Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun

Katri Pahkala; Antti Laine; Martti Vuorinen; Markku Niskanen; Kaija Hakala; Erja Huusela-Veistola; Heikki Jalli; Hanna Avikainen; Merja Eurola; Marjatta Salmenkallio-Marttila

Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun

Translated title of the contribution: Effect of sowing time and plant protection on tillering, yield and quality of rye cultivars

Katri Pahkala, Antti Laine, Martti Vuorinen, Markku Niskanen, Kaija Hakala, Erja Huusela-Veistola, Heikki Jalli, Hanna Avikainen, Merja Eurola, Marjatta Salmenkallio-Marttila

VTT Technical Research Centre of Finland

Agricultural Research Centre of Finland

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter or book article › Professional

Abstract

Tutkimus koostui kolmesta koesarjasta, joissa selvitettiin eri tyyppisten ruislajikkeiden kehittymiseroja syksyllä ja kasvuun lähtöä keväällä sekä lajikkeiden kasvutavan merkitystä talvehtimiseen, satoon ja laatuun eri aikaan kylvetyissä ruiskasvustoissa. Koesarjoissa tutkittiin kahden tai kolmen kylvöajan lisäksi kasvinsuojelutoimenpiteiden ja kylvötiheyden merkitystä eri lajikkeiden viljelyssä. Tutkimuspaikat olivat vuosina 1999–2001 Mietoinen, Jokioinen, Pälkäne ja kylvötiheystutkimuksessa 2001–2002 lisäksi Ylistaro. Lajikkeet olivat Anna, Amilo, Bor 7068 ja hybridit Esprit ja Picasso. Kylvötiheyskokeissa oli mukana myos Riihi. Aikainen kylvö (viikko 32) lisäsi rukiin tuhoeläin-, kasvitauti- ja rikkakasviongelmia verrattuna myöhempiin kylvöaikoihin. Amilo ja hybridilajikkeet olivat alttiimpia lumihomeelle ja talvituhoille kuin kotimaiset jalosteet. Ne myös hyötyivät talvituhosienten torjuntaruiskutuksesta eniten. Normaaliin aikaan (viikko 34) tai myöhään (viikko 36) kylvettynä hybridilajikkeet versoivat syksyllä enemmän kuin suomalaiset jalosteet. Suurimmat sadot saatiin vuonna 2000 ja 2002 normaaliin aikaan ja vuonna 2001 myöhään kylvetyistä kasvustoista. Picasso osoittautui lajikkeista satoisimmaksi. Normaaliin aikaan kylvettäessä kylvösiemenmäärän vähentäminen 500 kpl/m2:sta ei vaikuttanut satoon merkittävästi. Myöhäisessä kylvössä siemenmäärä 350 kpl/m2 vähensi satoa.

Translated title of the contribution	Effect of sowing time and plant protection on tillering, yield and quality of rye cultivars
Original language	Finnish
Title of host publication	Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla
Editors	Simo Hovinen, Pirjo Tanhuanpää, Katri Pahkala, Marjatta Salmenkallio-Marttila, Veli Hietaniemi, Erkki Rytsä, Ritva Koskenoja
Place of Publication	Jokioinen
Publisher	Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Pages	50-90
ISBN (Electronic)	978-951-729-854-4
ISBN (Print)	978-951-729-853-7
Publication status	Published - 2004
MoE publication type	D2 Article in professional manuals or guides or professional information systems or text book material

Keywords

winter rye
Secale cereale
sawing time
sowing density
yield
quality
overwintering
plant protection

Cite this

Pahkala, K., Laine, A., Vuorinen, M., Niskanen, M., Hakala, K., Huusela-Veistola, E., Jalli, H., Avikainen, H., Eurola, M., & Salmenkallio-Marttila, M. (2004). Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun. In S. Hovinen, P. Tanhuanpää, K. Pahkala, M. Salmenkallio-Marttila, V. Hietaniemi, E. Rytsä, & R. Koskenoja (Eds.), Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla (pp. 50-90). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT).

Pahkala, Katri ; Laine, Antti ; Vuorinen, Martti et al. / Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun. Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. editor / Simo Hovinen ; Pirjo Tanhuanpää ; Katri Pahkala ; Marjatta Salmenkallio-Marttila ; Veli Hietaniemi ; Erkki Rytsä ; Ritva Koskenoja. Jokioinen : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 2004. pp. 50-90

