Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Projektin "Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa" tavoitteena on parantaa viranomaisten ja muiden kuljetuskonttien parissa työskentelevien ammattiryhmien, jotka voivat altistua työssään konteissa esiintyville kaasumaisille kemikaaleille, työturvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää konttien tuulettumisaikoja eri tavoin pakatuille kuljetuskonteille eri lämpötiloissa ilman koneellista ilmanvaihtoa ja painovoimaisen tuuletuksen kanssa. Kontit oli testeissä pakattu kahdella tavalla; tiiviisti ja harvasti. Testeissä käytettiin kahta lämpötilasäädeltävää konttia, jotka oli pakattu uusilla tyhjillä pahvilaatikoilla. Tuulettumistapoina käytettiin painovoimaista tuuletusta, keskipakopuhallinta ja kahdessa testissä sivukanavapuhaltimia. Merkkiaineina käytettiin ilokaasua ja butaania. Tuloksista tarkasteltiin seuraavia asioita: merkkiaineiden käyttäytyminen testeissä, lastin tiiveyden vaikutus, kontin alkulämpötilan vaikutus, kontin ja ulkoilman välisen lämpötilaeron vaikutus, koneellisen ilmanvaihdon vaikutus ja pahvilaatikon tuulettuminen harvasti lastatussa kontissa. Merkkiaineiden käyttäytymisestä butaani tuulettui tiiviisti lastatusta kontista selvästi hitaammin kuin ilokaasu. Tiivis lasti hidasti tuulettumista jopa 60-kertaisesti verrattuna harvasti lastattuun konttiin. Kontin alkulämpötilan vaikutuksesta tuulettumiseen havaittiin, että kylmät kontit tuulettuivat hitaammin kuin lämpimät kontit. Keskipakopuhallin nopeutti selvästi konttien etuosan tuulettumista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että verrattaessa keskipakopuhaltimella tuuletettuja ja painovoimaisesti tuuletettuja kontteja, keskipakopuhaltimella konttien keski- ja peräosien tuulettuminen ei juurikaan nopeutunut vaan se jopa hidastui. Imu- ja puhallustuuletuksista havaittiin, että puhaltamalla kontin peräosaan saavutettiin tehokkaampi tuulettuminen. Tyhjän pahvilaatikon sisäisen kaasupitoisuuden havaittiin tuulettuvan harvasti lastatussa kontissa kahden tunnin viiveellä kontin ilmatilaan verrattuna.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
Publication statusPublished - 2015
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimusraportti
PublisherVTT
VolumeVTT-R-04957-15

Cite this

Kajolinna, T., & Roine, J. (2015). Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, Vol.. VTT-R-04957-15
Kajolinna, Tuula ; Roine, Johannes. / Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset. VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 57 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-04957-15).
@book{b3535acb515742bba9e40362700c4da0,
title = "Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset",
abstract = "Projektin {"}Ty{\"o}turvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa{"} tavoitteena on parantaa viranomaisten ja muiden kuljetuskonttien parissa ty{\"o}skentelevien ammattiryhmien, jotka voivat altistua ty{\"o}ss{\"a}{\"a}n konteissa esiintyville kaasumaisille kemikaaleille, ty{\"o}turvallisuutta. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena oli m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} konttien tuulettumisaikoja eri tavoin pakatuille kuljetuskonteille eri l{\"a}mp{\"o}tiloissa ilman koneellista ilmanvaihtoa ja painovoimaisen tuuletuksen kanssa. Kontit oli testeiss{\"a} pakattu kahdella tavalla; tiiviisti ja harvasti. Testeiss{\"a} k{\"a}ytettiin kahta l{\"a}mp{\"o}tilas{\"a}{\"a}delt{\"a}v{\"a}{\"a} konttia, jotka oli pakattu uusilla tyhjill{\"a} pahvilaatikoilla. Tuulettumistapoina k{\"a}ytettiin painovoimaista tuuletusta, keskipakopuhallinta ja kahdessa testiss{\"a} sivukanavapuhaltimia. Merkkiaineina k{\"a}ytettiin ilokaasua ja butaania. Tuloksista tarkasteltiin seuraavia asioita: merkkiaineiden k{\"a}ytt{\"a}ytyminen testeiss{\"a}, lastin tiiveyden vaikutus, kontin alkul{\"a}mp{\"o}tilan vaikutus, kontin ja ulkoilman v{\"a}lisen l{\"a}mp{\"o}tilaeron vaikutus, koneellisen ilmanvaihdon vaikutus ja pahvilaatikon tuulettuminen harvasti lastatussa kontissa. Merkkiaineiden k{\"a}ytt{\"a}ytymisest{\"a} butaani tuulettui tiiviisti lastatusta kontista selv{\"a}sti hitaammin kuin ilokaasu. Tiivis lasti hidasti tuulettumista jopa 60-kertaisesti verrattuna harvasti lastattuun konttiin. Kontin alkul{\"a}mp{\"o}tilan vaikutuksesta tuulettumiseen havaittiin, ett{\"a} kylm{\"a}t kontit tuulettuivat hitaammin kuin l{\"a}mpim{\"a}t kontit. Keskipakopuhallin nopeutti selv{\"a}sti konttien etuosan tuulettumista. Tutkimuksessa havaittiin my{\"o}s, ett{\"a} verrattaessa keskipakopuhaltimella tuuletettuja ja painovoimaisesti tuuletettuja kontteja, keskipakopuhaltimella konttien keski- ja per{\"a}osien tuulettuminen ei juurikaan nopeutunut vaan se jopa hidastui. Imu- ja puhallustuuletuksista havaittiin, ett{\"a} puhaltamalla kontin per{\"a}osaan saavutettiin tehokkaampi tuulettuminen. Tyhj{\"a}n pahvilaatikon sis{\"a}isen kaasupitoisuuden havaittiin tuulettuvan harvasti lastatussa kontissa kahden tunnin viiveell{\"a} kontin ilmatilaan verrattuna.",
author = "Tuula Kajolinna and Johannes Roine",
note = "Project code: 101498",
year = "2015",
language = "Finnish",
series = "Tutkimusraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kajolinna, T & Roine, J 2015, Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset. VTT Tutkimusraportti, vol. VTT-R-04957-15, VTT Technical Research Centre of Finland.

Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset. / Kajolinna, Tuula; Roine, Johannes.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 57 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-04957-15).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset

AU - Kajolinna, Tuula

AU - Roine, Johannes

N1 - Project code: 101498

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Projektin "Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa" tavoitteena on parantaa viranomaisten ja muiden kuljetuskonttien parissa työskentelevien ammattiryhmien, jotka voivat altistua työssään konteissa esiintyville kaasumaisille kemikaaleille, työturvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää konttien tuulettumisaikoja eri tavoin pakatuille kuljetuskonteille eri lämpötiloissa ilman koneellista ilmanvaihtoa ja painovoimaisen tuuletuksen kanssa. Kontit oli testeissä pakattu kahdella tavalla; tiiviisti ja harvasti. Testeissä käytettiin kahta lämpötilasäädeltävää konttia, jotka oli pakattu uusilla tyhjillä pahvilaatikoilla. Tuulettumistapoina käytettiin painovoimaista tuuletusta, keskipakopuhallinta ja kahdessa testissä sivukanavapuhaltimia. Merkkiaineina käytettiin ilokaasua ja butaania. Tuloksista tarkasteltiin seuraavia asioita: merkkiaineiden käyttäytyminen testeissä, lastin tiiveyden vaikutus, kontin alkulämpötilan vaikutus, kontin ja ulkoilman välisen lämpötilaeron vaikutus, koneellisen ilmanvaihdon vaikutus ja pahvilaatikon tuulettuminen harvasti lastatussa kontissa. Merkkiaineiden käyttäytymisestä butaani tuulettui tiiviisti lastatusta kontista selvästi hitaammin kuin ilokaasu. Tiivis lasti hidasti tuulettumista jopa 60-kertaisesti verrattuna harvasti lastattuun konttiin. Kontin alkulämpötilan vaikutuksesta tuulettumiseen havaittiin, että kylmät kontit tuulettuivat hitaammin kuin lämpimät kontit. Keskipakopuhallin nopeutti selvästi konttien etuosan tuulettumista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että verrattaessa keskipakopuhaltimella tuuletettuja ja painovoimaisesti tuuletettuja kontteja, keskipakopuhaltimella konttien keski- ja peräosien tuulettuminen ei juurikaan nopeutunut vaan se jopa hidastui. Imu- ja puhallustuuletuksista havaittiin, että puhaltamalla kontin peräosaan saavutettiin tehokkaampi tuulettuminen. Tyhjän pahvilaatikon sisäisen kaasupitoisuuden havaittiin tuulettuvan harvasti lastatussa kontissa kahden tunnin viiveellä kontin ilmatilaan verrattuna.

AB - Projektin "Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa" tavoitteena on parantaa viranomaisten ja muiden kuljetuskonttien parissa työskentelevien ammattiryhmien, jotka voivat altistua työssään konteissa esiintyville kaasumaisille kemikaaleille, työturvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää konttien tuulettumisaikoja eri tavoin pakatuille kuljetuskonteille eri lämpötiloissa ilman koneellista ilmanvaihtoa ja painovoimaisen tuuletuksen kanssa. Kontit oli testeissä pakattu kahdella tavalla; tiiviisti ja harvasti. Testeissä käytettiin kahta lämpötilasäädeltävää konttia, jotka oli pakattu uusilla tyhjillä pahvilaatikoilla. Tuulettumistapoina käytettiin painovoimaista tuuletusta, keskipakopuhallinta ja kahdessa testissä sivukanavapuhaltimia. Merkkiaineina käytettiin ilokaasua ja butaania. Tuloksista tarkasteltiin seuraavia asioita: merkkiaineiden käyttäytyminen testeissä, lastin tiiveyden vaikutus, kontin alkulämpötilan vaikutus, kontin ja ulkoilman välisen lämpötilaeron vaikutus, koneellisen ilmanvaihdon vaikutus ja pahvilaatikon tuulettuminen harvasti lastatussa kontissa. Merkkiaineiden käyttäytymisestä butaani tuulettui tiiviisti lastatusta kontista selvästi hitaammin kuin ilokaasu. Tiivis lasti hidasti tuulettumista jopa 60-kertaisesti verrattuna harvasti lastattuun konttiin. Kontin alkulämpötilan vaikutuksesta tuulettumiseen havaittiin, että kylmät kontit tuulettuivat hitaammin kuin lämpimät kontit. Keskipakopuhallin nopeutti selvästi konttien etuosan tuulettumista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että verrattaessa keskipakopuhaltimella tuuletettuja ja painovoimaisesti tuuletettuja kontteja, keskipakopuhaltimella konttien keski- ja peräosien tuulettuminen ei juurikaan nopeutunut vaan se jopa hidastui. Imu- ja puhallustuuletuksista havaittiin, että puhaltamalla kontin peräosaan saavutettiin tehokkaampi tuulettuminen. Tyhjän pahvilaatikon sisäisen kaasupitoisuuden havaittiin tuulettuvan harvasti lastatussa kontissa kahden tunnin viiveellä kontin ilmatilaan verrattuna.

M3 - Report

T3 - Tutkimusraportti

BT - Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Kajolinna T, Roine J. Kuljetuskonttien tuulettumisaikojen mittaukset. VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 57 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-04957-15).