Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet

Timo Sneck, Petri Hannula, Keijo Mäkelä, Juha Sandberg, Ville Taivassalo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteiden tarkoituksena on paran-taa kuntien toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta toiminnan innovaatiohakuisuutta lisäämällä. 2010-luvun työmarkkinoiden suuren uusjaon myötä julkisen sektorin työpai-koista siirtyy yksityiselle sektorille jopa 100 000. Prosessin hallitsemiseksi kuntien on otettava taloutensa keventämisen kannalta merkittävimpien tehtävien organisoitu inno-vaatiotoiminta hallintaansa esimerkiksi seuraavien rakenteiden varassa: Kunta alustaa taloutensa kriittisiä kysymyksiä keventävien innovaatioiden kehittämis-työn, jonka avulla yritykset kykenevät tilaaja-tuottajamallissa tarjoamaan kunnan taloutta keventäviä palveluratkaisuja. Kunta jakelee tuottajille varmat asiakkaat. Kunnan tulevien säästöjen perustalta voidaan perustaa yksityinen rahasto, jolla yksityi-nen sektori rahoittaa innovaatioiden kehittämiskustannukset ja saa sijoituksensa takai-sin, kun palvelukustannukset alenevat. Tämä auttaa ohjaamaan pois kunnan vastuulta niitä työtehtäviä, jotka poliittisen tahtotilan mukaan voidaan yksityistää, mikäli yksityi-sen sektorin innovaatiotoiminta parantaa niiden tuottavuutta enemmän kuin palvelut kehittyisivät kunnan itse tuottamina. Ratkaisuksi työssä kehitetään innovaatiopakotteisen endogeenisen kasvun malli työvä-lineineen. Sen keskeisin idea on kilpailuttaa hankintatoimen kautta kunnan eri toimialo-jen taloutta keventäviä, innovatiivisia palveluratkaisuja. Ehdotuksen mukaan toimiva 2010-luvun menestyjäkunta johtaa talouttaan keventävää kehittämistyötä ja saa sen ra-hoitettua kunnan budjetin ulkopuolella. Kehittämistyön toteuttavat tutkimuslaitokset ja kunta voivat kytkeä palveluilta vaadittaviin toimivuusominaisuuksiin pysyvän innovaatiopakotteen. Kun hankintatoimi opastaa tuottajat innovaatiopakotteen hallintaan, kunta saa alueelleen innovaatiohakuisen tuottajayritysverkoston. Käytännössä kunta avaa tuottajaehdokkaille pääsyn hyödynnettävissä olevaan asiakastietouteen esimerkiksi noin 2 vuotta ennen kilpailutusta ennen kilpailutusta kunta ja tuottajaehdokkaat muotoilevat yhdessä asiakkaiden kans-sa sosiaalisessa mediassa toteutettavilla mallipeleillä kaikkia osapuolia hyödyttävät innovatiivisten palvelujen toimivuusominaisuudet tarvittavien teknologioiden prototyypit täyttävät kaikkien osapuolten vaatimukset, jolloin kunta ja tuottajaehdokkaat voivat sopia voitonjakomalleista, jos palvelua kat-sotaan tarpeelliseksi kehittää vielä tilauksen aikana. Näin menetellen kaikilla osapuolilla on sama käsitys markkinoista ja niille tuotavien palvelujen toimivuusominaisuuksista. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus valita eri teknologioista ja palvelumalleista itselleen sopivin, jolloin voittajaehdotuksen suosi-tuimmuus valinnoissa on selkeästi asiakaslähtöinen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaan. Palvelusetelien käyttöönotosta saatavien kokemusten perusteella asiakasvalintaa voidaan kehittää edelleen. Kun kunnat ottavat taloutensa kriittisten kysymysten osalta organisoidun innovaatiotuo-tannon haltuunsa, sitoutuu kuntien taloutta keventäviin prosesseihin myös yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä on tärkeää globaalin kehityksen vakauttamisen näkökulmasta. Näin kunnat omalta osaltaan lisäävät sitä paikallisesti säädeltyjen innovatiivisten mark-kinoiden osuutta kansantaloudessa, mikä ei ole riippuvainen kansainvälisistä pääoma-markkinoiden heilahteluista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages126
ISBN (Electronic)978-951-38-7257-1
ISBN (Print)978-951-38-7256-4
Publication statusPublished - 2009
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2459
ISSN1235-0605

