Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet

Eila Koskiahde

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Lämpösäteilyn ikkunalasin läpi aiheuttamia häviöitä voidaan merkittävästi rajoittaa pinnoitteella, joka heijastaa pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, mutta päästää valtaosan näkyvästä valosta lävitseen. Optinen selektiivisyys on saavutettavissa materiaaleilla, joille on tyypillistä metallimainen johtavuus ja riittävän alhainen vaimennuskerroin näkyvän valon alueella. Tällaiset vaatimukset täyttäviä pinnoitteita voidaan valmistaa oksidipuolijohteista ja lähinnä kupariryhmään kuuluvista metalleista. Tämä tutkimus käsittelee metallipinnoitteita, joiden transmissio-ominaisuudet on optimoitu näkyvän valon alueelle dielektrisellä sovituskerroksilla. Näitä indusoituun transmissioon perustuvia monikerrospinnoitteita on valmistettu sputteroimalla. Johtavana metallina on käytetty hopeaa ja sovitusmateriaalina titaani-, tina- tai tantaalioksidia. Metallikalvon paksuus on 10 - 14 nm ja pinnoitteen kokonaispaksuus on n. 100 nm. Hopeakalvon vaurioitumista pintasovituskerroksen kasvatuksen aikana tutkittiin eri kasvatusolosuhteissa. Hopeapinnan oksidoitumiseen ja diffuusioon liittyvää vaurioitumista voitiin merkittävästi vähentää ohuen suojakerroksen avulla. Suojamateriaalina käytettiin alumiinikalvoa, jonka paksuus oli n. 3 nm ja vaikutus pinnoitteen kokonaisabsorptioon vähäinen. Alumiinisuojakalvon sisältävä nelikerrospinnoite on värisävyltään neutraali ja soveltuu sen tähden hyvin eristyslasikäyttöön. Lisäksi alumiinikalvon suojavaikutuksella on merkitystä tuotantotekniikan kannalta. Parhailla pinnoitteilla on saavutettu samanaikaisesti yli 95 % infrapunaheijastavuus ja 89 % läpäisykyky näkyvän valon alueella. Tämä on noin 3 % alhaisempi kuin pinnoittamattoman lasin läpäisykyky.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-2440-3
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume535

Fingerprint

coatings
heat

Keywords

  • semiconductor materials
  • metallisation
  • coating techniques
  • window glass
  • radiation
  • heat losses
  • reflectivity

Cite this

Koskiahde, E. (1986). Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 535
Koskiahde, Eila. / Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 535).
@book{97a2ed9a75164f2d99f4469bf6d5a418,
title = "L{\"a}mp{\"o}s{\"a}teily{\"a} heijastavat ikkunapinnoitteet",
abstract = "L{\"a}mp{\"o}s{\"a}teilyn ikkunalasin l{\"a}pi aiheuttamia h{\"a}vi{\"o}it{\"a} voidaan merkitt{\"a}v{\"a}sti rajoittaa pinnoitteella, joka heijastaa pitk{\"a}aaltoista infrapunas{\"a}teily{\"a}, mutta p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} valtaosan n{\"a}kyv{\"a}st{\"a} valosta l{\"a}vitseen. Optinen selektiivisyys on saavutettavissa materiaaleilla, joille on tyypillist{\"a} metallimainen johtavuus ja riitt{\"a}v{\"a}n alhainen vaimennuskerroin n{\"a}kyv{\"a}n valon alueella. T{\"a}llaiset vaatimukset t{\"a}ytt{\"a}vi{\"a} pinnoitteita voidaan valmistaa oksidipuolijohteista ja l{\"a}hinn{\"a} kupariryhm{\"a}{\"a}n kuuluvista metalleista. T{\"a}m{\"a} tutkimus k{\"a}sittelee metallipinnoitteita, joiden transmissio-ominaisuudet on optimoitu n{\"a}kyv{\"a}n valon alueelle dielektrisell{\"a} sovituskerroksilla. N{\"a}it{\"a} indusoituun transmissioon perustuvia monikerrospinnoitteita on valmistettu sputteroimalla. Johtavana metallina on k{\"a}ytetty hopeaa ja sovitusmateriaalina titaani-, tina- tai tantaalioksidia. Metallikalvon paksuus on 10 - 14 nm ja pinnoitteen kokonaispaksuus on n. 100 nm. Hopeakalvon vaurioitumista pintasovituskerroksen kasvatuksen aikana tutkittiin eri kasvatusolosuhteissa. Hopeapinnan oksidoitumiseen ja diffuusioon liittyv{\"a}{\"a} vaurioitumista voitiin merkitt{\"a}v{\"a}sti v{\"a}hent{\"a}{\"a} ohuen suojakerroksen avulla. Suojamateriaalina k{\"a}ytettiin alumiinikalvoa, jonka paksuus oli n. 3 nm ja vaikutus pinnoitteen kokonaisabsorptioon v{\"a}h{\"a}inen. Alumiinisuojakalvon sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} nelikerrospinnoite on v{\"a}ris{\"a}vylt{\"a}{\"a}n neutraali ja soveltuu sen t{\"a}hden hyvin eristyslasik{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Lis{\"a}ksi alumiinikalvon suojavaikutuksella on merkityst{\"a} tuotantotekniikan kannalta. Parhailla pinnoitteilla on saavutettu samanaikaisesti yli 95 {\%} infrapunaheijastavuus ja 89 {\%} l{\"a}p{\"a}isykyky n{\"a}kyv{\"a}n valon alueella. T{\"a}m{\"a} on noin 3 {\%} alhaisempi kuin pinnoittamattoman lasin l{\"a}p{\"a}isykyky.",
keywords = "semiconductor materials, metallisation, coating techniques, window glass, radiation, heat losses, reflectivity",
author = "Eila Koskiahde",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2440-3",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Koskiahde, E 1986, Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 535, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet. / Koskiahde, Eila.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 535).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet

AU - Koskiahde, Eila

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Lämpösäteilyn ikkunalasin läpi aiheuttamia häviöitä voidaan merkittävästi rajoittaa pinnoitteella, joka heijastaa pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, mutta päästää valtaosan näkyvästä valosta lävitseen. Optinen selektiivisyys on saavutettavissa materiaaleilla, joille on tyypillistä metallimainen johtavuus ja riittävän alhainen vaimennuskerroin näkyvän valon alueella. Tällaiset vaatimukset täyttäviä pinnoitteita voidaan valmistaa oksidipuolijohteista ja lähinnä kupariryhmään kuuluvista metalleista. Tämä tutkimus käsittelee metallipinnoitteita, joiden transmissio-ominaisuudet on optimoitu näkyvän valon alueelle dielektrisellä sovituskerroksilla. Näitä indusoituun transmissioon perustuvia monikerrospinnoitteita on valmistettu sputteroimalla. Johtavana metallina on käytetty hopeaa ja sovitusmateriaalina titaani-, tina- tai tantaalioksidia. Metallikalvon paksuus on 10 - 14 nm ja pinnoitteen kokonaispaksuus on n. 100 nm. Hopeakalvon vaurioitumista pintasovituskerroksen kasvatuksen aikana tutkittiin eri kasvatusolosuhteissa. Hopeapinnan oksidoitumiseen ja diffuusioon liittyvää vaurioitumista voitiin merkittävästi vähentää ohuen suojakerroksen avulla. Suojamateriaalina käytettiin alumiinikalvoa, jonka paksuus oli n. 3 nm ja vaikutus pinnoitteen kokonaisabsorptioon vähäinen. Alumiinisuojakalvon sisältävä nelikerrospinnoite on värisävyltään neutraali ja soveltuu sen tähden hyvin eristyslasikäyttöön. Lisäksi alumiinikalvon suojavaikutuksella on merkitystä tuotantotekniikan kannalta. Parhailla pinnoitteilla on saavutettu samanaikaisesti yli 95 % infrapunaheijastavuus ja 89 % läpäisykyky näkyvän valon alueella. Tämä on noin 3 % alhaisempi kuin pinnoittamattoman lasin läpäisykyky.

AB - Lämpösäteilyn ikkunalasin läpi aiheuttamia häviöitä voidaan merkittävästi rajoittaa pinnoitteella, joka heijastaa pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, mutta päästää valtaosan näkyvästä valosta lävitseen. Optinen selektiivisyys on saavutettavissa materiaaleilla, joille on tyypillistä metallimainen johtavuus ja riittävän alhainen vaimennuskerroin näkyvän valon alueella. Tällaiset vaatimukset täyttäviä pinnoitteita voidaan valmistaa oksidipuolijohteista ja lähinnä kupariryhmään kuuluvista metalleista. Tämä tutkimus käsittelee metallipinnoitteita, joiden transmissio-ominaisuudet on optimoitu näkyvän valon alueelle dielektrisellä sovituskerroksilla. Näitä indusoituun transmissioon perustuvia monikerrospinnoitteita on valmistettu sputteroimalla. Johtavana metallina on käytetty hopeaa ja sovitusmateriaalina titaani-, tina- tai tantaalioksidia. Metallikalvon paksuus on 10 - 14 nm ja pinnoitteen kokonaispaksuus on n. 100 nm. Hopeakalvon vaurioitumista pintasovituskerroksen kasvatuksen aikana tutkittiin eri kasvatusolosuhteissa. Hopeapinnan oksidoitumiseen ja diffuusioon liittyvää vaurioitumista voitiin merkittävästi vähentää ohuen suojakerroksen avulla. Suojamateriaalina käytettiin alumiinikalvoa, jonka paksuus oli n. 3 nm ja vaikutus pinnoitteen kokonaisabsorptioon vähäinen. Alumiinisuojakalvon sisältävä nelikerrospinnoite on värisävyltään neutraali ja soveltuu sen tähden hyvin eristyslasikäyttöön. Lisäksi alumiinikalvon suojavaikutuksella on merkitystä tuotantotekniikan kannalta. Parhailla pinnoitteilla on saavutettu samanaikaisesti yli 95 % infrapunaheijastavuus ja 89 % läpäisykyky näkyvän valon alueella. Tämä on noin 3 % alhaisempi kuin pinnoittamattoman lasin läpäisykyky.

KW - semiconductor materials

KW - metallisation

KW - coating techniques

KW - window glass

KW - radiation

KW - heat losses

KW - reflectivity

M3 - Report

SN - 951-38-2440-3

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Koskiahde E. Lämpösäteilyä heijastavat ikkunapinnoitteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 535).