Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tämän raportin tavoitteena on selvittää lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittmiseksi, millaiset elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin määrittää kevyen ja raskaan polttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen, maakaasun sekä turpeen tuotannolle, käsittäen polttoaineiden tuotannon ja jalostuksen louhinnasta voimalaitokselle asti. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja bionesteiden tulee EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan täyttää niin sanotut kestävyyskriteerit. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteissa myös fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästöissä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen keskimääräinen kasvihuonekaasupäästö EU:n komission vaatimusten mukaisesti. Tällä fossiilisten ja bioperäisten liikennepolttoaineiden veroperusteet on saatettu yhdenmukaiseksi, jotta vältetään verotukseen liittyvät valtiontukiongelmat.
Tällä hetkellä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä kivihiilestä, nestekaasusta ja maakaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa sekä poltosta syntyvän hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita, minkä lisäksi lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. Lämmityksessä käytettyjen polttoaineiden tuotannon elinkaarisia kasvihuonekaasuja ei huomioida verotuksessa ja lämmityspolttoaineiden verokohtelu poikkeaa siis liikenteessä käytettyjen polttoaineiden verokohtelusta. Polttoaineiden tuotantoketjujen päästöissä esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi energian tuotannossa käytetyistä polttoaineista ja teknologioista, sekä kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan päästöluvun määrittäminen onkin siksi lähes mahdotonta. Jotta päästöluvuista saataisiin mahdollisim-man edustavia juuri suomalaisille polttoaineille, olisi tehtävä laaja elinkaariarviointi, jossa tarkasteltaisiin useita eri alkuperämaita sekä erilaisia polttoaineiden tuotantoteknologioita ja näiden epävarmuuksia.
Jos yksittäiset päästöluvut edellä mainituista ongelmista huolimatta halutaan tai joudutaan valitsemaan, on suositeltavaa käyttää lähdettä, joka on mahdollisimman kattava sekä ennen kaikkea edustaa tieteellisesti tehtyä, läpinäkyvää, ja ulkopuolisen arvioimaan tietoa. Tämän raportin kirjoittajat ovat arvioineet nämä kriteerit riittävällä tasolla täyttäväksi EU:n yhteisen tutkimuslaitoksen (Joint Research Centre, JRC) toimeksiannosta tehdyn Well-to-Tank -tutkimuksen, joka on laaja-alainen ja tieteellisesti tehty, kattaa turvetta lukuun ottamatta kaikki tässä työssä tarkastellut polttoaineet ja jota on myös käytetty EU:n energia- ja ympäris-töpolitiikan pohjana. On kuitenkin syytä huomata, että erityisesti maakaasun ja raskaan polttoöljyn kohdalla Well-to-Tank-tutkimuksen luvut ovat alhaisempia, ja dieselin osalta korkeampia suhteessa muihin kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin. Koska turve ei sisälly JRC:n tutkimukseen, suositellaan turpeen tuotannon päästöjen osalta viittaamaan Kirkinen ym. (2007) työhön, joka on laajasti siteerattu ja muissa tutkimuksissa kriittisesti arvioitu.
Original languageEnglish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages50
ISBN (Electronic)978-951-38-8664-6
Publication statusPublished - 2018
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.336
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Fingerprint

