Lämpöeristetty muurattu seinä

Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa

Reijo Harmaajärvi, Pekka Sipari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Toimivan muuratun ulkoverhouksen suunnittelu ja toteutus edellyttävät riittävän hyviä tietoja rakenteiden toiminnasta käytännön olosuhteissa. Seinän kestävyyden ja sen fysikaalisen toiminnan kannalta olennaisia asioita ovat sen eri osien lämpötilat ja kosteuspitoisuus sekä niiden vaihtelut ja erot. Lisäksi toimivan seinän suunnittelemiseen tarvitaan tieto muurattujen rakenteiden liikkeistä. Aluksi kartoitetaan melko suppeasti alan ulkomainen kirjallisuus. Kokeellisesti kerätty aineisto, tutkimuskohde ja -menetelmä esitellään. Esitetään lämpöeristetyn rakoseinän ulkokuoren jäätymis-sulamiskerrat ja suurimmat lämpötilaerot ulkokuoren eri osissa. Seinien sisä- ja ulkokuoren kosteuspitoisuuksia mitattiin syksyn 1984 ja kesän 1985 välisenä aikana. Seinän molempien kuorten vaaka- ja pystysuuntaiset muodonmuutokset esitetään syksyn 1984 ja kevään 1985 ajalta. Mittausaikana todettiin poltetusta reikätiilestä muuratun länsisivun rakoseinän ulkokuoren jäätyvän ja sulavan 42 - 48 kertaa. Samoissa oloissa kalkkihiekkakiviseinät jäätyivät ja sulivat 37 - 39 kertaa. Tiilikiviseinän maksimilämpötila oli +41,4 °C ja kalkkihiekkakiviseinän +35,9 °C. Seinän eri osien lämpötiloja verrattiin teoreettisiin k-arvomenetelmällä saatuihin tuloksiin. Mittausaikana seinän ulkokuoren kosteuspitoisuus oli maksimissaan 0,5 painoprosenttia poltetulla reikätiilellä ja 4,3 painoprosenttia kalkkihiekkakivellä. Tiilikivimuurin pituuden lämpötilakertoimeksi saatiin noin 6x10-6/°C ja kalkkihiekkamuurin noin 8x10-6/°C. Arvot vastaavat suomalaisille muurauskiville kirjallisuudessa esitettyjä arvoja.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages64
ISBN (Print)951-38-3060-8
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.836
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • masonry structures
  • brick structures
  • walls
  • cold weather construction
  • performance evaluation
  • measurements
  • thermal insulation
  • bricks

Cite this

Harmaajärvi, R., & Sipari, P. (1988). Lämpöeristetty muurattu seinä: Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 836
Harmaajärvi, Reijo ; Sipari, Pekka. / Lämpöeristetty muurattu seinä : Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 836).
@book{66663367532e4f15a7b031000230f76d,
title = "L{\"a}mp{\"o}eristetty muurattu sein{\"a}: L{\"a}mp{\"o}- ja kosteustilat sek{\"a} muodonmuutokset luonnonoloissa",
abstract = "Toimivan muuratun ulkoverhouksen suunnittelu ja toteutus edellytt{\"a}v{\"a}t riitt{\"a}v{\"a}n hyvi{\"a} tietoja rakenteiden toiminnasta k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n olosuhteissa. Sein{\"a}n kest{\"a}vyyden ja sen fysikaalisen toiminnan kannalta olennaisia asioita ovat sen eri osien l{\"a}mp{\"o}tilat ja kosteuspitoisuus sek{\"a} niiden vaihtelut ja erot. Lis{\"a}ksi toimivan sein{\"a}n suunnittelemiseen tarvitaan tieto muurattujen rakenteiden liikkeist{\"a}. Aluksi kartoitetaan melko suppeasti alan ulkomainen kirjallisuus. Kokeellisesti ker{\"a}tty aineisto, tutkimuskohde ja -menetelm{\"a} esitell{\"a}{\"a}n. Esitet{\"a}{\"a}n l{\"a}mp{\"o}eristetyn rakosein{\"a}n ulkokuoren j{\"a}{\"a}tymis-sulamiskerrat ja suurimmat l{\"a}mp{\"o}tilaerot ulkokuoren eri osissa. Seinien sis{\"a}- ja ulkokuoren kosteuspitoisuuksia mitattiin syksyn 1984 ja kes{\"a}n 1985 v{\"a}lisen{\"a} aikana. Sein{\"a}n molempien kuorten vaaka- ja pystysuuntaiset muodonmuutokset esitet{\"a}{\"a}n syksyn 1984 ja kev{\"a}{\"a}n 1985 ajalta. Mittausaikana todettiin poltetusta reik{\"a}tiilest{\"a} muuratun l{\"a}nsisivun rakosein{\"a}n ulkokuoren j{\"a}{\"a}tyv{\"a}n ja sulavan 42 - 48 kertaa. Samoissa oloissa kalkkihiekkakivisein{\"a}t j{\"a}{\"a}tyiv{\"a}t ja sulivat 37 - 39 kertaa. Tiilikivisein{\"a}n maksimil{\"a}mp{\"o}tila oli +41,4 °C ja kalkkihiekkakivisein{\"a}n +35,9 °C. Sein{\"a}n eri osien l{\"a}mp{\"o}tiloja verrattiin teoreettisiin k-arvomenetelm{\"a}ll{\"a} saatuihin tuloksiin. Mittausaikana sein{\"a}n ulkokuoren kosteuspitoisuus oli maksimissaan 0,5 painoprosenttia poltetulla reik{\"a}tiilell{\"a} ja 4,3 painoprosenttia kalkkihiekkakivell{\"a}. Tiilikivimuurin pituuden l{\"a}mp{\"o}tilakertoimeksi saatiin noin 6x10-6/°C ja kalkkihiekkamuurin noin 8x10-6/°C. Arvot vastaavat suomalaisille muurauskiville kirjallisuudessa esitettyj{\"a} arvoja.",
keywords = "masonry structures, brick structures, walls, cold weather construction, performance evaluation, measurements, thermal insulation, bricks",
author = "Reijo Harmaaj{\"a}rvi and Pekka Sipari",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3060-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "836",
address = "Finland",