@inbook{4439490780fc43cea034b53174820079,

title = "Kylv{\"o}ajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun",

abstract = "Tutkimus koostui kolmesta koesarjasta, joissa selvitettiin eri tyyppisten ruislajikkeiden kehittymiseroja syksyll{\"a} ja kasvuun l{\"a}ht{\"o}{\"a} kev{\"a}{\"a}ll{\"a} sek{\"a} lajikkeiden kasvutavan merkityst{\"a} talvehtimiseen, satoon ja laatuun eri aikaan kylvetyiss{\"a} ruiskasvustoissa. Koesarjoissa tutkittiin kahden tai kolmen kylv{\"o}ajan lis{\"a}ksi kasvinsuojelutoimenpiteiden ja kylv{\"o}tiheyden merkityst{\"a} eri lajikkeiden viljelyss{\"a}. Tutkimuspaikat olivat vuosina 1999–2001 Mietoinen, Jokioinen, P{\"a}lk{\"a}ne ja kylv{\"o}tiheystutkimuksessa 2001–2002 lis{\"a}ksi Ylistaro. Lajikkeet olivat Anna, Amilo, Bor 7068 ja hybridit Esprit ja Picasso. Kylv{\"o}tiheyskokeissa oli mukana myos Riihi. Aikainen kylv{\"o} (viikko 32) lis{\"a}si rukiin tuhoel{\"a}in-, kasvitauti- ja rikkakasviongelmia verrattuna my{\"o}hempiin kylv{\"o}aikoihin. Amilo ja hybridilajikkeet olivat alttiimpia lumihomeelle ja talvituhoille kuin kotimaiset jalosteet. Ne my{\"o}s hy{\"o}tyiv{\"a}t talvituhosienten torjuntaruiskutuksesta eniten. Normaaliin aikaan (viikko 34) tai my{\"o}h{\"a}{\"a}n (viikko 36) kylvettyn{\"a} hybridilajikkeet versoivat syksyll{\"a} enemm{\"a}n kuin suomalaiset jalosteet. Suurimmat sadot saatiin vuonna 2000 ja 2002 normaaliin aikaan ja vuonna 2001 my{\"o}h{\"a}{\"a}n kylvetyist{\"a} kasvustoista. Picasso osoittautui lajikkeista satoisimmaksi. Normaaliin aikaan kylvett{\"a}ess{\"a} kylv{\"o}siemenm{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}minen 500 kpl/m2:sta ei vaikuttanut satoon merkitt{\"a}v{\"a}sti. My{\"o}h{\"a}isess{\"a} kylv{\"o}ss{\"a} siemenm{\"a}{\"a}r{\"a} 350 kpl/m2 v{\"a}hensi satoa.",

keywords = "winter rye, Secale cereale, sawing time, sowing density, yield, quality, overwintering, plant protection",

author = "Katri Pahkala and Antti Laine and Martti Vuorinen and Markku Niskanen and Kaija Hakala and Erja Huusela-Veistola and Heikki Jalli and Hanna Avikainen and Merja Eurola and Marjatta Salmenkallio-Marttila",

year = "2004",

language = "Finnish",

isbn = "978-951-729-853-7",

pages = "50--90",

editor = "Simo Hovinen and Pirjo Tanhuanp{\"a}{\"a} and Katri Pahkala and Marjatta Salmenkallio-Marttila and Veli Hietaniemi and Erkki Ryts{\"a} and Ritva Koskenoja",

booktitle = "Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla",

publisher = "Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)",

address = "Finland",

}

Pahkala, K, Laine, A, Vuorinen, M, Niskanen, M, Hakala, K, Huusela-Veistola, E, Jalli, H, Avikainen, H, Eurola, M & Salmenkallio-Marttila, M 2004, Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun. in S Hovinen, P Tanhuanpää, K Pahkala, M Salmenkallio-Marttila, V Hietaniemi, E Rytsä & R Koskenoja (eds), Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Jokioinen, pp. 50-90.

Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun. / Pahkala, Katri; Laine, Antti; Vuorinen, Martti et al.
Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. ed. / Simo Hovinen; Pirjo Tanhuanpää; Katri Pahkala; Marjatta Salmenkallio-Marttila; Veli Hietaniemi; Erkki Rytsä; Ritva Koskenoja. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 2004. p. 50-90.

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter or book article › Professional

