Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa

Mikko Saari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Julkaisussa esitetään mittaustulokset asuinkiinteistöstä, jossa on ilmalämmitys ja osa lämmöstä tuotetaan lämpöpumpuilla. Tutkimuksessa seurattiin hyvinkääläisen kiinteistön energian- ja vedenkulutusta sekä LVI-järjestelmän toimintaa. Lämpöenergia saadaan kaukolämmöstä ja poistoilmalämpöpumpuista. Lämmönjako on järjestetty yksivesiverkolla ja asuntokohtaisilla ilmalämmityskojeilla. Kiinteistön (rakennustilavuus 6 975 m3) normeerattu lämpöenergian kulutus oli 45,1 kWh/m3a, josta kaukolämmön osuus oli 39 %. Lämpöpumppujen vuosilämpökerroin oli 2,1. Alhainen lämpökerroin johtui mittausten mukaan höyrystimen vajaatoiminnasta, kylmäaineputkiston painehäviöstä ja korkeasta lauhtumislämpötilasta. Talvella osa asukkaista valitti matalista sisälämpötiloista, jotka johtuivat säätövirheistä. Valituksia tuli myös ilmalämmityskojeen aiheuttamasta melusta. LVI-järjestelmä toimi kokonaisuutena suunnitellulla tavalla. Lämmityskaudella lämpöpumput kävivät jatkuvasti ja tarvittava lisäenergia otettiin kaukolämpöverkosta. Kesällä lämpöpumput riittivät tuottamaan kaiken tarvittavan lämpöenergian eikä kaukolämpöä tarvittu.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Print)951-38-2752-6
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume649

Keywords

  • heat pumps
  • apartment buildings
  • air heating
  • measurements
  • district heating
  • HVAC

Cite this

Saari, M. (1986). Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 649
Saari, Mikko. / Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 649).
@book{a15ddc51f5744efa8f2440e1dcf05d9a,
title = "L{\"a}mp{\"o}pumppu ilmal{\"a}mmitteisess{\"a} asuinkerrostalossa",
abstract = "Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n mittaustulokset asuinkiinteist{\"o}st{\"a}, jossa on ilmal{\"a}mmitys ja osa l{\"a}mm{\"o}st{\"a} tuotetaan l{\"a}mp{\"o}pumpuilla. Tutkimuksessa seurattiin hyvink{\"a}{\"a}l{\"a}isen kiinteist{\"o}n energian- ja vedenkulutusta sek{\"a} LVI-j{\"a}rjestelm{\"a}n toimintaa. L{\"a}mp{\"o}energia saadaan kaukol{\"a}mm{\"o}st{\"a} ja poistoilmal{\"a}mp{\"o}pumpuista. L{\"a}mm{\"o}njako on j{\"a}rjestetty yksivesiverkolla ja asuntokohtaisilla ilmal{\"a}mmityskojeilla. Kiinteist{\"o}n (rakennustilavuus 6 975 m3) normeerattu l{\"a}mp{\"o}energian kulutus oli 45,1 kWh/m3a, josta kaukol{\"a}mm{\"o}n osuus oli 39 {\%}. L{\"a}mp{\"o}pumppujen vuosil{\"a}mp{\"o}kerroin oli 2,1. Alhainen l{\"a}mp{\"o}kerroin johtui mittausten mukaan h{\"o}yrystimen vajaatoiminnasta, kylm{\"a}aineputkiston paineh{\"a}vi{\"o}st{\"a} ja korkeasta lauhtumisl{\"a}mp{\"o}tilasta. Talvella osa asukkaista valitti matalista sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tiloista, jotka johtuivat s{\"a}{\"a}t{\"o}virheist{\"a}. Valituksia tuli my{\"o}s ilmal{\"a}mmityskojeen aiheuttamasta melusta. LVI-j{\"a}rjestelm{\"a} toimi kokonaisuutena suunnitellulla tavalla. L{\"a}mmityskaudella l{\"a}mp{\"o}pumput k{\"a}viv{\"a}t jatkuvasti ja tarvittava lis{\"a}energia otettiin kaukol{\"a}mp{\"o}verkosta. Kes{\"a}ll{\"a} l{\"a}mp{\"o}pumput riittiv{\"a}t tuottamaan kaiken tarvittavan l{\"a}mp{\"o}energian eik{\"a} kaukol{\"a}mp{\"o}{\"a} tarvittu.",
keywords = "heat pumps, apartment buildings, air heating, measurements, district heating, HVAC",
author = "Mikko Saari",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2752-6",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Saari, M 1986, Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 649, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa. / Saari, Mikko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 649).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa

