Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen

Kirjallisuusselvitys

Lars Leden, Harri Peltola, Matti Roine

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuustyön ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan täydennettävän uudella menetelmällä. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TRÅD-menetelmällä. Menetelmän vaatimat tiedot kerättäisiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyillä ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitellään koululaisten liikenneturvallisuuden selvittämistä koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi tulisi selvittää onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi TRÅD-menetelmää tulisi Suomessa kehittää kuvaamaan kävelevien ja pyöräilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sekä autojen että kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lisäksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa neljä erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteitä vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksittäinen tiekohta tai liittymä parannetaan ("black spot"). Pitkällä aikavälillä tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee täyttää liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteitä vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava täysi varmuus ennen kuin tätä strategiaa käytetään. Kolmas ja neljäs strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyssä kohdassa on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ("black spot"). Pieniin onnettomuusmääriin liittyvää satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitetään yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lisäksi esitetään tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereistä, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysjärjestyksestä ja liikenneturvallisuustyön seurannasta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages107
ISBN (Print)951-38-3399-2
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume939

Fingerprint

traffic
methodology

Keywords

  • traffic engineering
  • traffic surveys
  • traffic accidents
  • traffic safety
  • literature surveys
  • municipal traffic
  • urban areas
  • children

Cite this

Leden, L., Peltola, H., & Roine, M. (1989). Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 939
Leden, Lars ; Peltola, Harri ; Roine, Matti. / Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen : Kirjallisuusselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 107 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 939).
@book{50a2cf0dc67440fab9ce20fe08ac52bc,
title = "Kuntien liikenneturvallisuusty{\"o}n menetelm{\"a}t: Liikenneymp{\"a}rist{\"o}n parantaminen: Kirjallisuusselvitys",
abstract = "Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli ker{\"a}t{\"a} tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuusty{\"o}n ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan t{\"a}ydennett{\"a}v{\"a}n uudella menetelm{\"a}ll{\"a}. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TR{\AA}D-menetelm{\"a}ll{\"a}. Menetelm{\"a}n vaatimat tiedot ker{\"a}tt{\"a}isiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyill{\"a} ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitell{\"a}{\"a}n koululaisten liikenneturvallisuuden selvitt{\"a}mist{\"a} koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuusty{\"o}n tehostamiseksi tulisi selvitt{\"a}{\"a} onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lis{\"a}ksi TR{\AA}D-menetelm{\"a}{\"a} tulisi Suomessa kehitt{\"a}{\"a} kuvaamaan k{\"a}velevien ja py{\"o}r{\"a}ilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sek{\"a} autojen ett{\"a} kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lis{\"a}ksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa nelj{\"a} erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteit{\"a} vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksitt{\"a}inen tiekohta tai liittym{\"a} parannetaan ({"}black spot{"}). Pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee t{\"a}ytt{\"a}{\"a} liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteit{\"a} vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava t{\"a}ysi varmuus ennen kuin t{\"a}t{\"a} strategiaa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n. Kolmas ja nelj{\"a}s strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyss{\"a} kohdassa on poikkeuksellisen suuri. T{\"a}llaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ({"}black spot{"}). Pieniin onnettomuusm{\"a}{\"a}riin liittyv{\"a}{\"a} satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lis{\"a}ksi esitet{\"a}{\"a}n tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereist{\"a}, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysj{\"a}rjestyksest{\"a} ja liikenneturvallisuusty{\"o}n seurannasta.",
keywords = "traffic engineering, traffic surveys, traffic accidents, traffic safety, literature surveys, municipal traffic, urban areas, children",
author = "Lars Leden and Harri Peltola and Matti Roine",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3399-2",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Leden, L, Peltola, H & Roine, M 1989, Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 939, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen : Kirjallisuusselvitys. / Leden, Lars; Peltola, Harri; Roine, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 107 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 939).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen

