Kuonien käyttö tienrakennuksessa

Risto Alkio, Martti Eerola, Anssi Lampinen, Esa Manninen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Terästeollisuuden aloitteesta perustettu kuonatyöryhmä on selvittänyt terästeollisuuden kuonien käyttömahdolli-suuksia tienrakentamisessa. Ovako Oy Ab:n 4~ja Rautaruukki Oy:n tehtailla syntyy vuosittain n. 600 000 t masuunikuonaa, n. 16 000 t LD-teräskuonaa ja n. 30 000 t sähköteräskuonaa. llmajäähdytetyn masuunikuonan tärkeimmät käyttöalat tien- ja kadunrakennuksessa ovat pengertäyttömateriaalina sekä jakavan ja kantavan kerroksen sidottuna ja sitomattomana rakennemateriaalina. Granuloitua ja pelletoitua masuunikuonaa voidaan käyttää kevennys- ja lämpöeristysmateriaalina. Teräskuonia voidaan käyttää asfalttibetonin runkoaineena ja rakennekerrosmateriaalina. Kuonamurskeiden työtekniikka sitomattomissa rakenteissa ei eroa tavanomaisen kiviaineksen työtekniikasta. Rakenteita mitoitettaessa voidaan ilmajäähdytetylle masuunikuonalle käyttää E-arvoa 350 MN/m2 sekä pelletille ja granulille arvoa 150 MN/m2. Pelletin ja granulin kokeelliset lämmönjohtavuusarvot ovat vain noin 10...15 % tavanomaisen kiviaineksen lämmönjohtavuus-arvoista. Masuunikuonamurske voidaan stabiloida pelkällä jauhetulla granulilla tai pelletillä. Kuonajauhe soveltuu luonnonkiviaineksen stabiloinnissa sideaineeksi sementin kanssa. Sähkö-, teräs- ja LD-kuonat kuuluvat lujuudeltaan asfalttinormien I ja II luokkaan. Huokoisuus on kuonille ominainen piirre, ja ne vaativat asfalttipäällysteissä suuremman sideainepitoisuuden kuin luonnonkiviaines. Betonipäällysteen sideainesta voidaan jauhetulla kuonalla korvata 50...70 %. Kuona parantaa betonimassan työstettävyyttä portlandsementtiin verrattuna ja lisää betonin pakkasen- ja suolankestävyyttä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Print)951-38-2764-X
Publication statusPublished - 1987
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume661

Keywords

  • road construction
  • concrete pavements
  • slag
  • asphalts
  • steel slag
  • blast furnace slags
  • streets
  • embankments
  • aggregates
  • pavements
  • bases

Cite this

Alkio, R., Eerola, M., Lampinen, A., & Manninen, E. (1987). Kuonien käyttö tienrakennuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 661
Alkio, Risto ; Eerola, Martti ; Lampinen, Anssi ; Manninen, Esa. / Kuonien käyttö tienrakennuksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 661).
@book{ebacb338e7b546e793b71ea3d95e54f0,
title = "Kuonien k{\"a}ytt{\"o} tienrakennuksessa",
abstract = "Ter{\"a}steollisuuden aloitteesta perustettu kuonaty{\"o}ryhm{\"a} on selvitt{\"a}nyt ter{\"a}steollisuuden kuonien k{\"a}ytt{\"o}mahdolli-suuksia tienrakentamisessa. Ovako Oy Ab:n 4~ja Rautaruukki Oy:n tehtailla syntyy vuosittain n. 600 000 t masuunikuonaa, n. 16 000 t LD-ter{\"a}skuonaa ja n. 30 000 t s{\"a}hk{\"o}ter{\"a}skuonaa. llmaj{\"a}{\"a}hdytetyn masuunikuonan t{\"a}rkeimm{\"a}t k{\"a}ytt{\"o}alat tien- ja kadunrakennuksessa ovat pengert{\"a}ytt{\"o}materiaalina sek{\"a} jakavan ja kantavan kerroksen sidottuna ja sitomattomana rakennemateriaalina. Granuloitua ja pelletoitua masuunikuonaa voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kevennys- ja l{\"a}mp{\"o}eristysmateriaalina. Ter{\"a}skuonia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} asfalttibetonin runkoaineena ja rakennekerrosmateriaalina. Kuonamurskeiden ty{\"o}tekniikka sitomattomissa rakenteissa ei eroa tavanomaisen kiviaineksen ty{\"o}tekniikasta. Rakenteita mitoitettaessa voidaan ilmaj{\"a}{\"a}hdytetylle masuunikuonalle k{\"a}ytt{\"a}{\"a} E-arvoa 350 MN/m2 sek{\"a} pelletille ja granulille arvoa 150 MN/m2. Pelletin ja granulin kokeelliset l{\"a}mm{\"o}njohtavuusarvot ovat vain noin 10...15 {\%} tavanomaisen kiviaineksen l{\"a}mm{\"o}njohtavuus-arvoista. Masuunikuonamurske voidaan stabiloida pelk{\"a}ll{\"a} jauhetulla granulilla tai pelletill{\"a}. Kuonajauhe soveltuu luonnonkiviaineksen stabiloinnissa sideaineeksi sementin kanssa. S{\"a}hk{\"o}-, ter{\"a}s- ja LD-kuonat kuuluvat lujuudeltaan asfalttinormien I ja II luokkaan. Huokoisuus on kuonille ominainen piirre, ja ne vaativat asfalttip{\"a}{\"a}llysteiss{\"a} suuremman sideainepitoisuuden kuin luonnonkiviaines. Betonip{\"a}{\"a}llysteen sideainesta voidaan jauhetulla kuonalla korvata 50...70 {\%}. Kuona parantaa betonimassan ty{\"o}stett{\"a}vyytt{\"a} portlandsementtiin verrattuna ja lis{\"a}{\"a} betonin pakkasen- ja suolankest{\"a}vyytt{\"a}.",
keywords = "road construction, concrete pavements, slag, asphalts, steel slag, blast furnace slags, streets, embankments, aggregates, pavements, bases",
author = "Risto Alkio and Martti Eerola and Anssi Lampinen and Esa Manninen",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2764-X",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Alkio, R, Eerola, M, Lampinen, A & Manninen, E 1987, Kuonien käyttö tienrakennuksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 661, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kuonien käyttö tienrakennuksessa. / Alkio, Risto; Eerola, Martti; Lampinen, Anssi; Manninen, Esa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 661).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kuonien käyttö tienrakennuksessa