TY - CHAP

T1 - Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun

AU - Pahkala, Katri

AU - Laine, Antti

AU - Vuorinen, Martti

AU - Niskanen, Markku

AU - Hakala, Kaija

AU - Huusela-Veistola, Erja

AU - Jalli, Heikki

AU - Avikainen, Hanna

AU - Eurola, Merja

AU - Salmenkallio-Marttila, Marjatta

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Tutkimus koostui kolmesta koesarjasta, joissa selvitettiin eri tyyppisten ruislajikkeiden kehittymiseroja syksyllä ja kasvuun lähtöä keväällä sekä lajikkeiden kasvutavan merkitystä talvehtimiseen, satoon ja laatuun eri aikaan kylvetyissä ruiskasvustoissa. Koesarjoissa tutkittiin kahden tai kolmen kylvöajan lisäksi kasvinsuojelutoimenpiteiden ja kylvötiheyden merkitystä eri lajikkeiden viljelyssä. Tutkimuspaikat olivat vuosina 1999–2001 Mietoinen, Jokioinen, Pälkäne ja kylvötiheystutkimuksessa 2001–2002 lisäksi Ylistaro. Lajikkeet olivat Anna, Amilo, Bor 7068 ja hybridit Esprit ja Picasso. Kylvötiheyskokeissa oli mukana myos Riihi. Aikainen kylvö (viikko 32) lisäsi rukiin tuhoeläin-, kasvitauti- ja rikkakasviongelmia verrattuna myöhempiin kylvöaikoihin. Amilo ja hybridilajikkeet olivat alttiimpia lumihomeelle ja talvituhoille kuin kotimaiset jalosteet. Ne myös hyötyivät talvituhosienten torjuntaruiskutuksesta eniten. Normaaliin aikaan (viikko 34) tai myöhään (viikko 36) kylvettynä hybridilajikkeet versoivat syksyllä enemmän kuin suomalaiset jalosteet. Suurimmat sadot saatiin vuonna 2000 ja 2002 normaaliin aikaan ja vuonna 2001 myöhään kylvetyistä kasvustoista. Picasso osoittautui lajikkeista satoisimmaksi. Normaaliin aikaan kylvettäessä kylvösiemenmäärän vähentäminen 500 kpl/m2:sta ei vaikuttanut satoon merkittävästi. Myöhäisessä kylvössä siemenmäärä 350 kpl/m2 vähensi satoa.

AB - Tutkimus koostui kolmesta koesarjasta, joissa selvitettiin eri tyyppisten ruislajikkeiden kehittymiseroja syksyllä ja kasvuun lähtöä keväällä sekä lajikkeiden kasvutavan merkitystä talvehtimiseen, satoon ja laatuun eri aikaan kylvetyissä ruiskasvustoissa. Koesarjoissa tutkittiin kahden tai kolmen kylvöajan lisäksi kasvinsuojelutoimenpiteiden ja kylvötiheyden merkitystä eri lajikkeiden viljelyssä. Tutkimuspaikat olivat vuosina 1999–2001 Mietoinen, Jokioinen, Pälkäne ja kylvötiheystutkimuksessa 2001–2002 lisäksi Ylistaro. Lajikkeet olivat Anna, Amilo, Bor 7068 ja hybridit Esprit ja Picasso. Kylvötiheyskokeissa oli mukana myos Riihi. Aikainen kylvö (viikko 32) lisäsi rukiin tuhoeläin-, kasvitauti- ja rikkakasviongelmia verrattuna myöhempiin kylvöaikoihin. Amilo ja hybridilajikkeet olivat alttiimpia lumihomeelle ja talvituhoille kuin kotimaiset jalosteet. Ne myös hyötyivät talvituhosienten torjuntaruiskutuksesta eniten. Normaaliin aikaan (viikko 34) tai myöhään (viikko 36) kylvettynä hybridilajikkeet versoivat syksyllä enemmän kuin suomalaiset jalosteet. Suurimmat sadot saatiin vuonna 2000 ja 2002 normaaliin aikaan ja vuonna 2001 myöhään kylvetyistä kasvustoista. Picasso osoittautui lajikkeista satoisimmaksi. Normaaliin aikaan kylvettäessä kylvösiemenmäärän vähentäminen 500 kpl/m2:sta ei vaikuttanut satoon merkittävästi. Myöhäisessä kylvössä siemenmäärä 350 kpl/m2 vähensi satoa.

KW - winter rye

KW - Secale cereale

KW - sawing time

KW - sowing density

KW - yield

KW - quality

KW - overwintering

KW - plant protection

UR - http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-854-4

M3 - Chapter or book article

SN - 978-951-729-853-7

SP - 50

EP - 90

BT - Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla

A2 - Hovinen, Simo

A2 - Tanhuanpää, Pirjo

A2 - Pahkala, Katri

A2 - Salmenkallio-Marttila, Marjatta

A2 - Hietaniemi, Veli

A2 - Rytsä, Erkki

A2 - Koskenoja, Ritva

PB - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

CY - Jokioinen

ER -

Pahkala K, Laine A, Vuorinen M, Niskanen M, Hakala K, Huusela-Veistola E et al. Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun. In Hovinen S, Tanhuanpää P, Pahkala K, Salmenkallio-Marttila M, Hietaniemi V, Rytsä E, Koskenoja R, editors, Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). 2004. p. 50-90

Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun

Abstract

Keywords

Other files and links

Fingerprint

Cite this