Lämmitysmuodon valintaperusteet

Osa 1. Pientaloalueet

Seppo Kärkkäinen, Raimo Peltola, Aulis Ranne, Kari Sipilä

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Eri lämmitysmuotojen edullisuutta pientaloalueilla vertailtiin. Pääasiassa vertailtiin kauko- ja sähkölämmitystä. Pääosa vertailulaskelmista tehtiin omakotialueilla ja rivitaloalueilla, joiden tonttitehokkuus ja talojen lukumäärä vaihtelivat. Uusia pientaloalueita tarkasteltaessa oli lähtökohtana 120 m2:n omakotitalo tai 5 x 90 m2:n rivitalo. Vanhoilla pientaloalueilla oletettiin olevan 90 m2:n omakotitaloja. Vaihtoehdot kaukolämmityslaskelmissa olivat konventionaalinen 115/55° ja matalalämpötilainen 80/50 °C kaukolämmitys. Jälkimmäisessä tapauksessa on alueella yksi yhteinen lämmönsiirrin, ja lämmin käyttövesi valmistetaan asuntokohtaisesti yösähköllä. Lämmöntuotanto tapahtuu joko alueella sijaitsevasta kevytöljykattilasta tai 200 m yhdysjohdolla raskasöljykattilasta. Lämmön jako suoritetaan joko vesipatterein tai ilmalämmtyksellä. Sähkölämmitysvaihtoehdot olivat suora sähkölämmitys, jossa käyttövesi tuotettiin yösähköllä, tai osittain varaava sähkölämmitys mitoituksella 12 kW yöllä ja 6 kW päivällä. Lämmityssähkön tuotanto perustuu joko ydinvoima- tai hiilivoimavaltaiseen lauhdesähkön tuotantoon. Vertailulaskelmat suoritettiin sekä kansantaloudelliselta kannalta että enrgiatariffien pohjalta. Kansantaloudellisella tarkastelulla tarkoitetaan tässä laskelmia, joissa määritettiin eri vaihtoehtojen kokonaisvuosikustannukset mukaan lukien polttoainekustannukset, tuotantokapasiteetin, siirron ja jakelun sekä talokohtaisten Järjestelmien investointikustannukset ja kuhunkin osatekijään liittyvät huolto- ja toimenpidekustannokset. Herkkyystarkastelujen avulla selvitettiin eri tekijöiden muutosten vaikutuksia tuloksiin. Matalalämpötilainen kaukolämmitys osoittautui pientaloalueilla edullisemmaksi kuin konventionaalinen 115/55 °C-kaukolämmitys. Vesipatterilämmitys on puolestaan taloudellisesti jonkin verran edullisempi lämmön jakotapa kuin ilmaLämmitys. Puhtailla omakotitaloalueille, on suora sähköläummitys sekä kansantaloudellisesti että tariffipohjaiselta kannalta katsoen edullisempoi vaihtoehto kuin matalalämpötilainen kaukolämmitys. Rivitalonalueilla em. vaihtoehdot ovat varsin lähellä toisiaan: kansantaloudellisessa laskelmissa on ydinpohjainen sähkölämmitys keskimäärin hieman halvempi ja hiilipohjainen hieman kalliimpi kuin kaukolämmitys, ja myös tariffitarkasteluissa vaihtoehdot olivat melko lähellä toisiaan. Paikalliset olosuhteet, kuten sähkön- ja lämmön tuotantotavat, kaukolämmön runkojohdon läheisyys ja sovellettavat tariffit, vaikuttavat luonnollisesti vertailutuloksiin yksittäistapauksissa. Osittain varaava sähkölämmitys on uusissa taloissa kalliimpi vaihtoehto kuin suora sähkölämmitys, mutta omakotialueilla se on kustannuksiltaan lähellä kaukolämmitystä, ellei se aiheuta tuotantokapasiteetin lisätarvetta. Tariffipohjalta tilanne on likimain sama, jos osittain varaava sähkölämmitys liitetään 3 x 25 A pääsulakkeeseen. Vanhojen öljylämmityspohjaisten omakotialueitten lämmitysjärjestelmien saneerauksessa todettiin öljypolttimen vaihto ja kattilan lisäeristäminen tai vaihto yleensä kannattavimmaksi. Ydinvoimavaltainen osittain varaava sähkölämmitys on, kustannuksiltaan samaa luokkaa. Mikäli öljysäiliö joudutaan uusimaan, osittain varaava sähkölämmitys tulee sen kanssa kilpailukykyiseksi etenkin kaupunkitaajamissa tai myös maaseudulla, jos voidaan käyttää 3 x 25 A:n sulakkeita. Myös kaukolämmitys saattaa tulla kilpailukykyiseksi öljysäiliön uusimisvaihtoehdon kanssa, mikäli kaukolämmön yleiset edellytykset ovat voimassa ja liittymisaste saadaan nopeasti riittävän suureksi, esim. 60-80 %:iin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages120
ISBN (Print)951-38-1542-0
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume97