AU - Alkio, Risto

AU - Eerola, Martti

AU - Lampinen, Anssi

AU - Manninen, Esa

PY - 1987

Y1 - 1987

N2 - Terästeollisuuden aloitteesta perustettu kuonatyöryhmä on selvittänyt terästeollisuuden kuonien käyttömahdolli-suuksia tienrakentamisessa. Ovako Oy Ab:n 4~ja Rautaruukki Oy:n tehtailla syntyy vuosittain n. 600 000 t masuunikuonaa, n. 16 000 t LD-teräskuonaa ja n. 30 000 t sähköteräskuonaa. llmajäähdytetyn masuunikuonan tärkeimmät käyttöalat tien- ja kadunrakennuksessa ovat pengertäyttömateriaalina sekä jakavan ja kantavan kerroksen sidottuna ja sitomattomana rakennemateriaalina. Granuloitua ja pelletoitua masuunikuonaa voidaan käyttää kevennys- ja lämpöeristysmateriaalina. Teräskuonia voidaan käyttää asfalttibetonin runkoaineena ja rakennekerrosmateriaalina. Kuonamurskeiden työtekniikka sitomattomissa rakenteissa ei eroa tavanomaisen kiviaineksen työtekniikasta. Rakenteita mitoitettaessa voidaan ilmajäähdytetylle masuunikuonalle käyttää E-arvoa 350 MN/m2 sekä pelletille ja granulille arvoa 150 MN/m2. Pelletin ja granulin kokeelliset lämmönjohtavuusarvot ovat vain noin 10...15 % tavanomaisen kiviaineksen lämmönjohtavuus-arvoista. Masuunikuonamurske voidaan stabiloida pelkällä jauhetulla granulilla tai pelletillä. Kuonajauhe soveltuu luonnonkiviaineksen stabiloinnissa sideaineeksi sementin kanssa. Sähkö-, teräs- ja LD-kuonat kuuluvat lujuudeltaan asfalttinormien I ja II luokkaan. Huokoisuus on kuonille ominainen piirre, ja ne vaativat asfalttipäällysteissä suuremman sideainepitoisuuden kuin luonnonkiviaines. Betonipäällysteen sideainesta voidaan jauhetulla kuonalla korvata 50...70 %. Kuona parantaa betonimassan työstettävyyttä portlandsementtiin verrattuna ja lisää betonin pakkasen- ja suolankestävyyttä.

AB - Terästeollisuuden aloitteesta perustettu kuonatyöryhmä on selvittänyt terästeollisuuden kuonien käyttömahdolli-suuksia tienrakentamisessa. Ovako Oy Ab:n 4~ja Rautaruukki Oy:n tehtailla syntyy vuosittain n. 600 000 t masuunikuonaa, n. 16 000 t LD-teräskuonaa ja n. 30 000 t sähköteräskuonaa. llmajäähdytetyn masuunikuonan tärkeimmät käyttöalat tien- ja kadunrakennuksessa ovat pengertäyttömateriaalina sekä jakavan ja kantavan kerroksen sidottuna ja sitomattomana rakennemateriaalina. Granuloitua ja pelletoitua masuunikuonaa voidaan käyttää kevennys- ja lämpöeristysmateriaalina. Teräskuonia voidaan käyttää asfalttibetonin runkoaineena ja rakennekerrosmateriaalina. Kuonamurskeiden työtekniikka sitomattomissa rakenteissa ei eroa tavanomaisen kiviaineksen työtekniikasta. Rakenteita mitoitettaessa voidaan ilmajäähdytetylle masuunikuonalle käyttää E-arvoa 350 MN/m2 sekä pelletille ja granulille arvoa 150 MN/m2. Pelletin ja granulin kokeelliset lämmönjohtavuusarvot ovat vain noin 10...15 % tavanomaisen kiviaineksen lämmönjohtavuus-arvoista. Masuunikuonamurske voidaan stabiloida pelkällä jauhetulla granulilla tai pelletillä. Kuonajauhe soveltuu luonnonkiviaineksen stabiloinnissa sideaineeksi sementin kanssa. Sähkö-, teräs- ja LD-kuonat kuuluvat lujuudeltaan asfalttinormien I ja II luokkaan. Huokoisuus on kuonille ominainen piirre, ja ne vaativat asfalttipäällysteissä suuremman sideainepitoisuuden kuin luonnonkiviaines. Betonipäällysteen sideainesta voidaan jauhetulla kuonalla korvata 50...70 %. Kuona parantaa betonimassan työstettävyyttä portlandsementtiin verrattuna ja lisää betonin pakkasen- ja suolankestävyyttä.

KW - road construction

KW - concrete pavements

KW - slag

KW - asphalts

KW - steel slag

KW - blast furnace slags

KW - streets

KW - embankments

KW - aggregates

KW - pavements

KW - bases

M3 - Report

SN - 951-38-2764-X

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kuonien käyttö tienrakennuksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alkio R, Eerola M, Lampinen A, Manninen E. Kuonien käyttö tienrakennuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 661).