Keywords

  • competitive dialogue
  • innovation enforced endogeneous growth
  • public-private win-win structures

Cite this

Sneck, T., Hannula, P., Mäkelä, K., Sandberg, J., & Taivassalo, V. (2009). Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2459
Sneck, Timo ; Hannula, Petri ; Mäkelä, Keijo ; Sandberg, Juha ; Taivassalo, Ville. / Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 126 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2459).
@book{da638e8b92304ba7af7dbbbefaf3cbf9,
title = "Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet",
abstract = "Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteiden tarkoituksena on paran-taa kuntien toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta toiminnan innovaatiohakuisuutta lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a}. 2010-luvun ty{\"o}markkinoiden suuren uusjaon my{\"o}t{\"a} julkisen sektorin ty{\"o}pai-koista siirtyy yksityiselle sektorille jopa 100 000. Prosessin hallitsemiseksi kuntien on otettava taloutensa kevent{\"a}misen kannalta merkitt{\"a}vimpien teht{\"a}vien organisoitu inno-vaatiotoiminta hallintaansa esimerkiksi seuraavien rakenteiden varassa: Kunta alustaa taloutensa kriittisi{\"a} kysymyksi{\"a} kevent{\"a}vien innovaatioiden kehitt{\"a}mis-ty{\"o}n, jonka avulla yritykset kykenev{\"a}t tilaaja-tuottajamallissa tarjoamaan kunnan taloutta kevent{\"a}vi{\"a} palveluratkaisuja. Kunta jakelee tuottajille varmat asiakkaat. Kunnan tulevien s{\"a}{\"a}st{\"o}jen perustalta voidaan perustaa yksityinen rahasto, jolla yksityi-nen sektori rahoittaa innovaatioiden kehitt{\"a}miskustannukset ja saa sijoituksensa takai-sin, kun palvelukustannukset alenevat. T{\"a}m{\"a} auttaa ohjaamaan pois kunnan vastuulta niit{\"a} ty{\"o}teht{\"a}vi{\"a}, jotka poliittisen tahtotilan mukaan voidaan yksityist{\"a}{\"a}, mik{\"a}li yksityi-sen sektorin innovaatiotoiminta parantaa niiden tuottavuutta enemm{\"a}n kuin palvelut kehittyisiv{\"a}t kunnan itse tuottamina. Ratkaisuksi ty{\"o}ss{\"a} kehitet{\"a}{\"a}n innovaatiopakotteisen endogeenisen kasvun malli ty{\"o}v{\"a}-lineineen. Sen keskeisin idea on kilpailuttaa hankintatoimen kautta kunnan eri toimialo-jen taloutta kevent{\"a}vi{\"a}, innovatiivisia palveluratkaisuja. Ehdotuksen mukaan toimiva 2010-luvun menestyj{\"a}kunta johtaa talouttaan kevent{\"a}v{\"a}{\"a} kehitt{\"a}misty{\"o}t{\"a} ja saa sen ra-hoitettua kunnan budjetin ulkopuolella. Kehitt{\"a}misty{\"o}n toteuttavat tutkimuslaitokset ja kunta voivat kytke{\"a} palveluilta vaadittaviin toimivuusominaisuuksiin pysyv{\"a}n innovaatiopakotteen. Kun hankintatoimi opastaa tuottajat innovaatiopakotteen hallintaan, kunta saa alueelleen innovaatiohakuisen tuottajayritysverkoston. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} kunta avaa tuottajaehdokkaille p{\"a}{\"a}syn hy{\"o}dynnett{\"a}viss{\"a} olevaan asiakastietouteen esimerkiksi noin 2 vuotta ennen kilpailutusta ennen kilpailutusta kunta ja tuottajaehdokkaat muotoilevat yhdess{\"a} asiakkaiden kans-sa sosiaalisessa mediassa toteutettavilla mallipeleill{\"a} kaikkia osapuolia hy{\"o}dytt{\"a}v{\"a}t innovatiivisten palvelujen toimivuusominaisuudet tarvittavien teknologioiden prototyypit t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t kaikkien osapuolten vaatimukset, jolloin kunta ja tuottajaehdokkaat voivat sopia voitonjakomalleista, jos palvelua kat-sotaan tarpeelliseksi kehitt{\"a}{\"a} viel{\"a} tilauksen aikana. N{\"a}in menetellen kaikilla osapuolilla on sama k{\"a}sitys markkinoista ja niille tuotavien palvelujen toimivuusominaisuuksista. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus valita eri teknologioista ja palvelumalleista itselleen sopivin, jolloin voittajaehdotuksen suosi-tuimmuus valinnoissa on selke{\"a}sti asiakasl{\"a}ht{\"o}inen k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}l{\"a}ht{\"o}isen innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaan. Palvelusetelien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notosta saatavien kokemusten perusteella asiakasvalintaa voidaan kehitt{\"a}{\"a} edelleen. Kun kunnat ottavat taloutensa kriittisten kysymysten osalta organisoidun innovaatiotuo-tannon haltuunsa, sitoutuu kuntien taloutta kevent{\"a}viin prosesseihin my{\"o}s yksityisen sektorin rahoitusta. T{\"a}m{\"a} on t{\"a}rke{\"a}{\"a} globaalin kehityksen vakauttamisen n{\"a}k{\"o}kulmasta. N{\"a}in kunnat omalta osaltaan lis{\"a}{\"a}v{\"a}t sit{\"a} paikallisesti s{\"a}{\"a}deltyjen innovatiivisten mark-kinoiden osuutta kansantaloudessa, mik{\"a} ei ole riippuvainen kansainv{\"a}lisist{\"a} p{\"a}{\"a}oma-markkinoiden heilahteluista.",
keywords = "competitive dialogue, innovation enforced endogeneous growth, public-private win-win structures",
author = "Timo Sneck and Petri Hannula and Keijo M{\"a}kel{\"a} and Juha Sandberg and Ville Taivassalo",
year = "2009",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7256-4",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2459",
address = "Finland",