Fingerprint

Heating

Cite this

Kärkkäinen, S., Peltola, R., Ranne, A., & Sipilä, K. (1982). Lämmitysmuodon valintaperusteet: Osa 1. Pientaloalueet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 97
Kärkkäinen, Seppo ; Peltola, Raimo ; Ranne, Aulis ; Sipilä, Kari. / Lämmitysmuodon valintaperusteet : Osa 1. Pientaloalueet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 120 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 97).
@book{eb21b01ff71f42fd9af0c1fde6fd0475,
title = "L{\"a}mmitysmuodon valintaperusteet: Osa 1. Pientaloalueet",
abstract = "Eri l{\"a}mmitysmuotojen edullisuutta pientaloalueilla vertailtiin. P{\"a}{\"a}asiassa vertailtiin kauko- ja s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityst{\"a}. P{\"a}{\"a}osa vertailulaskelmista tehtiin omakotialueilla ja rivitaloalueilla, joiden tonttitehokkuus ja talojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} vaihtelivat. Uusia pientaloalueita tarkasteltaessa oli l{\"a}ht{\"o}kohtana 120 m2:n omakotitalo tai 5 x 90 m2:n rivitalo. Vanhoilla pientaloalueilla oletettiin olevan 90 m2:n omakotitaloja. Vaihtoehdot kaukol{\"a}mmityslaskelmissa olivat konventionaalinen 115/55° ja matalal{\"a}mp{\"o}tilainen 80/50 °C kaukol{\"a}mmitys. J{\"a}lkimm{\"a}isess{\"a} tapauksessa on alueella yksi yhteinen l{\"a}mm{\"o}nsiirrin, ja l{\"a}mmin k{\"a}ytt{\"o}vesi valmistetaan asuntokohtaisesti y{\"o}s{\"a}hk{\"o}ll{\"a}. L{\"a}mm{\"o}ntuotanto tapahtuu joko alueella sijaitsevasta kevyt{\"o}ljykattilasta tai 200 m yhdysjohdolla raskas{\"o}ljykattilasta. L{\"a}mm{\"o}n jako suoritetaan joko vesipatterein tai ilmal{\"a}mmtyksell{\"a}. S{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitysvaihtoehdot olivat suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys, jossa k{\"a}ytt{\"o}vesi tuotettiin y{\"o}s{\"a}hk{\"o}ll{\"a}, tai osittain varaava s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys mitoituksella 12 kW y{\"o}ll{\"a} ja 6 kW p{\"a}iv{\"a}ll{\"a}. L{\"a}mmityss{\"a}hk{\"o}n tuotanto perustuu joko ydinvoima- tai hiilivoimavaltaiseen lauhdes{\"a}hk{\"o}n tuotantoon. Vertailulaskelmat suoritettiin sek{\"a} kansantaloudelliselta kannalta ett{\"a} enrgiatariffien pohjalta. Kansantaloudellisella tarkastelulla tarkoitetaan t{\"a}ss{\"a} laskelmia, joissa m{\"a}{\"a}ritettiin eri vaihtoehtojen kokonaisvuosikustannukset mukaan lukien polttoainekustannukset, tuotantokapasiteetin, siirron ja jakelun sek{\"a} talokohtaisten J{\"a}rjestelmien investointikustannukset ja kuhunkin osatekij{\"a}{\"a}n liittyv{\"a}t huolto- ja toimenpidekustannokset. Herkkyystarkastelujen avulla selvitettiin eri tekij{\"o}iden muutosten vaikutuksia tuloksiin. Matalal{\"a}mp{\"o}tilainen kaukol{\"a}mmitys osoittautui pientaloalueilla edullisemmaksi kuin konventionaalinen 115/55 °C-kaukol{\"a}mmitys. Vesipatteril{\"a}mmitys on puolestaan taloudellisesti jonkin verran edullisempi l{\"a}mm{\"o}n jakotapa kuin ilmaL{\"a}mmitys. Puhtailla omakotitaloalueille, on suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}ummitys sek{\"a} kansantaloudellisesti ett{\"a} tariffipohjaiselta kannalta katsoen edullisempoi vaihtoehto kuin matalal{\"a}mp{\"o}tilainen kaukol{\"a}mmitys. Rivitalonalueilla em. vaihtoehdot ovat varsin l{\"a}hell{\"a} toisiaan: kansantaloudellisessa laskelmissa on ydinpohjainen s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys keskim{\"a}{\"a}rin hieman halvempi ja hiilipohjainen hieman kalliimpi kuin kaukol{\"a}mmitys, ja my{\"o}s tariffitarkasteluissa vaihtoehdot olivat melko l{\"a}hell{\"a} toisiaan. Paikalliset olosuhteet, kuten s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}n tuotantotavat, kaukol{\"a}mm{\"o}n runkojohdon l{\"a}heisyys ja sovellettavat tariffit, vaikuttavat luonnollisesti vertailutuloksiin yksitt{\"a}istapauksissa. Osittain varaava s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys on uusissa taloissa kalliimpi vaihtoehto kuin suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys, mutta omakotialueilla se on kustannuksiltaan l{\"a}hell{\"a} kaukol{\"a}mmityst{\"a}, ellei se aiheuta tuotantokapasiteetin lis{\"a}tarvetta. Tariffipohjalta tilanne on likimain sama, jos osittain varaava s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys liitet{\"a}{\"a}n 3 x 25 A p{\"a}{\"a}sulakkeeseen. Vanhojen {\"o}ljyl{\"a}mmityspohjaisten omakotialueitten l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmien saneerauksessa todettiin {\"o}ljypolttimen vaihto ja kattilan lis{\"a}erist{\"a}minen tai vaihto yleens{\"a} kannattavimmaksi. Ydinvoimavaltainen osittain varaava s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys on, kustannuksiltaan samaa luokkaa. Mik{\"a}li {\"o}ljys{\"a}ili{\"o} joudutaan uusimaan, osittain varaava s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys tulee sen kanssa kilpailukykyiseksi etenkin kaupunkitaajamissa tai my{\"o}s maaseudulla, jos voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} 3 x 25 A:n sulakkeita. My{\"o}s kaukol{\"a}mmitys saattaa tulla kilpailukykyiseksi {\"o}ljys{\"a}ili{\"o}n uusimisvaihtoehdon kanssa, mik{\"a}li kaukol{\"a}mm{\"o}n yleiset edellytykset ovat voimassa ja liittymisaste saadaan nopeasti riitt{\"a}v{\"a}n suureksi, esim. 60-80 {\%}:iin.",
author = "Seppo K{\"a}rkk{\"a}inen and Raimo Peltola and Aulis Ranne and Kari Sipil{\"a}",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1542-0",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kärkkäinen, S, Peltola, R, Ranne, A & Sipilä, K 1982, Lämmitysmuodon valintaperusteet: Osa 1. Pientaloalueet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 97, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Lämmitysmuodon valintaperusteet : Osa 1. Pientaloalueet. / Kärkkäinen, Seppo; Peltola, Raimo; Ranne, Aulis; Sipilä, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 120 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 97).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Lämmitysmuodon valintaperusteet

