@book{e9dbe38ab02f4cabaf1a59e1ec39e1af,
title = "L{\"a}mp{\"o}tilat kahdessa valokatossa",
abstract = "Tutkimuksessa mitattiin kahden lasikaton l{\"a}mp{\"o}tiloja. Tutkittavat lasikatot olivat Lasitukku Oy:n toimitalon toisen kerroksen aulan p{\"a}{\"a}ll{\"a} oleva katto ja Siuntion Kylpyl{\"a}n l{\"a}{\"a}k{\"a}rien odotustilan yl{\"a}puolella oleva katto. Tutkittavia tekij{\"o}it{\"a} olivat vuorokautiset l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut, suurin ja pienin l{\"a}mp{\"o}tila, rakenteen ulko- ja sis{\"a}pinnan v{\"a}linen l{\"a}mp{\"o}tilajakauma, suurin l{\"a}mpenemis- ja j{\"a}{\"a}htymisnopeus sek{\"a} mahdollinen kosteuden tiivistyminen katon ulko ja sis{\"a}pintaan. Tuloksista havaittiin, ett{\"a} katon ulkopinnan suurimmat vuorokautiset l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut olivat 50°C. Vuotuiset l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut olivat tutkimusajanjaksona 80°C. Suurin mitattu ulkopinnan l{\"a}mp{\"o}tila oli 66°C ja pienin l{\"a}mp{\"o}tila -22°C. Kattorakenteen sis{\"a}puoliset metalliosat olivat noin 2°C:n tarkkuudella tasal{\"a}mp{\"o}isi{\"a} sek{\"a} talvi- ett{\"a} kes{\"a}kautena. Ulkopinnan lasin suurimmat l{\"a}mpenemisnopeudet olivat 10-13 °C/h ja suurimmat j{\"a}{\"a}htymisnopeudet 15-25 °C/h. Tutkituissa kohteissa ei havaittu ilman sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}n kosteuden tiivistymist{\"a} katon kumpaankaan pintaan. Lasitukku Oy:n katossa oli kaksinkertainen umpiolasi, jonka sisin lasi oli s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitteinen, mink{\"a} vuoksi kondenssiriski oli pieni. Siuntion Kylpyl{\"a}ss{\"a} oli kolminkertainen umpiolasi. Siuntion Kylpyl{\"a}ss{\"a} katon sis{\"a}pinnan kylmimp{\"a}{\"a}n osaan olisi laskennallisen tarkastelun mukaan tiivistynyt kosteutta mittausjakson kylmimp{\"a}n{\"a} pakkasp{\"a}iv{\"a}n{\"a}, jos huoneilman suhteellinen kosteus olisi ollut yli 35%. Kattorakenteen ep{\"a}tasainen l{\"a}mpeneminen ja materiaalien erilaiset pituuden l{\"a}mp{\"o}tilakertoimet aiheuttavat taipumia ja l{\"a}mp{\"o}j{\"a}nnityksi{\"a} lasiin, karmirakenteeseen ja tiivisteisiin. Lasin reunan ja keskustan v{\"a}liset l{\"a}mp{\"o}tilaerot aiheuttavat j{\"a}nnityksi{\"a} lasiin. Umpiolasin l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut aiheuttavat painevaihteluita, jotka rasittavat umpiolasin reunan kittausta ja t{\"a}ten vaikuttavat umpiolasin kestoik{\"a}{\"a}n. Lasituskittauksia ja -tiivisteit{\"a} rasittavat korkea l{\"a}mp{\"o}tila, suuri vuorokautinen l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelu sek{\"a} rakenteen nopeista l{\"a}mp{\"o}tilanvaihteluista aiheutuvat liikkeet. Suurimmat rasitukset lasikattoon tutkituissa kohteissa aiheuttivat korkeat l{\"a}mp{\"o}tilat, suuret l{\"a}mpenemis- ja j{\"a}{\"a}htymisnopeudet sek{\"a} suuri vuorokautinen l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelu.",
keywords = "glazing work, roofs, buildings, roofing, glass, thermal expansion, temperature distribution, cooling, heating, measurement, office buildings, night, day, condensates, humidity, vaporizing, moisture, experimentation",
author = "Kari Hemmil{\"a}",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4193-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1380",
address = "Finland",
}