Kuonabetonin ominaisuudet

Jarmo Ruohomäki, Tero Hakkarainen, Hannu Pyy

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa on kokeellisesti tutkittu kuonabetonin pitkäaikaisominaisuuksia. Jauhettua granuloitua kuonaa on käytetty sideaineen osana (50/50), granuloitua ja pelletoitua kuonaa runkoaineena tai sen osana. Lujuudenkehitystä seurattiin useissa olosuhteissa. Se oli 91 d:n ikään asti hitaampaa kuonaa sideaineen osana sisältävillä betoneilla, mutta loppulujuudet olivat jonkin verran suuremmat kuin pelkkää sementtiä sideaineena sisältävillä betoneilla. Hienon runkoaineen korvaaminen granulilla nosti lujuuksia 91 d:n jälkeen, mutta ei vaikuttanut varhaisempiin lujuuksiin. Karkean runkoaineen korvaaminen pelletillä ei vaikuttanut lujuudenkehitykseen. Sekä runko- että sideaineen korvaaminen kuonalla paransi betonin pakkas-suolakestävyyttä. Raudoituksen korroosiota tutkittiin klassisilla menetelmillä (visuaalinen tarkastelu, potentiaali- ja vastusmittaukset) sekä projektin yhteydessä tarkoitukseen soveltuvaksi kehitetyllä korroosiovirranmittausmenetelmällä. Kloridin aiheuttama paikallinen korrosio eteni kuonabetonissa hitaammin kuin sementtibetonissa. Karbonatisoitumisnopeus kasvoi, kun kuonaa käytettiin runkoaineena tai sideaineen osana. Kuonabetonin mikrorakennetta (säröily, karbonatisoituminen, huokosrakenne, hydrataatioaste, runkoaine-sideainetartunta) tutkittiin ohuttieanalyysillä käyttäen polarisaatio- ja fluorenssimikroskooppia. Sementin hydrataatioaste oli koebetoneissa korkea. Pellettirunkoaine ei ollut lainkaan tai vain heikosti hydratoitunut, granulin hydratoituminen oli runsaampaa. Mikrosäröilyä ei ulko- ja laboratoriosäilytyksessä olleissa näytteissä ollut. Merivesisäilytyksessä olleissa näytteissä oli vähän ja pakkas-suolakokeissa olleissa oli runsaasti mikrosäröilyä. Runkoaine-sideainetartunta oli hyvä .
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages58
ISBN (Print)951-38-2538-8
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume395

Fingerprint

slags

Keywords

  • slag concrete
  • properties
  • aggregates
  • concrete
  • corrosion
  • reinforcing steels

Cite this

Ruohomäki, J., Hakkarainen, T., & Pyy, H. (1986). Kuonabetonin ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 395
Ruohomäki, Jarmo ; Hakkarainen, Tero ; Pyy, Hannu. / Kuonabetonin ominaisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 58 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 395).
@book{f3596f5ac33f4cbbb46436c5afc8c41b,
title = "Kuonabetonin ominaisuudet",
abstract = "Tutkimuksessa on kokeellisesti tutkittu kuonabetonin pitk{\"a}aikaisominaisuuksia. Jauhettua granuloitua kuonaa on k{\"a}ytetty sideaineen osana (50/50), granuloitua ja pelletoitua kuonaa runkoaineena tai sen osana. Lujuudenkehityst{\"a} seurattiin useissa olosuhteissa. Se oli 91 d:n ik{\"a}{\"a}n asti hitaampaa kuonaa sideaineen osana sis{\"a}lt{\"a}vill{\"a} betoneilla, mutta loppulujuudet olivat jonkin verran suuremmat kuin pelkk{\"a}{\"a} sementti{\"a} sideaineena sis{\"a}lt{\"a}vill{\"a} betoneilla. Hienon runkoaineen korvaaminen granulilla nosti lujuuksia 91 d:n j{\"a}lkeen, mutta ei vaikuttanut varhaisempiin lujuuksiin. Karkean runkoaineen korvaaminen pelletill{\"a} ei vaikuttanut lujuudenkehitykseen. Sek{\"a} runko- ett{\"a} sideaineen korvaaminen kuonalla paransi betonin pakkas-suolakest{\"a}vyytt{\"a}. Raudoituksen korroosiota tutkittiin klassisilla menetelmill{\"a} (visuaalinen tarkastelu, potentiaali- ja vastusmittaukset) sek{\"a} projektin yhteydess{\"a} tarkoitukseen soveltuvaksi kehitetyll{\"a} korroosiovirranmittausmenetelm{\"a}ll{\"a}. Kloridin aiheuttama paikallinen korrosio eteni kuonabetonissa hitaammin kuin sementtibetonissa. Karbonatisoitumisnopeus kasvoi, kun kuonaa k{\"a}ytettiin runkoaineena tai sideaineen osana. Kuonabetonin mikrorakennetta (s{\"a}r{\"o}ily, karbonatisoituminen, huokosrakenne, hydrataatioaste, runkoaine-sideainetartunta) tutkittiin ohuttieanalyysill{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en polarisaatio- ja fluorenssimikroskooppia. Sementin hydrataatioaste oli koebetoneissa korkea. Pellettirunkoaine ei ollut lainkaan tai vain heikosti hydratoitunut, granulin hydratoituminen oli runsaampaa. Mikros{\"a}r{\"o}ily{\"a} ei ulko- ja laboratorios{\"a}ilytyksess{\"a} olleissa n{\"a}ytteiss{\"a} ollut. Merivesis{\"a}ilytyksess{\"a} olleissa n{\"a}ytteiss{\"a} oli v{\"a}h{\"a}n ja pakkas-suolakokeissa olleissa oli runsaasti mikros{\"a}r{\"o}ily{\"a}. Runkoaine-sideainetartunta oli hyv{\"a} .",
keywords = "slag concrete, properties, aggregates, concrete, corrosion, reinforcing steels",
author = "Jarmo Ruohom{\"a}ki and Tero Hakkarainen and Hannu Pyy",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2538-8",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Ruohomäki, J, Hakkarainen, T & Pyy, H 1986, Kuonabetonin ominaisuudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 395, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kuonabetonin ominaisuudet. / Ruohomäki, Jarmo; Hakkarainen, Tero; Pyy, Hannu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 58 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 395).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kuonabetonin ominaisuudet

