Abstract
Tämän raportin tavoitteena on selvittää lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittmiseksi, millaiset elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin määrittää kevyen ja raskaan polttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen, maakaasun sekä turpeen tuotannolle, käsittäen polttoaineiden tuotannon ja jalostuksen louhinnasta voimalaitokselle asti. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja bionesteiden tulee EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan täyttää niin sanotut kestävyyskriteerit. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteissa myös fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästöissä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen keskimääräinen kasvihuonekaasupäästö EU:n komission vaatimusten mukaisesti. Tällä fossiilisten ja bioperäisten liikennepolttoaineiden veroperusteet on saatettu yhdenmukaiseksi, jotta vältetään verotukseen liittyvät valtiontukiongelmat.
Tällä hetkellä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä kivihiilestä, nestekaasusta ja maakaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa sekä poltosta syntyvän hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita, minkä lisäksi lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. Lämmityksessä käytettyjen polttoaineiden tuotannon elinkaarisia kasvihuonekaasuja ei huomioida verotuksessa ja lämmityspolttoaineiden verokohtelu poikkeaa siis liikenteessä käytettyjen polttoaineiden verokohtelusta. Polttoaineiden tuotantoketjujen päästöissä esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi energian tuotannossa käytetyistä polttoaineista ja teknologioista, sekä kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan päästöluvun määrittäminen onkin siksi lähes mahdotonta. Jotta päästöluvuista saataisiin mahdollisim-man edustavia juuri suomalaisille polttoaineille, olisi tehtävä laaja elinkaariarviointi, jossa tarkasteltaisiin useita eri alkuperämaita sekä erilaisia polttoaineiden tuotantoteknologioita ja näiden epävarmuuksia.
Jos yksittäiset päästöluvut edellä mainituista ongelmista huolimatta halutaan tai joudutaan valitsemaan, on suositeltavaa käyttää lähdettä, joka on mahdollisimman kattava sekä ennen kaikkea edustaa tieteellisesti tehtyä, läpinäkyvää, ja ulkopuolisen arvioimaan tietoa. Tämän raportin kirjoittajat ovat arvioineet nämä kriteerit riittävällä tasolla täyttäväksi EU:n yhteisen tutkimuslaitoksen (Joint Research Centre, JRC) toimeksiannosta tehdyn Well-to-Tank -tutkimuksen, joka on laaja-alainen ja tieteellisesti tehty, kattaa turvetta lukuun ottamatta kaikki tässä työssä tarkastellut polttoaineet ja jota on myös käytetty EU:n energia- ja ympäris-töpolitiikan pohjana. On kuitenkin syytä huomata, että erityisesti maakaasun ja raskaan polttoöljyn kohdalla Well-to-Tank-tutkimuksen luvut ovat alhaisempia, ja dieselin osalta korkeampia suhteessa muihin kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin. Koska turve ei sisälly JRC:n tutkimukseen, suositellaan turpeen tuotannon päästöjen osalta viittaamaan Kirkinen ym. (2007) työhön, joka on laajasti siteerattu ja muissa tutkimuksissa kriittisesti arvioitu.
Tällä hetkellä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä kivihiilestä, nestekaasusta ja maakaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa sekä poltosta syntyvän hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita, minkä lisäksi lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. Lämmityksessä käytettyjen polttoaineiden tuotannon elinkaarisia kasvihuonekaasuja ei huomioida verotuksessa ja lämmityspolttoaineiden verokohtelu poikkeaa siis liikenteessä käytettyjen polttoaineiden verokohtelusta. Polttoaineiden tuotantoketjujen päästöissä esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi energian tuotannossa käytetyistä polttoaineista ja teknologioista, sekä kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan päästöluvun määrittäminen onkin siksi lähes mahdotonta. Jotta päästöluvuista saataisiin mahdollisim-man edustavia juuri suomalaisille polttoaineille, olisi tehtävä laaja elinkaariarviointi, jossa tarkasteltaisiin useita eri alkuperämaita sekä erilaisia polttoaineiden tuotantoteknologioita ja näiden epävarmuuksia.
Jos yksittäiset päästöluvut edellä mainituista ongelmista huolimatta halutaan tai joudutaan valitsemaan, on suositeltavaa käyttää lähdettä, joka on mahdollisimman kattava sekä ennen kaikkea edustaa tieteellisesti tehtyä, läpinäkyvää, ja ulkopuolisen arvioimaan tietoa. Tämän raportin kirjoittajat ovat arvioineet nämä kriteerit riittävällä tasolla täyttäväksi EU:n yhteisen tutkimuslaitoksen (Joint Research Centre, JRC) toimeksiannosta tehdyn Well-to-Tank -tutkimuksen, joka on laaja-alainen ja tieteellisesti tehty, kattaa turvetta lukuun ottamatta kaikki tässä työssä tarkastellut polttoaineet ja jota on myös käytetty EU:n energia- ja ympäris-töpolitiikan pohjana. On kuitenkin syytä huomata, että erityisesti maakaasun ja raskaan polttoöljyn kohdalla Well-to-Tank-tutkimuksen luvut ovat alhaisempia, ja dieselin osalta korkeampia suhteessa muihin kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin. Koska turve ei sisälly JRC:n tutkimukseen, suositellaan turpeen tuotannon päästöjen osalta viittaamaan Kirkinen ym. (2007) työhön, joka on laajasti siteerattu ja muissa tutkimuksissa kriittisesti arvioitu.
Original language | English |
---|---|
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 50 |
ISBN (Electronic) | 978-951-38-8664-6 |
Publication status | Published - 2018 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | VTT Technology |
---|---|
Number | 336 |
ISSN | 2242-1211 |
Keywords
- elinkaariarviointi
- lämmityspolttoaineet
- kashvihuonepäästöt