Lahden seutu - Helsinki yhteislippujärjestelmä ja kuntatalous

Marja Rosenberg

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä tutkimuksessa on selvitetty juna- ja bussiliikenteen lippujärjestelmien kehittämismahdollisuudet säännöllisillä matkoilla Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun välillä. Julkisella tuella alennettujen lipputuotteiden kustannukset kunnille ja niiden vaikutukset kuntatalouteen on arvioitu Lahden, Asikkalan, Hollolan, Orimattilan sekä Nastolan osalta. Vuonna 2002 Lahdesta kävi töissä pääkaupunkiseudulla noin 1 800 asukasta, Mäntsälässä 76 asukasta ja Keravalla 29. Tarkastelualueen kunnista pääkaupunkiseudulla sukkuloi yhteensä noin 2 900 työntekijää. Säännöllisiä työ- tai opiskelumatkalaisia joukkoliiken-teessä Lahden seudulta pääkaupunkiseudulle on ennustettu olevan yhteensä noin 1 100 oikoradan käyttöön oton jälkeen. Lisäksi ennusteissa on mukana 26 matkustajaa Lahden seudulta Mäntsälään ja 10 matkustajaa Keravalle. Lippujärjestelmän kehittämistavoitteena on yhteislippujärjestelmä juna- ja bussiliiken-teessä tutkitulla yhteysvälillä. Lippujärjestelmän kehittämistä on tutkittu kahden vaihtoehtoisen mallin perusteella. Molemmissa malleissa lipputuki voidaan kohdentaa sekä runko- että liityntämatkoihin tai ainoastaan liityntämatkoihin. Lahden seudun liityntämatkan lippuna toimivat nykyiset Lahden kaupunkilippu tai seutuliput. Toisessa mallissa runko-lippujen hintaa alennetaan tietyllä alennusprosentilla ja toisessa korvaamalla hinnan alen-nus liikennöitsijälle tietyllä euromäärällä/matka. YTV-alueen lipun hinnan alennus perus-tuu kaikissa vaihtoehdoissa YTV:n lippuyhteistyösopimusten malliin, jossa Lahden seudun kuntien tuella Lahden seudulla asuvat voisivat ostaa YTV-alueen kausikortin runko-matkalippuun samaan hintaan kuin pääkaupunkiseudulla asuvat. Mikäli julkinen lipputuki kohdistetaan vain runkomatkaan, kokonaiskustannus Lahden seudun kunnissa on noin 0,46–1,16 miljoonaa € vuodessa vaihtoehdossa, jossa tuki perustuu lipun hinnan alennukseen 10 tai 25 prosentilla. Junaliikenteen osuus on noin kolmannes ja bussiliikenteen kaksi kolmannesta runkomatkan tuesta. Pääkaupunkiseudun liityntään kohdistuva tuki on molemmissa vaihtoehdoissa yhteensä noin 50 000 € vuodessa. Rahoitusvaihtoehdossa, joka perustuu 1-3 euron korvaukseen matkaa kohti, runkomatkan tuki on yhteensä 0,5–1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Junaliikenteen osuus on puolet run-komatkaan kohdistuvista kustannuksista. Pääkaupunkiseudun liityntämatkojen kustannukset ovat samat kuin alennusprosenttiin perustuvassa vaihtoehdossa. Verotulojen muutos on rahoitusmallissa, joka perustuu 1-3 euron korvaukseen matkaa kohti, koko Lahden seudulla yhteensä noin 0,37-1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Kun ote-taan huomioon, että kunta voi saada valtion avustusta liityntälippuihin kohdistettuun lipputukeen enintään 48 % ja mahdollisesti runkoliikenteen bussimatkaan saman osuuden, saavat kunnat verotulojen lisäyksenä ja valtionavustuksina lipputukeen käyttämänsä rahoituksen takaisin Lahden osalta kokonaan ja muut kunnat 75–85 % lipputukeen käyttämästään rahoituksesta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages53
Publication statusPublished - 2005
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tutkimusraportti
NumberRTE2523/05

Cite this

Rosenberg, M. (2005). Lahden seutu - Helsinki yhteislippujärjestelmä ja kuntatalous. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, No. RTE2523/05 http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2005/HELALIPPU_final.pdf