mink

Keywords

  • elinkaariarviointi
  • lämmityspolttoaineet
  • kashvihuonepäästöt

Cite this

Sokka, L., Correia, S., & Koljonen, T. (2018). Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 336
Sokka, Laura ; Correia, Suvisanna ; Koljonen, Tiina. / Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt. VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 50 p. (VTT Technology; No. 336).
@book{a0444f5afb244f188f8e22778d632d78,
title = "L{\"a}mmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n raportin tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} l{\"a}mmityspolttoaineiden verotuksen kehittmiseksi, millaiset elinkaariset kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t voitaisiin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} kevyen ja raskaan poltto{\"o}ljyn, nestekaasun, kivihiilen, maakaasun sek{\"a} turpeen tuotannolle, k{\"a}sitt{\"a}en polttoaineiden tuotannon ja jalostuksen louhinnasta voimalaitokselle asti. Liikenteess{\"a} k{\"a}ytett{\"a}vien biopolttoaineiden ja bionesteiden tulee EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan t{\"a}ytt{\"a}{\"a} niin sanotut kest{\"a}vyyskriteerit. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteissa my{\"o}s fossiilisen moottoribensiinin ja diesel{\"o}ljyn hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o} EU:n komission vaatimusten mukaisesti. T{\"a}ll{\"a} fossiilisten ja bioper{\"a}isten liikennepolttoaineiden veroperusteet on saatettu yhdenmukaiseksi, jotta v{\"a}ltet{\"a}{\"a}n verotukseen liittyv{\"a}t valtiontukiongelmat.T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} kevyest{\"a} ja raskaasta poltto{\"o}ljyst{\"a} sek{\"a} kivihiilest{\"a}, nestekaasusta ja maakaasusta kannetaan niiden l{\"a}mp{\"o}arvon perusteella m{\"a}{\"a}r{\"a}ytyv{\"a}{\"a} energiasis{\"a}lt{\"o}veroa sek{\"a} poltosta syntyv{\"a}n hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}n perusteella m{\"a}{\"a}r{\"a}ytyv{\"a}{\"a} hiilidioksidiveroa. Yhdistetyss{\"a} s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n tuotannossa verotetaan vain hy{\"o}tyl{\"a}mm{\"o}n tuottamiseen k{\"a}ytettyj{\"a} polttoaineita, mink{\"a} lis{\"a}ksi l{\"a}mm{\"o}n tuotantoon k{\"a}ytettyjen polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. L{\"a}mmityksess{\"a} k{\"a}ytettyjen polttoaineiden tuotannon elinkaarisia kasvihuonekaasuja ei huomioida verotuksessa ja l{\"a}mmityspolttoaineiden verokohtelu poikkeaa siis liikenteess{\"a} k{\"a}ytettyjen polttoaineiden verokohtelusta. Polttoaineiden tuotantoketjujen p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi energian tuotannossa k{\"a}ytetyist{\"a} polttoaineista ja teknologioista, sek{\"a} kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan p{\"a}{\"a}st{\"o}luvun m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen onkin siksi l{\"a}hes mahdotonta. Jotta p{\"a}{\"a}st{\"o}luvuista saataisiin mahdollisim-man edustavia juuri suomalaisille polttoaineille, olisi teht{\"a}v{\"a} laaja elinkaariarviointi, jossa tarkasteltaisiin useita eri alkuper{\"a}maita sek{\"a} erilaisia polttoaineiden tuotantoteknologioita ja n{\"a}iden ep{\"a}varmuuksia.Jos yksitt{\"a}iset p{\"a}{\"a}st{\"o}luvut edell{\"a} mainituista ongelmista huolimatta halutaan tai joudutaan valitsemaan, on suositeltavaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} l{\"a}hdett{\"a}, joka on mahdollisimman kattava sek{\"a} ennen kaikkea edustaa tieteellisesti tehty{\"a}, l{\"a}pin{\"a}kyv{\"a}{\"a}, ja ulkopuolisen arvioimaan tietoa. T{\"a}m{\"a}n raportin kirjoittajat ovat arvioineet n{\"a}m{\"a} kriteerit riitt{\"a}v{\"a}ll{\"a} tasolla t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}ksi EU:n yhteisen tutkimuslaitoksen (Joint Research Centre, JRC) toimeksiannosta tehdyn Well-to-Tank -tutkimuksen, joka on laaja-alainen ja tieteellisesti tehty, kattaa turvetta lukuun ottamatta kaikki t{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} tarkastellut polttoaineet ja jota on my{\"o}s k{\"a}ytetty EU:n energia- ja ymp{\"a}ris-t{\"o}politiikan pohjana. On kuitenkin syyt{\"a} huomata, ett{\"a} erityisesti maakaasun ja raskaan poltto{\"o}ljyn kohdalla Well-to-Tank-tutkimuksen luvut ovat alhaisempia, ja dieselin osalta korkeampia suhteessa muihin kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin. Koska turve ei sis{\"a}lly JRC:n tutkimukseen, suositellaan turpeen tuotannon p{\"a}{\"a}st{\"o}jen osalta viittaamaan Kirkinen ym. (2007) ty{\"o}h{\"o}n, joka on laajasti siteerattu ja muissa tutkimuksissa kriittisesti arvioitu.",
keywords = "elinkaariarviointi, l{\"a}mmityspolttoaineet, kashvihuonep{\"a}{\"a}st{\"o}t",
author = "Laura Sokka and Suvisanna Correia and Tiina Koljonen",
year = "2018",
language = "English",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "336",
address = "Finland",

