Lämmitysmuodon valintaperusteet: Osa 1. Pientaloalueet

Eri lämmitysmuotojen edullisuutta pientaloalueilla vertailtiin. Pääasiassa vertailtiin kauko- ja sähkölämmitystä. Pääosa vertailulaskelmista tehtiin omakotialueilla ja rivitaloalueilla, joiden tonttitehokkuus ja talojen lukumäärä vaihtelivat. Uusia pientaloalueita tarkasteltaessa oli lähtökohtana 120 m2:n omakotitalo tai 5 x 90 m2:n rivitalo. Vanhoilla pientaloalueilla oletettiin olevan 90 m2:n omakotitaloja. Vaihtoehdot kaukolämmityslaskelmissa olivat konventionaalinen 115/55° ja matalalämpötilainen 80/50 °C kaukolämmitys. Jälkimmäisessä tapauksessa on alueella yksi yhteinen lämmönsiirrin, ja lämmin käyttövesi valmistetaan asuntokohtaisesti yösähköllä. Lämmöntuotanto tapahtuu joko alueella sijaitsevasta kevytöljykattilasta tai 200 m yhdysjohdolla raskasöljykattilasta. Lämmön jako suoritetaan joko vesipatterein tai ilmalämmtyksellä. Sähkölämmitysvaihtoehdot olivat suora sähkölämmitys, jossa käyttövesi tuotettiin yösähköllä, tai osittain varaava sähkölämmitys mitoituksella 12 kW yöllä ja 6 kW päivällä. Lämmityssähkön tuotanto perustuu joko ydinvoima- tai hiilivoimavaltaiseen lauhdesähkön tuotantoon. Vertailulaskelmat suoritettiin sekä kansantaloudelliselta kannalta että enrgiatariffien pohjalta. Kansantaloudellisella tarkastelulla tarkoitetaan tässä laskelmia, joissa määritettiin eri vaihtoehtojen kokonaisvuosikustannukset mukaan lukien polttoainekustannukset, tuotantokapasiteetin, siirron ja jakelun sekä talokohtaisten Järjestelmien investointikustannukset ja kuhunkin osatekijään liittyvät huolto- ja toimenpidekustannokset. Herkkyystarkastelujen avulla selvitettiin eri tekijöiden muutosten vaikutuksia tuloksiin. Matalalämpötilainen kaukolämmitys osoittautui pientaloalueilla edullisemmaksi kuin konventionaalinen 115/55 °C-kaukolämmitys. Vesipatterilämmitys on puolestaan taloudellisesti jonkin verran edullisempi lämmön jakotapa kuin ilmaLämmitys. Puhtailla omakotitaloalueille, on suora sähköläummitys sekä kansantaloudellisesti että tariffipohjaiselta kannalta katsoen edullisempoi vaihtoehto kuin matalalämpötilainen kaukolämmitys. Rivitalonalueilla em. vaihtoehdot ovat varsin lähellä toisiaan: kansantaloudellisessa laskelmissa on ydinpohjainen sähkölämmitys keskimäärin hieman halvempi ja hiilipohjainen hieman kalliimpi kuin kaukolämmitys, ja myös tariffitarkasteluissa vaihtoehdot olivat melko lähellä toisiaan. Paikalliset olosuhteet, kuten sähkön- ja lämmön tuotantotavat, kaukolämmön runkojohdon läheisyys ja sovellettavat tariffit, vaikuttavat luonnollisesti vertailutuloksiin yksittäistapauksissa. Osittain varaava sähkölämmitys on uusissa taloissa kalliimpi vaihtoehto kuin suora sähkölämmitys, mutta omakotialueilla se on kustannuksiltaan lähellä kaukolämmitystä, ellei se aiheuta tuotantokapasiteetin lisätarvetta. Tariffipohjalta tilanne on likimain sama, jos osittain varaava sähkölämmitys liitetään 3 x 25 A pääsulakkeeseen. Vanhojen öljylämmityspohjaisten omakotialueitten lämmitysjärjestelmien saneerauksessa todettiin öljypolttimen vaihto ja kattilan lisäeristäminen tai vaihto yleensä kannattavimmaksi. Ydinvoimavaltainen osittain varaava sähkölämmitys on, kustannuksiltaan samaa luokkaa. Mikäli öljysäiliö joudutaan uusimaan, osittain varaava sähkölämmitys tulee sen kanssa kilpailukykyiseksi etenkin kaupunkitaajamissa tai myös maaseudulla, jos voidaan käyttää 3 x 25 A:n sulakkeita. Myös kaukolämmitys saattaa tulla kilpailukykyiseksi öljysäiliön uusimisvaihtoehdon kanssa, mikäli kaukolämmön yleiset edellytykset ovat voimassa ja liittymisaste saadaan nopeasti riittävän suureksi, esim. 60-80 %:iin.