AU - Saari, Mikko

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Julkaisussa esitetään mittaustulokset asuinkiinteistöstä, jossa on ilmalämmitys ja osa lämmöstä tuotetaan lämpöpumpuilla. Tutkimuksessa seurattiin hyvinkääläisen kiinteistön energian- ja vedenkulutusta sekä LVI-järjestelmän toimintaa. Lämpöenergia saadaan kaukolämmöstä ja poistoilmalämpöpumpuista. Lämmönjako on järjestetty yksivesiverkolla ja asuntokohtaisilla ilmalämmityskojeilla. Kiinteistön (rakennustilavuus 6 975 m3) normeerattu lämpöenergian kulutus oli 45,1 kWh/m3a, josta kaukolämmön osuus oli 39 %. Lämpöpumppujen vuosilämpökerroin oli 2,1. Alhainen lämpökerroin johtui mittausten mukaan höyrystimen vajaatoiminnasta, kylmäaineputkiston painehäviöstä ja korkeasta lauhtumislämpötilasta. Talvella osa asukkaista valitti matalista sisälämpötiloista, jotka johtuivat säätövirheistä. Valituksia tuli myös ilmalämmityskojeen aiheuttamasta melusta. LVI-järjestelmä toimi kokonaisuutena suunnitellulla tavalla. Lämmityskaudella lämpöpumput kävivät jatkuvasti ja tarvittava lisäenergia otettiin kaukolämpöverkosta. Kesällä lämpöpumput riittivät tuottamaan kaiken tarvittavan lämpöenergian eikä kaukolämpöä tarvittu.

AB - Julkaisussa esitetään mittaustulokset asuinkiinteistöstä, jossa on ilmalämmitys ja osa lämmöstä tuotetaan lämpöpumpuilla. Tutkimuksessa seurattiin hyvinkääläisen kiinteistön energian- ja vedenkulutusta sekä LVI-järjestelmän toimintaa. Lämpöenergia saadaan kaukolämmöstä ja poistoilmalämpöpumpuista. Lämmönjako on järjestetty yksivesiverkolla ja asuntokohtaisilla ilmalämmityskojeilla. Kiinteistön (rakennustilavuus 6 975 m3) normeerattu lämpöenergian kulutus oli 45,1 kWh/m3a, josta kaukolämmön osuus oli 39 %. Lämpöpumppujen vuosilämpökerroin oli 2,1. Alhainen lämpökerroin johtui mittausten mukaan höyrystimen vajaatoiminnasta, kylmäaineputkiston painehäviöstä ja korkeasta lauhtumislämpötilasta. Talvella osa asukkaista valitti matalista sisälämpötiloista, jotka johtuivat säätövirheistä. Valituksia tuli myös ilmalämmityskojeen aiheuttamasta melusta. LVI-järjestelmä toimi kokonaisuutena suunnitellulla tavalla. Lämmityskaudella lämpöpumput kävivät jatkuvasti ja tarvittava lisäenergia otettiin kaukolämpöverkosta. Kesällä lämpöpumput riittivät tuottamaan kaiken tarvittavan lämpöenergian eikä kaukolämpöä tarvittu.

KW - heat pumps

KW - apartment buildings

KW - air heating

KW - measurements

KW - district heating

KW - HVAC

M3 - Report

SN - 951-38-2752-6

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Saari M. Lämpöpumppu ilmalämmitteisessä asuinkerrostalossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 649).