}

Harmaajärvi, R & Sipari, P 1988, Lämpöeristetty muurattu seinä: Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 836, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Lämpöeristetty muurattu seinä : Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa. / Harmaajärvi, Reijo; Sipari, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 836).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Lämpöeristetty muurattu seinä

T2 - Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa

AU - Harmaajärvi, Reijo

AU - Sipari, Pekka

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Toimivan muuratun ulkoverhouksen suunnittelu ja toteutus edellyttävät riittävän hyviä tietoja rakenteiden toiminnasta käytännön olosuhteissa. Seinän kestävyyden ja sen fysikaalisen toiminnan kannalta olennaisia asioita ovat sen eri osien lämpötilat ja kosteuspitoisuus sekä niiden vaihtelut ja erot. Lisäksi toimivan seinän suunnittelemiseen tarvitaan tieto muurattujen rakenteiden liikkeistä. Aluksi kartoitetaan melko suppeasti alan ulkomainen kirjallisuus. Kokeellisesti kerätty aineisto, tutkimuskohde ja -menetelmä esitellään. Esitetään lämpöeristetyn rakoseinän ulkokuoren jäätymis-sulamiskerrat ja suurimmat lämpötilaerot ulkokuoren eri osissa. Seinien sisä- ja ulkokuoren kosteuspitoisuuksia mitattiin syksyn 1984 ja kesän 1985 välisenä aikana. Seinän molempien kuorten vaaka- ja pystysuuntaiset muodonmuutokset esitetään syksyn 1984 ja kevään 1985 ajalta. Mittausaikana todettiin poltetusta reikätiilestä muuratun länsisivun rakoseinän ulkokuoren jäätyvän ja sulavan 42 - 48 kertaa. Samoissa oloissa kalkkihiekkakiviseinät jäätyivät ja sulivat 37 - 39 kertaa. Tiilikiviseinän maksimilämpötila oli +41,4 °C ja kalkkihiekkakiviseinän +35,9 °C. Seinän eri osien lämpötiloja verrattiin teoreettisiin k-arvomenetelmällä saatuihin tuloksiin. Mittausaikana seinän ulkokuoren kosteuspitoisuus oli maksimissaan 0,5 painoprosenttia poltetulla reikätiilellä ja 4,3 painoprosenttia kalkkihiekkakivellä. Tiilikivimuurin pituuden lämpötilakertoimeksi saatiin noin 6x10-6/°C ja kalkkihiekkamuurin noin 8x10-6/°C. Arvot vastaavat suomalaisille muurauskiville kirjallisuudessa esitettyjä arvoja.

AB - Toimivan muuratun ulkoverhouksen suunnittelu ja toteutus edellyttävät riittävän hyviä tietoja rakenteiden toiminnasta käytännön olosuhteissa. Seinän kestävyyden ja sen fysikaalisen toiminnan kannalta olennaisia asioita ovat sen eri osien lämpötilat ja kosteuspitoisuus sekä niiden vaihtelut ja erot. Lisäksi toimivan seinän suunnittelemiseen tarvitaan tieto muurattujen rakenteiden liikkeistä. Aluksi kartoitetaan melko suppeasti alan ulkomainen kirjallisuus. Kokeellisesti kerätty aineisto, tutkimuskohde ja -menetelmä esitellään. Esitetään lämpöeristetyn rakoseinän ulkokuoren jäätymis-sulamiskerrat ja suurimmat lämpötilaerot ulkokuoren eri osissa. Seinien sisä- ja ulkokuoren kosteuspitoisuuksia mitattiin syksyn 1984 ja kesän 1985 välisenä aikana. Seinän molempien kuorten vaaka- ja pystysuuntaiset muodonmuutokset esitetään syksyn 1984 ja kevään 1985 ajalta. Mittausaikana todettiin poltetusta reikätiilestä muuratun länsisivun rakoseinän ulkokuoren jäätyvän ja sulavan 42 - 48 kertaa. Samoissa oloissa kalkkihiekkakiviseinät jäätyivät ja sulivat 37 - 39 kertaa. Tiilikiviseinän maksimilämpötila oli +41,4 °C ja kalkkihiekkakiviseinän +35,9 °C. Seinän eri osien lämpötiloja verrattiin teoreettisiin k-arvomenetelmällä saatuihin tuloksiin. Mittausaikana seinän ulkokuoren kosteuspitoisuus oli maksimissaan 0,5 painoprosenttia poltetulla reikätiilellä ja 4,3 painoprosenttia kalkkihiekkakivellä. Tiilikivimuurin pituuden lämpötilakertoimeksi saatiin noin 6x10-6/°C ja kalkkihiekkamuurin noin 8x10-6/°C. Arvot vastaavat suomalaisille muurauskiville kirjallisuudessa esitettyjä arvoja.

KW - masonry structures

KW - brick structures

KW - walls

KW - cold weather construction

KW - performance evaluation

KW - measurements

KW - thermal insulation

KW - bricks

M3 - Report

SN - 951-38-3060-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Lämpöeristetty muurattu seinä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Harmaajärvi R, Sipari P. Lämpöeristetty muurattu seinä: Lämpö- ja kosteustilat sekä muodonmuutokset luonnonoloissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 836).