}

Sneck, T, Hannula, P, Mäkelä, K, Sandberg, J & Taivassalo, V 2009, Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2459, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet. / Sneck, Timo; Hannula, Petri; Mäkelä, Keijo; Sandberg, Juha; Taivassalo, Ville.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 126 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2459).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet

AU - Sneck, Timo

AU - Hannula, Petri

AU - Mäkelä, Keijo

AU - Sandberg, Juha

AU - Taivassalo, Ville

PY - 2009

Y1 - 2009

N2 - Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteiden tarkoituksena on paran-taa kuntien toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta toiminnan innovaatiohakuisuutta lisäämällä. 2010-luvun työmarkkinoiden suuren uusjaon myötä julkisen sektorin työpai-koista siirtyy yksityiselle sektorille jopa 100 000. Prosessin hallitsemiseksi kuntien on otettava taloutensa keventämisen kannalta merkittävimpien tehtävien organisoitu inno-vaatiotoiminta hallintaansa esimerkiksi seuraavien rakenteiden varassa: Kunta alustaa taloutensa kriittisiä kysymyksiä keventävien innovaatioiden kehittämis-työn, jonka avulla yritykset kykenevät tilaaja-tuottajamallissa tarjoamaan kunnan taloutta keventäviä palveluratkaisuja. Kunta jakelee tuottajille varmat asiakkaat. Kunnan tulevien säästöjen perustalta voidaan perustaa yksityinen rahasto, jolla yksityi-nen sektori rahoittaa innovaatioiden kehittämiskustannukset ja saa sijoituksensa takai-sin, kun palvelukustannukset alenevat. Tämä auttaa ohjaamaan pois kunnan vastuulta niitä työtehtäviä, jotka poliittisen tahtotilan mukaan voidaan yksityistää, mikäli yksityi-sen sektorin innovaatiotoiminta parantaa niiden tuottavuutta enemmän kuin palvelut kehittyisivät kunnan itse tuottamina. Ratkaisuksi työssä kehitetään innovaatiopakotteisen endogeenisen kasvun malli työvä-lineineen. Sen keskeisin idea on kilpailuttaa hankintatoimen kautta kunnan eri toimialo-jen taloutta keventäviä, innovatiivisia palveluratkaisuja. Ehdotuksen mukaan toimiva 2010-luvun menestyjäkunta johtaa talouttaan keventävää kehittämistyötä ja saa sen ra-hoitettua kunnan budjetin ulkopuolella. Kehittämistyön toteuttavat tutkimuslaitokset ja kunta voivat kytkeä palveluilta vaadittaviin toimivuusominaisuuksiin pysyvän innovaatiopakotteen. Kun hankintatoimi opastaa tuottajat innovaatiopakotteen hallintaan, kunta saa alueelleen innovaatiohakuisen tuottajayritysverkoston. Käytännössä kunta avaa tuottajaehdokkaille pääsyn hyödynnettävissä olevaan asiakastietouteen esimerkiksi noin 2 vuotta ennen kilpailutusta ennen kilpailutusta kunta ja tuottajaehdokkaat muotoilevat yhdessä asiakkaiden kans-sa sosiaalisessa mediassa toteutettavilla mallipeleillä kaikkia osapuolia hyödyttävät innovatiivisten palvelujen toimivuusominaisuudet tarvittavien teknologioiden prototyypit täyttävät kaikkien osapuolten vaatimukset, jolloin kunta ja tuottajaehdokkaat voivat sopia voitonjakomalleista, jos palvelua kat-sotaan tarpeelliseksi kehittää vielä tilauksen aikana. Näin menetellen kaikilla osapuolilla on sama käsitys markkinoista ja niille tuotavien palvelujen toimivuusominaisuuksista. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus valita eri teknologioista ja palvelumalleista itselleen sopivin, jolloin voittajaehdotuksen suosi-tuimmuus valinnoissa on selkeästi asiakaslähtöinen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaan. Palvelusetelien käyttöönotosta saatavien kokemusten perusteella asiakasvalintaa voidaan kehittää edelleen. Kun kunnat ottavat taloutensa kriittisten kysymysten osalta organisoidun innovaatiotuo-tannon haltuunsa, sitoutuu kuntien taloutta keventäviin prosesseihin myös yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä on tärkeää globaalin kehityksen vakauttamisen näkökulmasta. Näin kunnat omalta osaltaan lisäävät sitä paikallisesti säädeltyjen innovatiivisten mark-kinoiden osuutta kansantaloudessa, mikä ei ole riippuvainen kansainvälisistä pääoma-markkinoiden heilahteluista.