}

Sokka, L, Correia, S & Koljonen, T 2018, Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt. VTT Technology, no. 336, VTT Technical Research Centre of Finland.

Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt. / Sokka, Laura; Correia, Suvisanna; Koljonen, Tiina.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 50 p. (VTT Technology; No. 336).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt

AU - Sokka, Laura

AU - Correia, Suvisanna

AU - Koljonen, Tiina

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Tämän raportin tavoitteena on selvittää lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittmiseksi, millaiset elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin määrittää kevyen ja raskaan polttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen, maakaasun sekä turpeen tuotannolle, käsittäen polttoaineiden tuotannon ja jalostuksen louhinnasta voimalaitokselle asti. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja bionesteiden tulee EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan täyttää niin sanotut kestävyyskriteerit. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteissa myös fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästöissä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen keskimääräinen kasvihuonekaasupäästö EU:n komission vaatimusten mukaisesti. Tällä fossiilisten ja bioperäisten liikennepolttoaineiden veroperusteet on saatettu yhdenmukaiseksi, jotta vältetään verotukseen liittyvät valtiontukiongelmat.Tällä hetkellä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä kivihiilestä, nestekaasusta ja maakaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa sekä poltosta syntyvän hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita, minkä lisäksi lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. Lämmityksessä käytettyjen polttoaineiden tuotannon elinkaarisia kasvihuonekaasuja ei huomioida verotuksessa ja lämmityspolttoaineiden verokohtelu poikkeaa siis liikenteessä käytettyjen polttoaineiden verokohtelusta. Polttoaineiden tuotantoketjujen päästöissä esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi energian tuotannossa käytetyistä polttoaineista ja teknologioista, sekä kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan päästöluvun määrittäminen onkin siksi lähes mahdotonta. Jotta päästöluvuista saataisiin mahdollisim-man edustavia juuri suomalaisille polttoaineille, olisi tehtävä laaja elinkaariarviointi, jossa tarkasteltaisiin useita eri alkuperämaita sekä erilaisia polttoaineiden tuotantoteknologioita ja näiden epävarmuuksia.Jos yksittäiset päästöluvut edellä mainituista ongelmista huolimatta halutaan tai joudutaan valitsemaan, on suositeltavaa käyttää lähdettä, joka on mahdollisimman kattava sekä ennen kaikkea edustaa tieteellisesti tehtyä, läpinäkyvää, ja ulkopuolisen arvioimaan tietoa. Tämän raportin kirjoittajat ovat arvioineet nämä kriteerit riittävällä tasolla täyttäväksi EU:n yhteisen tutkimuslaitoksen (Joint Research Centre, JRC) toimeksiannosta tehdyn Well-to-Tank -tutkimuksen, joka on laaja-alainen ja tieteellisesti tehty, kattaa turvetta lukuun ottamatta kaikki tässä työssä tarkastellut polttoaineet ja jota on myös käytetty EU:n energia- ja ympäris-töpolitiikan pohjana. On kuitenkin syytä huomata, että erityisesti maakaasun ja raskaan polttoöljyn kohdalla Well-to-Tank-tutkimuksen luvut ovat alhaisempia, ja dieselin osalta korkeampia suhteessa muihin kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin. Koska turve ei sisälly JRC:n tutkimukseen, suositellaan turpeen tuotannon päästöjen osalta viittaamaan Kirkinen ym. (2007) työhön, joka on laajasti siteerattu ja muissa tutkimuksissa kriittisesti arvioitu.

