Kuivauksella varastohomeet kuriin

Annika Wilhelmson, Arja Laitila, H. Mikkola

Research output: Contribution to journalArticleGeneral public

Abstract

Useat erilaiset homeet kuuluvat mallasohran luontaiseen mikrobiyhteisöön. Homeiden määrään ja lajiston koostumukseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten siementen peittaus, kasvukauden sää, kasvupaikka, kasvin lajikeominaisuudet, viljelykierto, sadonkorjuun ajankohta ja toimenpiteet sekä erilaiset kuljetus- ja varastointitoimenpiteet.

Viljoissa esiintyvät homeet jaetaan niiden tyypillisimmän esiintymispaikan mukaan joko pelto- tai varastohomeisiin. Nimensä mukaisesti peltohomeet lisääntyvät viljoissa jo pellolla ja ne tarvitsevat usein runsaasti vettä kasvaakseen. Tunnetuin peltohomeryhmä on Fusarium-homeet, joita kutsutaan yleisemmin punahomeiksi. Tässä ryhmässä esiintyy myös mahdollisia homemyrkkyjen tuottajia, jotka voivat tuottaa eläimille ja ihmisille haitallisia yhdisteitä jo kasvukauden aikana pellolla.

Lauhkeiden vyöhykkeiden viljoissa havaitut homemyrkyt ovat yleensä peltohomeiden tuottamia ja tästä syystä vuosittain seurataan erityisesti punahomeiden esiintymistä pellolla ja kartoitetaan homemyrkkyjen tasoja. Seurantatutkimusta Suomessa tehdään mm. maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman viljan turvallisuustietoseurannan puitteissa sekä ostavan teollisuuden toimesta.

Viljan kuivaus ja vesipitoisuuden aleneminen pysäyttää peltohomeiden kasvun varastoinnin aikana. Varastohomeet ovat sen sijaan erikoistuneet kasvamaan viljoissa jo alhaisemmissa kosteuspitoisuuksissa. Jo hieman yli 14 prosentin kosteus voi riittää varastohomeiden aktivoitumiseen. Vesi yhdessä lämpötilan kanssa ovat merkittäviä yksittäisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa homeiden kasvuun varastoinnin aikana.

Varastosieniä on aina pieniä määriä läsnä viljan käsittely-ympäristöissä. Olosuhteiden salliessa ne lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan pysyviä laatuvirheitä tai pahimmassa tapauksessa tuottavat homemyrkkyjä. Suomalaisessa mallasohrassa havaitaan kuitenkin äärimmäisen harvoin varastohomeista johtuvia haittoja. Kiitos siitä kuuluu suomalaisille viljelijöille ja tehokkaalle mallasohran kuivaukselle.

RavintoRaision, Viking Maltin, Kemira GrowHow:n ja Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa kartoitettiin mallasohran kosteus lähes 200 viljelijän siilossa kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tämä tutkimus osoitti, että vilja lähes poikkeuksetta kuivataan riittävän hyvin ja jäähdytetään kunnolla.

Suomen oloissa vilja on aina kuivattava puinnin jälkeen, sillä puintikosteus on niin korkea, ettei vilja säily ilman kuivausta. Tämä olosuhteiden luoma pakko toimii kuitenkin samalla eräänlaisena suomalaisen viljan turvallisuus- ja laatutakuuna. Tehokas kuivaus, riittävä jäähdytys ja huolellinen varastointi ovat edelleen tehokkaimmat keinot homehaittojen estoon varastoinnin aikana.
Original languageFinnish
JournalMaaseudun Tulevaisuus
Issue number12.9.2005
Publication statusPublished - 2005
MoE publication typeE1 Popularised article, newspaper article