AB - Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteiden tarkoituksena on paran-taa kuntien toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta toiminnan innovaatiohakuisuutta lisäämällä. 2010-luvun työmarkkinoiden suuren uusjaon myötä julkisen sektorin työpai-koista siirtyy yksityiselle sektorille jopa 100 000. Prosessin hallitsemiseksi kuntien on otettava taloutensa keventämisen kannalta merkittävimpien tehtävien organisoitu inno-vaatiotoiminta hallintaansa esimerkiksi seuraavien rakenteiden varassa: Kunta alustaa taloutensa kriittisiä kysymyksiä keventävien innovaatioiden kehittämis-työn, jonka avulla yritykset kykenevät tilaaja-tuottajamallissa tarjoamaan kunnan taloutta keventäviä palveluratkaisuja. Kunta jakelee tuottajille varmat asiakkaat. Kunnan tulevien säästöjen perustalta voidaan perustaa yksityinen rahasto, jolla yksityi-nen sektori rahoittaa innovaatioiden kehittämiskustannukset ja saa sijoituksensa takai-sin, kun palvelukustannukset alenevat. Tämä auttaa ohjaamaan pois kunnan vastuulta niitä työtehtäviä, jotka poliittisen tahtotilan mukaan voidaan yksityistää, mikäli yksityi-sen sektorin innovaatiotoiminta parantaa niiden tuottavuutta enemmän kuin palvelut kehittyisivät kunnan itse tuottamina. Ratkaisuksi työssä kehitetään innovaatiopakotteisen endogeenisen kasvun malli työvä-lineineen. Sen keskeisin idea on kilpailuttaa hankintatoimen kautta kunnan eri toimialo-jen taloutta keventäviä, innovatiivisia palveluratkaisuja. Ehdotuksen mukaan toimiva 2010-luvun menestyjäkunta johtaa talouttaan keventävää kehittämistyötä ja saa sen ra-hoitettua kunnan budjetin ulkopuolella. Kehittämistyön toteuttavat tutkimuslaitokset ja kunta voivat kytkeä palveluilta vaadittaviin toimivuusominaisuuksiin pysyvän innovaatiopakotteen. Kun hankintatoimi opastaa tuottajat innovaatiopakotteen hallintaan, kunta saa alueelleen innovaatiohakuisen tuottajayritysverkoston. Käytännössä kunta avaa tuottajaehdokkaille pääsyn hyödynnettävissä olevaan asiakastietouteen esimerkiksi noin 2 vuotta ennen kilpailutusta ennen kilpailutusta kunta ja tuottajaehdokkaat muotoilevat yhdessä asiakkaiden kans-sa sosiaalisessa mediassa toteutettavilla mallipeleillä kaikkia osapuolia hyödyttävät innovatiivisten palvelujen toimivuusominaisuudet tarvittavien teknologioiden prototyypit täyttävät kaikkien osapuolten vaatimukset, jolloin kunta ja tuottajaehdokkaat voivat sopia voitonjakomalleista, jos palvelua kat-sotaan tarpeelliseksi kehittää vielä tilauksen aikana. Näin menetellen kaikilla osapuolilla on sama käsitys markkinoista ja niille tuotavien palvelujen toimivuusominaisuuksista. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus valita eri teknologioista ja palvelumalleista itselleen sopivin, jolloin voittajaehdotuksen suosi-tuimmuus valinnoissa on selkeästi asiakaslähtöinen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaan. Palvelusetelien käyttöönotosta saatavien kokemusten perusteella asiakasvalintaa voidaan kehittää edelleen. Kun kunnat ottavat taloutensa kriittisten kysymysten osalta organisoidun innovaatiotuo-tannon haltuunsa, sitoutuu kuntien taloutta keventäviin prosesseihin myös yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä on tärkeää globaalin kehityksen vakauttamisen näkökulmasta. Näin kunnat omalta osaltaan lisäävät sitä paikallisesti säädeltyjen innovatiivisten mark-kinoiden osuutta kansantaloudessa, mikä ei ole riippuvainen kansainvälisistä pääoma-markkinoiden heilahteluista.

KW - competitive dialogue

KW - innovation enforced endogeneous growth

KW - public-private win-win structures

M3 - Report

SN - 978-951-38-7256-4

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sneck T, Hannula P, Mäkelä K, Sandberg J, Taivassalo V. Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 126 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2459).