AB - Tämän raportin tavoitteena on selvittää lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittmiseksi, millaiset elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin määrittää kevyen ja raskaan polttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen, maakaasun sekä turpeen tuotannolle, käsittäen polttoaineiden tuotannon ja jalostuksen louhinnasta voimalaitokselle asti. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja bionesteiden tulee EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan täyttää niin sanotut kestävyyskriteerit. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteissa myös fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästöissä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen keskimääräinen kasvihuonekaasupäästö EU:n komission vaatimusten mukaisesti. Tällä fossiilisten ja bioperäisten liikennepolttoaineiden veroperusteet on saatettu yhdenmukaiseksi, jotta vältetään verotukseen liittyvät valtiontukiongelmat.Tällä hetkellä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä kivihiilestä, nestekaasusta ja maakaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa sekä poltosta syntyvän hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita, minkä lisäksi lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. Lämmityksessä käytettyjen polttoaineiden tuotannon elinkaarisia kasvihuonekaasuja ei huomioida verotuksessa ja lämmityspolttoaineiden verokohtelu poikkeaa siis liikenteessä käytettyjen polttoaineiden verokohtelusta. Polttoaineiden tuotantoketjujen päästöissä esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi energian tuotannossa käytetyistä polttoaineista ja teknologioista, sekä kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan päästöluvun määrittäminen onkin siksi lähes mahdotonta. Jotta päästöluvuista saataisiin mahdollisim-man edustavia juuri suomalaisille polttoaineille, olisi tehtävä laaja elinkaariarviointi, jossa tarkasteltaisiin useita eri alkuperämaita sekä erilaisia polttoaineiden tuotantoteknologioita ja näiden epävarmuuksia.Jos yksittäiset päästöluvut edellä mainituista ongelmista huolimatta halutaan tai joudutaan valitsemaan, on suositeltavaa käyttää lähdettä, joka on mahdollisimman kattava sekä ennen kaikkea edustaa tieteellisesti tehtyä, läpinäkyvää, ja ulkopuolisen arvioimaan tietoa. Tämän raportin kirjoittajat ovat arvioineet nämä kriteerit riittävällä tasolla täyttäväksi EU:n yhteisen tutkimuslaitoksen (Joint Research Centre, JRC) toimeksiannosta tehdyn Well-to-Tank -tutkimuksen, joka on laaja-alainen ja tieteellisesti tehty, kattaa turvetta lukuun ottamatta kaikki tässä työssä tarkastellut polttoaineet ja jota on myös käytetty EU:n energia- ja ympäris-töpolitiikan pohjana. On kuitenkin syytä huomata, että erityisesti maakaasun ja raskaan polttoöljyn kohdalla Well-to-Tank-tutkimuksen luvut ovat alhaisempia, ja dieselin osalta korkeampia suhteessa muihin kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin. Koska turve ei sisälly JRC:n tutkimukseen, suositellaan turpeen tuotannon päästöjen osalta viittaamaan Kirkinen ym. (2007) työhön, joka on laajasti siteerattu ja muissa tutkimuksissa kriittisesti arvioitu.

KW - elinkaariarviointi

KW - lämmityspolttoaineet

KW - kashvihuonepäästöt

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Sokka L, Correia S, Koljonen T. Lämmityspolttoaineiden tuotannon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt. VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 50 p. (VTT Technology; No. 336).