T2 - Kirjallisuusselvitys

AU - Leden, Lars

AU - Peltola, Harri

AU - Roine, Matti

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuustyön ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan täydennettävän uudella menetelmällä. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TRÅD-menetelmällä. Menetelmän vaatimat tiedot kerättäisiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyillä ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitellään koululaisten liikenneturvallisuuden selvittämistä koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi tulisi selvittää onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi TRÅD-menetelmää tulisi Suomessa kehittää kuvaamaan kävelevien ja pyöräilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sekä autojen että kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lisäksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa neljä erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteitä vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksittäinen tiekohta tai liittymä parannetaan ("black spot"). Pitkällä aikavälillä tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee täyttää liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteitä vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava täysi varmuus ennen kuin tätä strategiaa käytetään. Kolmas ja neljäs strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyssä kohdassa on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ("black spot"). Pieniin onnettomuusmääriin liittyvää satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitetään yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lisäksi esitetään tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereistä, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysjärjestyksestä ja liikenneturvallisuustyön seurannasta.

AB - Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kuntien liikenneturvallisuustyön ohjeiden uudistamista varten. Tarkastelu painottuu taajamaolosuhteisiin ja kevyen liikenteen ongelmiin. Liikenneturvallisuuden parantamista vaativien kohteiden valintaa ehdotetaan täydennettävän uudella menetelmällä. Valinta perustuisi liikenneturvallisuustason luokitteluun Suomen oloihin sovellettavalla TRÅD-menetelmällä. Menetelmän vaatimat tiedot kerättäisiin kunnan koululaisille osoitetuilla kyselyillä ja kevyen liikenteen laskennoilla. Julkaisussa esitellään koululaisten liikenneturvallisuuden selvittämistä koululaiskyselyjen avulla. Liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi tulisi selvittää onnettomuusriski ja sen vaihtelu erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi TRÅD-menetelmää tulisi Suomessa kehittää kuvaamaan kävelevien ja pyöräilevien koululaisten liikenneturvallisuustasoa. Sekä autojen että kevyen liikenteen suoritetietojen laskentaa tulisi tehostaa taajamissa. Lisäksi kevyen liikenteen laskentoja koskevat ohjeet tulisi laatia pikaisesti, jotta eri kunnista saataisiin vertailukelpoisia laskentatuloksia. Liikenneturvallisuuden parannuskohteiden valintaan on olemassa neljä erilaista strategiaa: 1. kokonainen alue parannetaan (liikennesaneeraus) 2. useita, samanlaisia toimenpiteitä vaativia kohteita parannetaan samanaikaisesti 3. tietty tiejakso parannetaan 4. yksittäinen tiekohta tai liittymä parannetaan ("black spot"). Pitkällä aikavälillä tulee tarkistaa kaikkien alueiden liikennesaneeraustarve. Kaikkien alueiden tulee täyttää liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet. Toista strategiaa sovelletaan, kun useassa tienkohdassa on samanlaisia toimenpiteitä vaativia ongelmia, esimerkiksi paljon liukkaan kelin onnettomuuksia. Kaikki vastaavanlaiset kohdat voidaan parantaa samalla tavalla. Toimenpiteen vaikutuksista on oltava täysi varmuus ennen kuin tätä strategiaa käytetään. Kolmas ja neljäs strategia soveltuvat silloin, kun onnettomuusriski tietyssä kohdassa on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia tien kohtia kutsutaan onnettomuuksien kasaumapisteiksi ("black spot"). Pieniin onnettomuusmääriin liittyvää satunnaisvaihtelua on tarkasteltu esimerkin avulla. Julkaisussa esitetään yhteenveto erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Lisäksi esitetään tietoja normeista ja toimenpiteiden valintakriteereistä, toimenpide-ehdotuksista ja kiireellisyysjärjestyksestä ja liikenneturvallisuustyön seurannasta.

KW - traffic engineering

KW - traffic surveys

KW - traffic accidents

KW - traffic safety

KW - literature surveys

KW - municipal traffic

KW - urban areas

KW - children

M3 - Report

SN - 951-38-3399-2

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Leden L, Peltola H, Roine M. Kuntien liikenneturvallisuustyön menetelmät: Liikenneympäristön parantaminen: Kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 107 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 939).