Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys

Lars Leden, Harri Peltola, Matti Roine

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuustyön ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan täydennettävän uudella menetelmällä. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TRÅD-menetelmällä. Menetelmän vaatimat tiedot kerättäisiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyillä ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitellään koululaisten liikenneturvallisuuden selvittämistä koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi tulisi selvittää onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi TRÅD-menetelmää tulisi Suomessa kehittää kuvaamaan kävelevien ja pyöräilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sekä autojen että kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lisäksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa neljä erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteitä vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksittäinen tiekohta tai liittymä parannetaan ("black spot"). Pitkällä aikavälillä tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee täyttää liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteitä vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava täysi varmuus ennen kuin tätä strategiaa käytetään. Kolmas ja neljäs strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyssä kohdassa on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ("black spot"). Pieniin onnettomuusmääriin liittyvää satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitetään yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lisäksi esitetään tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereistä, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysjärjestyksestä ja liikenneturvallisuustyön seurannasta.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages107
    ISBN (Print)951-38-3399-2
    Publication statusPublished - 1989
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
    Number939
    ISSN0358-5085

    Fingerprint

    traffic
    methodology

    Keywords

    • traffic engineering
    • traffic surveys
    • traffic accidents
    • traffic safety
    • literature surveys
    • municipal traffic
    • urban areas
    • children

    Cite this

    Leden, L., Peltola, H., & Roine, M. (1989). Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 939
    Leden, Lars ; Peltola, Harri ; Roine, Matti. / Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen : Kirjallisuusselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 107 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 939).
    @book{50a2cf0dc67440fab9ce20fe08ac52bc,
    title = "Kuntien liikenneturvallisuusty{\"o}n menetelm{\"a}t: Liikenneymp{\"a}rist{\"o}n parantaminen: Kirjallisuusselvitys",
    abstract = "Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli ker{\"a}t{\"a} tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuusty{\"o}n ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan t{\"a}ydennett{\"a}v{\"a}n uudella menetelm{\"a}ll{\"a}. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TR{\AA}D-menetelm{\"a}ll{\"a}. Menetelm{\"a}n vaatimat tiedot ker{\"a}tt{\"a}isiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyill{\"a} ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitell{\"a}{\"a}n koululaisten liikenneturvallisuuden selvitt{\"a}mist{\"a} koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuusty{\"o}n tehostamiseksi tulisi selvitt{\"a}{\"a} onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lis{\"a}ksi TR{\AA}D-menetelm{\"a}{\"a} tulisi Suomessa kehitt{\"a}{\"a} kuvaamaan k{\"a}velevien ja py{\"o}r{\"a}ilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sek{\"a} autojen ett{\"a} kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lis{\"a}ksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa nelj{\"a} erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteit{\"a} vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksitt{\"a}inen tiekohta tai liittym{\"a} parannetaan ({"}black spot{"}). Pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee t{\"a}ytt{\"a}{\"a} liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteit{\"a} vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava t{\"a}ysi varmuus ennen kuin t{\"a}t{\"a} strategiaa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n. Kolmas ja nelj{\"a}s strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyss{\"a} kohdassa on poikkeuksellisen suuri. T{\"a}llaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ({"}black spot{"}). Pieniin onnettomuusm{\"a}{\"a}riin liittyv{\"a}{\"a} satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lis{\"a}ksi esitet{\"a}{\"a}n tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereist{\"a}, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysj{\"a}rjestyksest{\"a} ja liikenneturvallisuusty{\"o}n seurannasta.",
    keywords = "traffic engineering, traffic surveys, traffic accidents, traffic safety, literature surveys, municipal traffic, urban areas, children",
    author = "Lars Leden and Harri Peltola and Matti Roine",
    year = "1989",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-3399-2",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "939",
    address = "Finland",

    }

    Leden, L, Peltola, H & Roine, M 1989, Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 939, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen : Kirjallisuusselvitys. / Leden, Lars; Peltola, Harri; Roine, Matti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 107 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 939).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen

    T2 - Kirjallisuusselvitys

    AU - Leden, Lars

    AU - Peltola, Harri

    AU - Roine, Matti

    PY - 1989

    Y1 - 1989

    N2 - Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuustyön ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan täydennettävän uudella menetelmällä. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TRÅD-menetelmällä. Menetelmän vaatimat tiedot kerättäisiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyillä ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitellään koululaisten liikenneturvallisuuden selvittämistä koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi tulisi selvittää onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi TRÅD-menetelmää tulisi Suomessa kehittää kuvaamaan kävelevien ja pyöräilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sekä autojen että kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lisäksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa neljä erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteitä vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksittäinen tiekohta tai liittymä parannetaan ("black spot"). Pitkällä aikavälillä tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee täyttää liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteitä vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava täysi varmuus ennen kuin tätä strategiaa käytetään. Kolmas ja neljäs strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyssä kohdassa on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ("black spot"). Pieniin onnettomuusmääriin liittyvää satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitetään yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lisäksi esitetään tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereistä, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysjärjestyksestä ja liikenneturvallisuustyön seurannasta.

    AB - Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuustyön ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan täydennettävän uudella menetelmällä. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TRÅD-menetelmällä. Menetelmän vaatimat tiedot kerättäisiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyillä ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitellään koululaisten liikenneturvallisuuden selvittämistä koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi tulisi selvittää onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi TRÅD-menetelmää tulisi Suomessa kehittää kuvaamaan kävelevien ja pyöräilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sekä autojen että kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lisäksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa neljä erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteitä vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksittäinen tiekohta tai liittymä parannetaan ("black spot"). Pitkällä aikavälillä tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee täyttää liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteitä vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava täysi varmuus ennen kuin tätä strategiaa käytetään. Kolmas ja neljäs strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyssä kohdassa on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ("black spot"). Pieniin onnettomuusmääriin liittyvää satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitetään yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lisäksi esitetään tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereistä, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysjärjestyksestä ja liikenneturvallisuustyön seurannasta.

    KW - traffic engineering

    KW - traffic surveys

    KW - traffic accidents

    KW - traffic safety

    KW - literature surveys

    KW - municipal traffic

    KW - urban areas

    KW - children

    M3 - Report

    SN - 951-38-3399-2

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

    BT - Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Leden L, Peltola H, Roine M. Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 107 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 939).