Kysynnän hallinta kaukolämpöjärjestelmissä: DSM:n perusteet ja tarvittava tekniikka

Kysynnän hallintaa (DSM) kaukolämpöjärjestelmässä tarkastellaan energiantuotannon näkökulmasta, jolloin lämmönsiirtojärjestelmä ja lämmön varastointi muodostavat lämmön kuluttajien ohella oman ohjaustasonsa. Tällöin voidaan puhua yleisesti lämpökuorman hallinnasta. Kulutuksen ohjauksella tarkoitetaan kuluttajaan kohdistuvaa välitöntä tai välillistä toimenpidettä. Kaukolämmön kuorman ja kulutuksen ohjauksen tavoitteena on energiantuotannon taloudellisuuden parantaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten pienentäminen. Lämmön- ja sähköntuotantoa on tarkasteltava sekä investointien että käyttötoiminnan osalta. Tarkastelu muodostuu vapautuvien sähkömarkkinoiden vuoksi entistä monitahoisemmaksi ja ohjauksella saatavia hyötyjä on entistä enemmän, mutta ne voivat olla entistä monimutkaisempien kytkentöjen takana. DSM:n taloudellisiin hyötyihin voidaan lukea myös lämmöntuotantovarmuuden parantuminen sekä vara- tai huippukapasiteetin tarpeen pienentyminen. DSM:n tarjoamat taloudelliset hyödyt ovat laajemmin saavutettavissa yhteistuotannon yhteydessä. Kaukolämmityskuormaa ja -verkon käyttöastetta pitäisi lisätä kesäaikana. Tästä on tärkeimpänä esimerkkinä kaukolämpöön ja absorptotekniikkaan perustuva kaukojäähdytys. Rakennuksissa lämmönkulutusta voidaan lisätä tai vähentää muutaman tunnin jaksoissa puuttumalla lämpötilaohjaukseen. Kuluttaja ei havaitse muutosta rakennuksen oman lämpökapasiteetin toimiessa lämpötilan tasaajana huoneissa. Samantyyppiset kulutuksen ja kuormituksen ohjauskeinot sopivat niin pohjoismaisiin kaukolämpöjärjestelmiin kuin muuallekin Eurooppaan. Järjestelmien mitoitusarvoissa on joitain eroja, mutta toimintaperiaatteet ovat silti samat. Sähköjärjestelmän erot sen sijaan ovat suuremmat ja niillä on merkitystä lämmönkulutuksen ohjauksen kannattavuudelle. Jos kuitenkin yhdistetty energiantuotanto lisääntyy, on odotettavissa että lämmönkulutuksen ohjaus tulee sen mukana laajemminkin kannattavaksi. Tiedonsiirto- ja automaatiojärjestelmien kehittyessä voidaan ohjauksesta saada entistä suurempi hyöty, ja toteutus on myös entistä helpompaa.