollisia homemyrkkyjen tuottajia, jotka voivat tuottaa eläimille ja ihmisille haitallisia yhdisteitä jo kasvukauden aikana pellolla.

Lauhkeiden vyöhykkeiden viljoissa havaitut homemyrkyt ovat yleensä peltohomeiden tuottamia ja tästä syystä vuosittain seurataan erityisesti punahomeiden esiintymistä pellolla ja kartoitetaan homemyrkkyjen tasoja. Seurantatutkimusta Suomessa tehdään mm. maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman viljan turvallisuustietoseurannan puitteissa sekä ostavan teollisuuden toimesta.

Viljan kuivaus ja vesipitoisuuden aleneminen pysäyttää peltohomeiden kasvun varastoinnin aikana. Varastohomeet ovat sen sijaan erikoistuneet kasvamaan viljoissa jo alhaisemmissa kosteuspitoisuuksissa. Jo hieman yli 14 prosentin kosteus voi riittää varastohomeiden aktivoitumiseen. Vesi yhdessä lämpötilan kanssa ovat merkittäviä yksittäisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa homeiden kasvuun varastoinnin aikana.

Varastosieniä on aina pieniä määriä läsnä viljan käsittely-ympäristöissä. Olosuhteiden salliessa ne lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan pysyviä laatuvirheitä tai pahimmassa tapauksessa tuottavat homemyrkkyjä. Suomalaisessa mallasohrassa havaitaan kuitenkin äärimmäisen harvoin varastohomeista johtuvia haittoja. Kiitos siitä kuuluu suomalaisille viljelijöille ja tehokkaalle mallasohran kuivaukselle.

RavintoRaision, Viking Maltin, Kemira GrowHow:n ja Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa kartoitettiin mallasohran kosteus lähes 200 viljelijän siilossa kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tämä tutkimus osoitti, että vilja lähes poikkeuksetta kuivataan riittävän hyvin ja jäähdytetään kunnolla.

Suomen oloissa vilja on aina kuivattava puinnin jälkeen, sillä puintikosteus on niin korkea, ettei vilja säily ilman kuivausta. Tämä olosuhteiden luoma pakko toimii kuitenkin samalla eräänlaisena suomalaisen viljan turvallisuus- ja laatutakuuna. Tehokas kuivaus, riittävä jäähdytys ja huolellinen varastointi ovat edelleen tehokkaimmat keinot homehaittojen estoon varastoinnin aikana.