Cite this

Wilhelmson, A., Laitila, A., & Mikkola, H. (2005). Kuivauksella varastohomeet kuriin. Maaseudun Tulevaisuus, (12.9.2005).
Wilhelmson, Annika ; Laitila, Arja ; Mikkola, H. / Kuivauksella varastohomeet kuriin. In: Maaseudun Tulevaisuus. 2005 ; No. 12.9.2005.
@article{9b91c15d3d4040a899400f60e43e5bfe,
title = "Kuivauksella varastohomeet kuriin",
abstract = "Useat erilaiset homeet kuuluvat mallasohran luontaiseen mikrobiyhteis{\"o}{\"o}n. Homeiden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n ja lajiston koostumukseen vaikuttavat lukuisat eri tekij{\"a}t, kuten siementen peittaus, kasvukauden s{\"a}{\"a}, kasvupaikka, kasvin lajikeominaisuudet, viljelykierto, sadonkorjuun ajankohta ja toimenpiteet sek{\"a} erilaiset kuljetus- ja varastointitoimenpiteet.Viljoissa esiintyv{\"a}t homeet jaetaan niiden tyypillisimm{\"a}n esiintymispaikan mukaan joko pelto- tai varastohomeisiin. Nimens{\"a} mukaisesti peltohomeet lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t viljoissa jo pellolla ja ne tarvitsevat usein runsaasti vett{\"a} kasvaakseen. Tunnetuin peltohomeryhm{\"a} on Fusarium-homeet, joita kutsutaan yleisemmin punahomeiksi. T{\"a}ss{\"a} ryhm{\"a}ss{\"a} esiintyy my{\"o}s mahdollisia homemyrkkyjen tuottajia, jotka voivat tuottaa el{\"a}imille ja ihmisille haitallisia yhdisteit{\"a} jo kasvukauden aikana pellolla.Lauhkeiden vy{\"o}hykkeiden viljoissa havaitut homemyrkyt ovat yleens{\"a} peltohomeiden tuottamia ja t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} vuosittain seurataan erityisesti punahomeiden esiintymist{\"a} pellolla ja kartoitetaan homemyrkkyjen tasoja. Seurantatutkimusta Suomessa tehd{\"a}{\"a}n mm. maa- ja mets{\"a}talousministeri{\"o}n rahoittaman viljan turvallisuustietoseurannan puitteissa sek{\"a} ostavan teollisuuden toimesta.Viljan kuivaus ja vesipitoisuuden aleneminen pys{\"a}ytt{\"a}{\"a} peltohomeiden kasvun varastoinnin aikana. Varastohomeet ovat sen sijaan erikoistuneet kasvamaan viljoissa jo alhaisemmissa kosteuspitoisuuksissa. Jo hieman yli 14 prosentin kosteus voi riitt{\"a}{\"a} varastohomeiden aktivoitumiseen. Vesi yhdess{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilan kanssa ovat merkitt{\"a}vi{\"a} yksitt{\"a}isi{\"a} tekij{\"o}it{\"a}, joilla voidaan vaikuttaa homeiden kasvuun varastoinnin aikana.Varastosieni{\"a} on aina pieni{\"a} m{\"a}{\"a}ri{\"a} l{\"a}sn{\"a} viljan k{\"a}sittely-ymp{\"a}rist{\"o}iss{\"a}. Olosuhteiden salliessa ne lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t nopeasti ja saavat aikaan pysyvi{\"a} laatuvirheit{\"a} tai pahimmassa tapauksessa tuottavat homemyrkkyj{\"a}. Suomalaisessa mallasohrassa havaitaan kuitenkin {\"a}{\"a}rimm{\"a}isen harvoin varastohomeista johtuvia haittoja. Kiitos siit{\"a} kuuluu suomalaisille viljelij{\"o}ille ja tehokkaalle mallasohran kuivaukselle.RavintoRaision, Viking Maltin, Kemira GrowHow:n ja Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa kartoitettiin mallasohran kosteus l{\"a}hes 200 viljelij{\"a}n siilossa kolmena per{\"a}kk{\"a}isen{\"a} vuotena. My{\"o}s t{\"a}m{\"a} tutkimus osoitti, ett{\"a} vilja l{\"a}hes poikkeuksetta kuivataan riitt{\"a}v{\"a}n hyvin ja j{\"a}{\"a}hdytet{\"a}{\"a}n kunnolla.Suomen oloissa vilja on aina kuivattava puinnin j{\"a}lkeen, sill{\"a} puintikosteus on niin korkea, ettei vilja s{\"a}ily ilman kuivausta. T{\"a}m{\"a} olosuhteiden luoma pakko toimii kuitenkin samalla er{\"a}{\"a}nlaisena suomalaisen viljan turvallisuus- ja laatutakuuna. Tehokas kuivaus, riitt{\"a}v{\"a} j{\"a}{\"a}hdytys ja huolellinen varastointi ovat edelleen tehokkaimmat keinot homehaittojen estoon varastoinnin aikana.",
author = "Annika Wilhelmson and Arja Laitila and H. Mikkola",
year = "2005",
language = "Finnish",
journal = "Maaseudun Tulevaisuus",
issn = "0355-3787",
publisher = "Viestilehdet",
number = "12.9.2005",