T2 - Osa 1. Pientaloalueet

AU - Kärkkäinen, Seppo

AU - Peltola, Raimo

AU - Ranne, Aulis

AU - Sipilä, Kari

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Eri lämmitysmuotojen edullisuutta pientaloalueilla vertailtiin. Pääasiassa vertailtiin kauko- ja sähkölämmitystä. Pääosa vertailulaskelmista tehtiin omakotialueilla ja rivitaloalueilla, joiden tonttitehokkuus ja talojen lukumäärä vaihtelivat. Uusia pientaloalueita tarkasteltaessa oli lähtökohtana 120 m2:n omakotitalo tai 5 x 90 m2:n rivitalo. Vanhoilla pientaloalueilla oletettiin olevan 90 m2:n omakotitaloja. Vaihtoehdot kaukolämmityslaskelmissa olivat konventionaalinen 115/55° ja matalalämpötilainen 80/50 °C kaukolämmitys. Jälkimmäisessä tapauksessa on alueella yksi yhteinen lämmönsiirrin, ja lämmin käyttövesi valmistetaan asuntokohtaisesti yösähköllä. Lämmöntuotanto tapahtuu joko alueella sijaitsevasta kevytöljykattilasta tai 200 m yhdysjohdolla raskasöljykattilasta. Lämmön jako suoritetaan joko vesipatterein tai ilmalämmtyksellä. Sähkölämmitysvaihtoehdot olivat suora sähkölämmitys, jossa käyttövesi tuotettiin yösähköllä, tai osittain varaava sähkölämmitys mitoituksella 12 kW yöllä ja 6 kW päivällä. Lämmityssähkön tuotanto perustuu joko ydinvoima- tai hiilivoimavaltaiseen lauhdesähkön tuotantoon. Vertailulaskelmat suoritettiin sekä kansantaloudelliselta kannalta että enrgiatariffien pohjalta. Kansantaloudellisella tarkastelulla tarkoitetaan tässä laskelmia, joissa määritettiin eri vaihtoehtojen kokonaisvuosikustannukset mukaan lukien polttoainekustannukset, tuotantokapasiteetin, siirron ja jakelun sekä talokohtaisten Järjestelmien investointikustannukset ja kuhunkin osatekijään liittyvät huolto- ja toimenpidekustannokset. Herkkyystarkastelujen avulla selvitettiin eri tekijöiden muutosten vaikutuksia tuloksiin. Matalalämpötilainen kaukolämmitys osoittautui pientaloalueilla edullisemmaksi kuin konventionaalinen 115/55 °C-kaukolämmitys. Vesipatterilämmitys on puolestaan taloudellisesti jonkin verran edullisempi lämmön jakotapa kuin ilmaLämmitys. Puhtailla omakotitaloalueille, on suora sähköläummitys sekä kansantaloudellisesti että tariffipohjaiselta kannalta katsoen edullisempoi vaihtoehto kuin matalalämpötilainen kaukolämmitys. Rivitalonalueilla em. vaihtoehdot ovat varsin lähellä toisiaan: kansantaloudellisessa laskelmissa on ydinpohjainen sähkölämmitys keskimäärin hieman halvempi ja hiilipohjainen hieman kalliimpi kuin kaukolämmitys, ja myös tariffitarkasteluissa vaihtoehdot olivat melko lähellä toisiaan. Paikalliset olosuhteet, kuten sähkön- ja lämmön tuotantotavat, kaukolämmön runkojohdon läheisyys ja sovellettavat tariffit, vaikuttavat luonnollisesti vertailutuloksiin yksittäistapauksissa. Osittain varaava sähkölämmitys on uusissa taloissa kalliimpi vaihtoehto kuin suora sähkölämmitys, mutta omakotialueilla se on kustannuksiltaan lähellä kaukolämmitystä, ellei se aiheuta tuotantokapasiteetin lisätarvetta. Tariffipohjalta tilanne on likimain sama, jos osittain varaava sähkölämmitys liitetään 3 x 25 A pääsulakkeeseen. Vanhojen öljylämmityspohjaisten omakotialueitten lämmitysjärjestelmien saneerauksessa todettiin öljypolttimen vaihto ja kattilan lisäeristäminen tai vaihto yleensä kannattavimmaksi. Ydinvoimavaltainen osittain varaava sähkölämmitys on, kustannuksiltaan samaa luokkaa. Mikäli öljysäiliö joudutaan uusimaan, osittain varaava sähkölämmitys tulee sen kanssa kilpailukykyiseksi etenkin kaupunkitaajamissa tai myös maaseudulla, jos voidaan käyttää 3 x 25 A:n sulakkeita. Myös kaukolämmitys saattaa tulla kilpailukykyiseksi öljysäiliön uusimisvaihtoehdon kanssa, mikäli kaukolämmön yleiset edellytykset ovat voimassa ja liittymisaste saadaan nopeasti riittävän suureksi, esim. 60-80 %:iin.

