Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteet

Kuntajohtoisen kilpailuttamisyhteiskunnan toimintarakenteiden tarkoituksena on paran-taa kuntien toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta toiminnan innovaatiohakuisuutta lisäämällä. 2010-luvun työmarkkinoiden suuren uusjaon myötä julkisen sektorin työpai-koista siirtyy yksityiselle sektorille jopa 100 000. Prosessin hallitsemiseksi kuntien on otettava taloutensa keventämisen kannalta merkittävimpien tehtävien organisoitu inno-vaatiotoiminta hallintaansa esimerkiksi seuraavien rakenteiden varassa: Kunta alustaa taloutensa kriittisiä kysymyksiä keventävien innovaatioiden kehittämis-työn, jonka avulla yritykset kykenevät tilaaja-tuottajamallissa tarjoamaan kunnan taloutta keventäviä palveluratkaisuja. Kunta jakelee tuottajille varmat asiakkaat. Kunnan tulevien säästöjen perustalta voidaan perustaa yksityinen rahasto, jolla yksityi-nen sektori rahoittaa innovaatioiden kehittämiskustannukset ja saa sijoituksensa takai-sin, kun palvelukustannukset alenevat. Tämä auttaa ohjaamaan pois kunnan vastuulta niitä työtehtäviä, jotka poliittisen tahtotilan mukaan voidaan yksityistää, mikäli yksityi-sen sektorin innovaatiotoiminta parantaa niiden tuottavuutta enemmän kuin palvelut kehittyisivät kunnan itse tuottamina. Ratkaisuksi työssä kehitetään innovaatiopakotteisen endogeenisen kasvun malli työvä-lineineen. Sen keskeisin idea on kilpailuttaa hankintatoimen kautta kunnan eri toimialo-jen taloutta keventäviä, innovatiivisia palveluratkaisuja. Ehdotuksen mukaan toimiva 2010-luvun menestyjäkunta johtaa talouttaan keventävää kehittämistyötä ja saa sen ra-hoitettua kunnan budjetin ulkopuolella. Kehittämistyön toteuttavat tutkimuslaitokset ja kunta voivat kytkeä palveluilta vaadittaviin toimivuusominaisuuksiin pysyvän innovaatiopakotteen. Kun hankintatoimi opastaa tuottajat innovaatiopakotteen hallintaan, kunta saa alueelleen innovaatiohakuisen tuottajayritysverkoston. Käytännössä kunta avaa tuottajaehdokkaille pääsyn hyödynnettävissä olevaan asiakastietouteen esimerkiksi noin 2 vuotta ennen kilpailutusta ennen kilpailutusta kunta ja tuottajaehdokkaat muotoilevat yhdessä asiakkaiden kans-sa sosiaalisessa mediassa toteutettavilla mallipeleillä kaikkia osapuolia hyödyttävät innovatiivisten palvelujen toimivuusominaisuudet tarvittavien teknologioiden prototyypit täyttävät kaikkien osapuolten vaatimukset, jolloin kunta ja tuottajaehdokkaat voivat sopia voitonjakomalleista, jos palvelua kat-sotaan tarpeelliseksi kehittää vielä tilauksen aikana. Näin menetellen kaikilla osapuolilla on sama käsitys markkinoista ja niille tuotavien palvelujen toimivuusominaisuuksista. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus valita eri teknologioista ja palvelumalleista itselleen sopivin, jolloin voittajaehdotuksen suosi-tuimmuus valinnoissa on selkeästi asiakaslähtöinen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaan. Palvelusetelien käyttöönotosta saatavien kokemusten perusteella asiakasvalintaa voidaan kehittää edelleen. Kun kunnat ottavat taloutensa kriittisten kysymysten osalta organisoidun innovaatiotuo-tannon haltuunsa, sitoutuu kuntien taloutta keventäviin prosesseihin myös yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä on tärkeää globaalin kehityksen vakauttamisen näkökulmasta. Näin kunnat omalta osaltaan lisäävät sitä paikallisesti säädeltyjen innovatiivisten mark-kinoiden osuutta kansantaloudessa, mikä ei ole riippuvainen kansainvälisistä pääoma-markkinoiden heilahteluista.