}

Wilhelmson, A, Laitila, A & Mikkola, H 2005, 'Kuivauksella varastohomeet kuriin', Maaseudun Tulevaisuus, no. 12.9.2005.

Kuivauksella varastohomeet kuriin. / Wilhelmson, Annika; Laitila, Arja; Mikkola, H.

In: Maaseudun Tulevaisuus, No. 12.9.2005, 2005.

Research output: Contribution to journalArticleGeneral public

TY - JOUR

T1 - Kuivauksella varastohomeet kuriin

AU - Wilhelmson, Annika

AU - Laitila, Arja

AU - Mikkola, H.

PY - 2005

Y1 - 2005

N2 - Useat erilaiset homeet kuuluvat mallasohran luontaiseen mikrobiyhteisöön. Homeiden määrään ja lajiston koostumukseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten siementen peittaus, kasvukauden sää, kasvupaikka, kasvin lajikeominaisuudet, viljelykierto, sadonkorjuun ajankohta ja toimenpiteet sekä erilaiset kuljetus- ja varastointitoimenpiteet.Viljoissa esiintyvät homeet jaetaan niiden tyypillisimmän esiintymispaikan mukaan joko pelto- tai varastohomeisiin. Nimensä mukaisesti peltohomeet lisääntyvät viljoissa jo pellolla ja ne tarvitsevat usein runsaasti vettä kasvaakseen. Tunnetuin peltohomeryhmä on Fusarium-homeet, joita kutsutaan yleisemmin punahomeiksi. Tässä ryhmässä esiintyy myös mahdollisia homemyrkkyjen tuottajia, jotka voivat tuottaa eläimille ja ihmisille haitallisia yhdisteitä jo kasvukauden aikana pellolla.Lauhkeiden vyöhykkeiden viljoissa havaitut homemyrkyt ovat yleensä peltohomeiden tuottamia ja tästä syystä vuosittain seurataan erityisesti punahomeiden esiintymistä pellolla ja kartoitetaan homemyrkkyjen tasoja. Seurantatutkimusta Suomessa tehdään mm. maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman viljan turvallisuustietoseurannan puitteissa sekä ostavan teollisuuden toimesta.Viljan kuivaus ja vesipitoisuuden aleneminen pysäyttää peltohomeiden kasvun varastoinnin aikana. Varastohomeet ovat sen sijaan erikoistuneet kasvamaan viljoissa jo alhaisemmissa kosteuspitoisuuksissa. Jo hieman yli 14 prosentin kosteus voi riittää varastohomeiden aktivoitumiseen. Vesi yhdessä lämpötilan kanssa ovat merkittäviä yksittäisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa homeiden kasvuun varastoinnin aikana.Varastosieniä on aina pieniä määriä läsnä viljan käsittely-ympäristöissä. Olosuhteiden salliessa ne lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan pysyviä laatuvirheitä tai pahimmassa tapauksessa tuottavat homemyrkkyjä. Suomalaisessa mallasohrassa havaitaan kuitenkin äärimmäisen harvoin varastohomeista johtuvia haittoja. Kiitos siitä kuuluu suomalaisille viljelijöille ja tehokkaalle mallasohran kuivaukselle.RavintoRaision, Viking Maltin, Kemira GrowHow:n ja Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa kartoitettiin mallasohran kosteus lähes 200 viljelijän siilossa kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tämä tutkimus osoitti, että vilja lähes poikkeuksetta kuivataan riittävän hyvin ja jäähdytetään kunnolla.Suomen oloissa vilja on aina kuivattava puinnin jälkeen, sillä puintikosteus on niin korkea, ettei vilja säily ilman kuivausta. Tämä olosuhteiden luoma pakko toimii kuitenkin samalla eräänlaisena suomalaisen viljan turvallisuus- ja laatutakuuna. Tehokas kuivaus, riittävä jäähdytys ja huolellinen varastointi ovat edelleen tehokkaimmat keinot homehaittojen estoon varastoinnin aikana.