AU - Ruohomäki, Jarmo

AU - Hakkarainen, Tero

AU - Pyy, Hannu

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Tutkimuksessa on kokeellisesti tutkittu kuonabetonin pitkäaikaisominaisuuksia. Jauhettua granuloitua kuonaa on käytetty sideaineen osana (50/50), granuloitua ja pelletoitua kuonaa runkoaineena tai sen osana. Lujuudenkehitystä seurattiin useissa olosuhteissa. Se oli 91 d:n ikään asti hitaampaa kuonaa sideaineen osana sisältävillä betoneilla, mutta loppulujuudet olivat jonkin verran suuremmat kuin pelkkää sementtiä sideaineena sisältävillä betoneilla. Hienon runkoaineen korvaaminen granulilla nosti lujuuksia 91 d:n jälkeen, mutta ei vaikuttanut varhaisempiin lujuuksiin. Karkean runkoaineen korvaaminen pelletillä ei vaikuttanut lujuudenkehitykseen. Sekä runko- että sideaineen korvaaminen kuonalla paransi betonin pakkas-suolakestävyyttä. Raudoituksen korroosiota tutkittiin klassisilla menetelmillä (visuaalinen tarkastelu, potentiaali- ja vastusmittaukset) sekä projektin yhteydessä tarkoitukseen soveltuvaksi kehitetyllä korroosiovirranmittausmenetelmällä. Kloridin aiheuttama paikallinen korrosio eteni kuonabetonissa hitaammin kuin sementtibetonissa. Karbonatisoitumisnopeus kasvoi, kun kuonaa käytettiin runkoaineena tai sideaineen osana. Kuonabetonin mikrorakennetta (säröily, karbonatisoituminen, huokosrakenne, hydrataatioaste, runkoaine-sideainetartunta) tutkittiin ohuttieanalyysillä käyttäen polarisaatio- ja fluorenssimikroskooppia. Sementin hydrataatioaste oli koebetoneissa korkea. Pellettirunkoaine ei ollut lainkaan tai vain heikosti hydratoitunut, granulin hydratoituminen oli runsaampaa. Mikrosäröilyä ei ulko- ja laboratoriosäilytyksessä olleissa näytteissä ollut. Merivesisäilytyksessä olleissa näytteissä oli vähän ja pakkas-suolakokeissa olleissa oli runsaasti mikrosäröilyä. Runkoaine-sideainetartunta oli hyvä .

AB - Tutkimuksessa on kokeellisesti tutkittu kuonabetonin pitkäaikaisominaisuuksia. Jauhettua granuloitua kuonaa on käytetty sideaineen osana (50/50), granuloitua ja pelletoitua kuonaa runkoaineena tai sen osana. Lujuudenkehitystä seurattiin useissa olosuhteissa. Se oli 91 d:n ikään asti hitaampaa kuonaa sideaineen osana sisältävillä betoneilla, mutta loppulujuudet olivat jonkin verran suuremmat kuin pelkkää sementtiä sideaineena sisältävillä betoneilla. Hienon runkoaineen korvaaminen granulilla nosti lujuuksia 91 d:n jälkeen, mutta ei vaikuttanut varhaisempiin lujuuksiin. Karkean runkoaineen korvaaminen pelletillä ei vaikuttanut lujuudenkehitykseen. Sekä runko- että sideaineen korvaaminen kuonalla paransi betonin pakkas-suolakestävyyttä. Raudoituksen korroosiota tutkittiin klassisilla menetelmillä (visuaalinen tarkastelu, potentiaali- ja vastusmittaukset) sekä projektin yhteydessä tarkoitukseen soveltuvaksi kehitetyllä korroosiovirranmittausmenetelmällä. Kloridin aiheuttama paikallinen korrosio eteni kuonabetonissa hitaammin kuin sementtibetonissa. Karbonatisoitumisnopeus kasvoi, kun kuonaa käytettiin runkoaineena tai sideaineen osana. Kuonabetonin mikrorakennetta (säröily, karbonatisoituminen, huokosrakenne, hydrataatioaste, runkoaine-sideainetartunta) tutkittiin ohuttieanalyysillä käyttäen polarisaatio- ja fluorenssimikroskooppia. Sementin hydrataatioaste oli koebetoneissa korkea. Pellettirunkoaine ei ollut lainkaan tai vain heikosti hydratoitunut, granulin hydratoituminen oli runsaampaa. Mikrosäröilyä ei ulko- ja laboratoriosäilytyksessä olleissa näytteissä ollut. Merivesisäilytyksessä olleissa näytteissä oli vähän ja pakkas-suolakokeissa olleissa oli runsaasti mikrosäröilyä. Runkoaine-sideainetartunta oli hyvä .

KW - slag concrete

KW - properties

KW - aggregates

KW - concrete

KW - corrosion

KW - reinforcing steels

M3 - Report

SN - 951-38-2538-8

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kuonabetonin ominaisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ruohomäki J, Hakkarainen T, Pyy H. Kuonabetonin ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 58 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 395).