@book{1cd228e953e9482daf12644401d2a1e3,
title = "Kyll{\"a}stetyn kuusen kest{\"a}vyys. Osa 2. Kentt{\"a}koe",
abstract = "Kyll{\"a}stetyn ja pintak{\"a}sitellyn kuusen kest{\"a}vyytt{\"a} m{\"a}nnyn pintapuuhun verrattuna tutkittiin L-kappaleiden kentt{\"a}kokeella. Kokeessa seurattiin kappaleiden kosteutta 15 kk:n ajan punnitsemalla ne joka kuukausi talviaikaa lukuun ottamatta. Samalla seurattiin pinnoitteiden kuntoa. Kyll{\"a}stein{\"a} olivat CCA-kyll{\"a}ste ja {\"o}ljy- sek{\"a} vesipohjainen tyhj{\"o}kyll{\"a}stykseen tarkoitettu kyll{\"a}ste. Maalit olivat yleens{\"a} {\"o}ljy- tai vesiohenteisia alkydi- tai akrylaattihartseja sis{\"a}lt{\"a}vi{\"a}. Kappaleiden kosteus lis{\"a}{\"a}ntyi nopeasti ensimm{\"a}isin{\"a} kuukausina, ja se oli suurin yleens{\"a} huhtikuussa. Pienimmill{\"a}{\"a}n kosteus oli hein{\"a}kuussa. Kuusikappaleissa kosteudet olivat yleens{\"a} pienemm{\"a}t kuin vastaavissa m{\"a}ntykappaleissa. Rinnakkaisten koekappaleiden kosteushajonta oli kuusella suurempi kuin m{\"a}nnyll{\"a}. Kuivimpina yleens{\"a} s{\"a}ilyiv{\"a}t {\"o}ljypohjaisella kyll{\"a}steell{\"a} kyll{\"a}stetyt kappaleet. Kyll{\"a}steen laimentaminen lis{\"a}si hiukan kappaleiden kostumisalttiutta. Pienin maksimikosteus, 42 %, oli {\"o}ljypohjaisella alkydihartseja sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}ll{\"a} pohjusteella pintak{\"a}sitellyiss{\"a} kuusikappaleissa; niiden minimikosteus oli 12 %. Vastaavien m{\"a}ntykappaleiden kosteudet olivat 50 ja 15 %. Suurimmat kosteudet olivat kyll{\"a}st{\"a}m{\"a}tt{\"o}miss{\"a} kappaleissa, jotka oli maalattu tiiviill{\"a} pinnoitteilla. Kuusikappaleissa maksimikosteus oli 84 % ja minimikosteus 30 %. Vastaavissa m{\"a}ntykappaleissa kosteudet olivat 90 ja 35%. Puulajilla ei yleens{\"a} ollut merkityst{\"a} kappaleissa esiintyv{\"a}{\"a}n puun halkeiluun eik{\"a} maalivaurioiden kokoon. Pinnoitteen hilseilyn ja halkeilun m{\"a}{\"a}r{\"a} oli kuusikappaleissa pienempi kuin m{\"a}ntykappaleissa. Kappaleiden kostuminen ja niiden ulkoinen kunto eiv{\"a}t olleet selv{\"a}ss{\"a} yhteydess{\"a} toisiinsa. Kuivimmissa kappaleissa saattoi olla paljon vaurioita ja kosteissa v{\"a}h{\"a}n. Kappaleiden sis{\"a}isi{\"a}, biologisia vaurioita tutkitaan my{\"o}hemmin, koska testi jatkuu.",
keywords = "fir wood, durability",
author = "Leena Paajanen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3348-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "956",
address = "Finland",
}