AB - Eri lämmitysmuotojen edullisuutta pientaloalueilla vertailtiin. Pääasiassa vertailtiin kauko- ja sähkölämmitystä. Pääosa vertailulaskelmista tehtiin omakotialueilla ja rivitaloalueilla, joiden tonttitehokkuus ja talojen lukumäärä vaihtelivat. Uusia pientaloalueita tarkasteltaessa oli lähtökohtana 120 m2:n omakotitalo tai 5 x 90 m2:n rivitalo. Vanhoilla pientaloalueilla oletettiin olevan 90 m2:n omakotitaloja. Vaihtoehdot kaukolämmityslaskelmissa olivat konventionaalinen 115/55° ja matalalämpötilainen 80/50 °C kaukolämmitys. Jälkimmäisessä tapauksessa on alueella yksi yhteinen lämmönsiirrin, ja lämmin käyttövesi valmistetaan asuntokohtaisesti yösähköllä. Lämmöntuotanto tapahtuu joko alueella sijaitsevasta kevytöljykattilasta tai 200 m yhdysjohdolla raskasöljykattilasta. Lämmön jako suoritetaan joko vesipatterein tai ilmalämmtyksellä. Sähkölämmitysvaihtoehdot olivat suora sähkölämmitys, jossa käyttövesi tuotettiin yösähköllä, tai osittain varaava sähkölämmitys mitoituksella 12 kW yöllä ja 6 kW päivällä. Lämmityssähkön tuotanto perustuu joko ydinvoima- tai hiilivoimavaltaiseen lauhdesähkön tuotantoon. Vertailulaskelmat suoritettiin sekä kansantaloudelliselta kannalta että enrgiatariffien pohjalta. Kansantaloudellisella tarkastelulla tarkoitetaan tässä laskelmia, joissa määritettiin eri vaihtoehtojen kokonaisvuosikustannukset mukaan lukien polttoainekustannukset, tuotantokapasiteetin, siirron ja jakelun sekä talokohtaisten Järjestelmien investointikustannukset ja kuhunkin osatekijään liittyvät huolto- ja toimenpidekustannokset. Herkkyystarkastelujen avulla selvitettiin eri tekijöiden muutosten vaikutuksia tuloksiin. Matalalämpötilainen kaukolämmitys osoittautui pientaloalueilla edullisemmaksi kuin konventionaalinen 115/55 °C-kaukolämmitys. Vesipatterilämmitys on puolestaan taloudellisesti jonkin verran edullisempi lämmön jakotapa kuin ilmaLämmitys. Puhtailla omakotitaloalueille, on suora sähköläummitys sekä kansantaloudellisesti että tariffipohjaiselta kannalta katsoen edullisempoi vaihtoehto kuin matalalämpötilainen kaukolämmitys. Rivitalonalueilla em. vaihtoehdot ovat varsin lähellä toisiaan: kansantaloudellisessa laskelmissa on ydinpohjainen sähkölämmitys keskimäärin hieman halvempi ja hiilipohjainen hieman kalliimpi kuin kaukolämmitys, ja myös tariffitarkasteluissa vaihtoehdot olivat melko lähellä toisiaan. Paikalliset olosuhteet, kuten sähkön- ja lämmön tuotantotavat, kaukolämmön runkojohdon läheisyys ja sovellettavat tariffit, vaikuttavat luonnollisesti vertailutuloksiin yksittäistapauksissa. Osittain varaava sähkölämmitys on uusissa taloissa kalliimpi vaihtoehto kuin suora sähkölämmitys, mutta omakotialueilla se on kustannuksiltaan lähellä kaukolämmitystä, ellei se aiheuta tuotantokapasiteetin lisätarvetta. Tariffipohjalta tilanne on likimain sama, jos osittain varaava sähkölämmitys liitetään 3 x 25 A pääsulakkeeseen. Vanhojen öljylämmityspohjaisten omakotialueitten lämmitysjärjestelmien saneerauksessa todettiin öljypolttimen vaihto ja kattilan lisäeristäminen tai vaihto yleensä kannattavimmaksi. Ydinvoimavaltainen osittain varaava sähkölämmitys on, kustannuksiltaan samaa luokkaa. Mikäli öljysäiliö joudutaan uusimaan, osittain varaava sähkölämmitys tulee sen kanssa kilpailukykyiseksi etenkin kaupunkitaajamissa tai myös maaseudulla, jos voidaan käyttää 3 x 25 A:n sulakkeita. Myös kaukolämmitys saattaa tulla kilpailukykyiseksi öljysäiliön uusimisvaihtoehdon kanssa, mikäli kaukolämmön yleiset edellytykset ovat voimassa ja liittymisaste saadaan nopeasti riittävän suureksi, esim. 60-80 %:iin.

M3 - Report

SN - 951-38-1542-0

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Lämmitysmuodon valintaperusteet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kärkkäinen S, Peltola R, Ranne A, Sipilä K. Lämmitysmuodon valintaperusteet: Osa 1. Pientaloalueet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 120 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 97).