Kunnossapitourakoiden toimivuusvaatimukset

Tutkimushankkeen tavoitteena oli määrittää teiden ja katujen kunnossapitoa varten toimivuusvaatimuksia ja niiden todentamismenetelmiä. Tutkimuksen toimivuusvaatimusosio oli jaettu kahtia siten, että VTT vastasi (Tiehallinnon terminologian mukaisesti) ylläpidon toimivuusvaatimusten kehittämisestä ja Teknillisen korkeakoulun Tielaboratorio vastasi hoidon osuudesta. Tutkimushankkeeseen kuuluvan kunnossapitopalvelujen hankinnan prosessi-kuvauksen laatimisesta vastasi Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorio, ja liikenneväylien hanke- ja rakennusosien määrittelystä vastasi Rapal Oy. Tutkimuksessa käytiin läpi Tiehallinnon ja kuntien urakoinnin hankinnassa käyttämiä laatuvaatimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansainvälinen nykytilaa käytetyistä toimivuusvaatimuksista. Selvitettäviä maita olivat Pohjoismaiden lisäksi mm. Englanti, Hollanti, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat ja Kanada. Lisäksi tiedustelut suoritettiin myös mm. Ranskan, Sveitsin, Espanjan ja Portugalin osalta, mutta haastattelujen perusteella heillä ei ole kokemuksia toimivuusvaatimuksista kunnossapitourakoissa. Toimivuusvaatimuksia voidaan asettaa eri tasoilla. Esimerkiksi turvallisuutta voidaan mitata "korkealla" tasolla onnettomuuksien määrällä tai maanläheisemmin kitkalla. Tutkimuksessa selvitettiin yksityiskohtaisemmin, voidaanko liikenneonnettomuuksien määrää käyttää toimivuusvaatimuksena. Kunnossapitäjän toimien ja liikenneturvallisuuden heikko yhteys sekä säiden vaikutus vaikeuttaa turvallisuusbonusten käyttöä. Väylän käyttäjää tärkeää ovat turvallisuus ja palvelutaso. Väylän käyttäjille ja ympäröivälle asutukselle ovat tärkeitä ympäristövaikutukset ja viihtyisyys. Väylän omistaja on kiinnostunut rakenteiden käyttöiästä ja vaurioriskistä. Turvallisuus muodostuu urasyvyydestä, kitkasta, valaistuksesta, kaiteista jne. Palvelutaso muodostuu mm. pitkittäisepätasaisuudesta, opasteiden näkyvyydestä ja tienvarsikalusteiden kunnosta. Ympäristövaikutukset muodostuvat mm ympäristömelusta, tärinästä ja materiaalien uusiokäytöstä. Viihtyisyyteen vaikuttaaat mm. tieympäristön rakenteet ja istutukset. Käyttöikään ja vaurioriskiin kuuluvat esim. päällysteen urautumisnopeus ja tierakenteen kuivatus. Toimivuusvaatimusten käyttö tuottaa monia etuja. Hankintamenettely, samoin kuin itse urakan valvonta, on tilaajalle kevyempi taakka kohdistuessaan vain lopputuotteeseen, eikä tilaajan tarvitse puuttua teknisiin yksityiskohtiin. Urakoitsijalla on mahdollisuus tehostaa toimintaansa ja hankkia kilpailuetua markkinoilla panostamalla tuotekehitykseen ja kehittämällä uusia tehokkaampia työmenetelmiä, materiaaleja tai työkoneita. Toimivuusvaatimusten käyttöönottoon liittyy myös riskejä, kuten urakoitsijalle aiheutuvan riskin kasvu ja tarjoajien väheneminen ja sitä kautta urakkahintojen nousu. Tilaaja voi valita, minkälaista laatuvaatimusta hankinnoissaan käyttää. Joskus on teknisesti ja taloudellisesti järkevämpää käyttää vanhaa yleisesti ymmärrettyä ja selkeästi todennettavaa teknistä laatuvaatimusta kuin siirtää riskejä ja vastuuta teknisistä ratkaisuista urakoitsijan harteille käyttämällä toimivuusvaatimuksia.