AB - Useat erilaiset homeet kuuluvat mallasohran luontaiseen mikrobiyhteisöön. Homeiden määrään ja lajiston koostumukseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten siementen peittaus, kasvukauden sää, kasvupaikka, kasvin lajikeominaisuudet, viljelykierto, sadonkorjuun ajankohta ja toimenpiteet sekä erilaiset kuljetus- ja varastointitoimenpiteet.Viljoissa esiintyvät homeet jaetaan niiden tyypillisimmän esiintymispaikan mukaan joko pelto- tai varastohomeisiin. Nimensä mukaisesti peltohomeet lisääntyvät viljoissa jo pellolla ja ne tarvitsevat usein runsaasti vettä kasvaakseen. Tunnetuin peltohomeryhmä on Fusarium-homeet, joita kutsutaan yleisemmin punahomeiksi. Tässä ryhmässä esiintyy myös mahdollisia homemyrkkyjen tuottajia, jotka voivat tuottaa eläimille ja ihmisille haitallisia yhdisteitä jo kasvukauden aikana pellolla.Lauhkeiden vyöhykkeiden viljoissa havaitut homemyrkyt ovat yleensä peltohomeiden tuottamia ja tästä syystä vuosittain seurataan erityisesti punahomeiden esiintymistä pellolla ja kartoitetaan homemyrkkyjen tasoja. Seurantatutkimusta Suomessa tehdään mm. maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman viljan turvallisuustietoseurannan puitteissa sekä ostavan teollisuuden toimesta.Viljan kuivaus ja vesipitoisuuden aleneminen pysäyttää peltohomeiden kasvun varastoinnin aikana. Varastohomeet ovat sen sijaan erikoistuneet kasvamaan viljoissa jo alhaisemmissa kosteuspitoisuuksissa. Jo hieman yli 14 prosentin kosteus voi riittää varastohomeiden aktivoitumiseen. Vesi yhdessä lämpötilan kanssa ovat merkittäviä yksittäisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa homeiden kasvuun varastoinnin aikana.Varastosieniä on aina pieniä määriä läsnä viljan käsittely-ympäristöissä. Olosuhteiden salliessa ne lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan pysyviä laatuvirheitä tai pahimmassa tapauksessa tuottavat homemyrkkyjä. Suomalaisessa mallasohrassa havaitaan kuitenkin äärimmäisen harvoin varastohomeista johtuvia haittoja. Kiitos siitä kuuluu suomalaisille viljelijöille ja tehokkaalle mallasohran kuivaukselle.RavintoRaision, Viking Maltin, Kemira GrowHow:n ja Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa kartoitettiin mallasohran kosteus lähes 200 viljelijän siilossa kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tämä tutkimus osoitti, että vilja lähes poikkeuksetta kuivataan riittävän hyvin ja jäähdytetään kunnolla.Suomen oloissa vilja on aina kuivattava puinnin jälkeen, sillä puintikosteus on niin korkea, ettei vilja säily ilman kuivausta. Tämä olosuhteiden luoma pakko toimii kuitenkin samalla eräänlaisena suomalaisen viljan turvallisuus- ja laatutakuuna. Tehokas kuivaus, riittävä jäähdytys ja huolellinen varastointi ovat edelleen tehokkaimmat keinot homehaittojen estoon varastoinnin aikana.

M3 - Article

JO - Maaseudun Tulevaisuus

JF - Maaseudun Tulevaisuus

SN - 0355-3787

IS - 12.9.2005

ER -

Wilhelmson A, Laitila A, Mikkola H. Kuivauksella varastohomeet kuriin. Maaseudun Tulevaisuus. 2005;(12.9.2005).