Lahon- ja hyönteistenkestävä puulevy

Hannu Viitanen, Leena Paajanen, Paavo Mansikkamäki

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia kehittää lahon- ja hyönteistenkestäviä vaneri- ja lastulevyjä. Kirjallisuusselvitysten ja teollisuussihteerikyselyn mukaan lahonkestävän puulevyn tuotantomäärät ja -tavat vaihtelevat melkoisesti. Pääasiallisin suojaustapa on suoja-aineen lisäys liimaan tai valmiin levyn kyllästäminen. Myös lahon ja hyönteistenkestävää puulevyä käsittelevät standardit, testausmenetelmät ja tutkimustulokset ovat hyvin vaihtelevia ja osin puutteellisia. Laboratoriotutkimukseen sisältyi fenoliliimattu koivu- ja kuusivaneri sekä PF- ja UMF-lastulevy. Lahotuskokeissa vertailumateriaalina oli eri puulajeja sekä A- ja B-luokan kyllästetty mänty. Vanerilevyjen suojauskäsittelyjä olivat märkien viilujen käsittelyt vesiliukoisilla diffundoituvilla yhdisteillä ja kuivien viilujen kyllästys, upotus ja ruiskutus vesiliukoisilla tai öljyliukoisilla suoja-aineilla sekä suoja-aineen lisäys liimaan. Lastulevyjen käsittelynä oli suoja-aineen ruiskutus lastuihin ennen liimausta tai suoja-aineen lisäys liimaan. Valmiin levyn suojauskäsittelyinä oli kyllästys vesi- tai öljyliukoisella aineella sekä pinnoitus ja reunasuojauskäsittelyt. Koelevyistä tutkittiin levyjen lujuusominaisuuksia, suoja-ainepitoisuuksia, lahonkestävyyttä Coniophora puteanaa ja Gloeophyllum sp. vastaan sekä kestävyyttä termiittejä vastaan (Heterotermes judicola). Samalla käynnistettiin myös kasvihuonekoe, jossa tutkitaan levyjen kestävyyttä maakosketuksessa. Valmiiden levyjen kyllästys osoittautui etenkin vanerien osalta hankalaksi. Lastulevyt kyllästyivät helpommin, mutta molemmilla levyillä kuivaus oli hyvin hidasta. Koelevyjen suoja-ainepitoisuus ja kestävyys lahoa vastaan oli etenkin vanerilevyjen keskiosissa puutteellinen. Märkien viilujen käsittelyssä eri suoja-aineilla saatiin selvästi toisistaan poikkeavia tuloksia. Happamat ja hapettavat aineet sekä booripitoiset aineet heikensivät liimasauman lujuutta. Ammoniakaalisella kupariyhdisteellä saatiin laboratoriokokeissa lähes A-luokan kestopuuta vastaavaa puulevyä. Kuiville viiluille tehdyistä käsittelyistä osoittautuivat upotus- ja ruiskutuskäsittelyt liimasuojauskäsittelyjä tehokkaammiksi lahoa vastaan. Villujen kyllästys CCA-yhdisteellä heikensi liimauksen lujuutta selvästi pitoisuuksina, jotka vaadittiin lahoa vastaan. Ruiskutuskäsittelyt heikensivät hieman kuusivanerien liimasauman lujuutta. TBTO oli sekä ruiskutus- että upotuskäsittelyissä tehokas Coniophoraa vastaan. Lastulevyille tehdyt suojauskäsittelyt eivät vaikuttaneet levyjen lujunsominaisouksiin. TBTO-käsittelyt suojasivat levyjä melko hyvin lahoa vastaan. Ne eivät kuitenkaan estäneet homeiden kasvua. Liimasuojatut vanerilevyt olivat termiittikokeissa suhteellisesti kestävämpiä kuin lahotuskokeissa, joskin erilliskäsittelyt permetriinillä olivat tehokkaammat. Lastulevyille tehdyt liimasuojauskäsittelyt tehosivat hyvin termiittejä vastaan. Vanerilevyn reunasuojaus vähensi suoja-aineen huuhtoutuvuutta ja lisäsi suojaamattomankin vanerikoekappaleen lahonkestävyyttä. Pinnoitus fenolikalvolla ja reunasuojaus akrylaattimaalilla esti suoja-aineen huuhtoutumisen ja suojaamattomien vaneri- ja PF-lastulevykoekappaleiden lahoamisen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages104
ISBN (Print)951-38-2028-9
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number283
ISSN0358-5077

Keywords

  • insect control
  • declay
  • plywood
  • laminated wood

Cite this