TY - BOOK
T1 - Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi
AU - Björkman, Jouni
AU - Heikkilä, Liisa
AU - Keski-Rahkonen, Olavi
PY - 1997
Y1 - 1997
N2 - Riskianalyysiprojektissa kartoitettiin laivan konehuoneen
paloturvallisuustekijät soveltaen NFPA:n (National Fire
Protection
Association) paloturvallisuuden systeemianalyysia
(onnistumispuuta).
Asiantuntijaistunnoissa esiin tulleet konehuoneen
paloturvallisuuteen
vaikuttavat tapahtumat ja asiat sijoitettiin
onnistumispuuhun eli
käänteisvikapuuhun. Puutarkastelu antaa mahdollisuuden
paloturvallisuustekijöiden järjestelmälliseen
tarkasteluun. Puun
elementeille arvioitiin suhteelliset todennäköisyydet
lukuarvoina, joista
saadaan konehuoneen paloturvallisuustekijöitä
kvantitatiivisesti, mikä
tekee jatkossa mahdolliseksi arvioida konehuoneen
paloriskiä rahallisesti.
Tällöin on mahdollista käsitellä paloturvallisuuteen
vaikuttavien
tekijöiden painoarvoja lukuina ja näin erottaa
merkittävät asiat vähemmän
tärkeistä ja suunnata konehuoneen
paloturvallisuustutkimusta olennaisimpiin
asioihin.
Analyysissa käytettiin esimerkkilaivana suurta
matkustaja-alusta.
Konehuoneesta määriteltiin huonetilat tyyppeinä:
pääkonehuone,
apukonehuone, separaattorihuone, valvomo, sähköpääkeskus,
muuntajahuone,
sähkötyöpaja, konetyöpaja ja kaapelitunneli.
Puutarkastelu tehtiin
jokaiselle tyyppihuoneelle ensin nykytilaa vastaavaksi,
ja sen jälkeen
arvioitiin, mihin paloturvallisuustekijöihin voidaan
vaikuttaa viiden
vuoden aikajänteellä arvioimalla tekijöiden suhteellisten
todennäköisyyksien ja paloturvallisuustason nousu.
Analyysissa osoittautuivat merkittävimmiksi konehuoneen
paloturvallisuuteen
vaikuttaviksi tekijöiksi sytytyslähteiden vähentäminen
tulen käsittelystä
annettavilla määräyksillä, ohjeilla ja
asennekasvatuksella sekä
suunnittelulla, palokuorman oikealla sijoittelulla
sytytyslähteisiin nähden
ja aktiivisten palon sammuttamis- ja
rajoittamismenetelmien kehittämisellä
(automaattinen sammutus). Pääkone-, apukone- ja
separaattorihuoneessa
osoittautui merkittäväksi palokuorman kuljetuksen
hallinta mm. koteloimalla
palavia nesteitä sisältäviä putkia ja laitteita.
Paloturvallisuuden
arvioitiin paranevan viiden vuoden aikana jopa yli
kaksinkertaiseksi näihin
tekijöihin vaikuttamalla. Lisäksi tehtiin esimerkkinä
pääkonehuoneen
öljypalon numeerinen simulointi vyöhykemalliohjelmalla
BRI2. Pääkonehuoneen
öljypaloa voidaan pitää yhtenä merkittävimpänä
paloriskinä konehuoneessa.
AB - Riskianalyysiprojektissa kartoitettiin laivan konehuoneen
paloturvallisuustekijät soveltaen NFPA:n (National Fire
Protection
Association) paloturvallisuuden systeemianalyysia
(onnistumispuuta).
Asiantuntijaistunnoissa esiin tulleet konehuoneen
paloturvallisuuteen
vaikuttavat tapahtumat ja asiat sijoitettiin
onnistumispuuhun eli
käänteisvikapuuhun. Puutarkastelu antaa mahdollisuuden
paloturvallisuustekijöiden järjestelmälliseen
tarkasteluun. Puun
elementeille arvioitiin suhteelliset todennäköisyydet
lukuarvoina, joista
saadaan konehuoneen paloturvallisuustekijöitä
kvantitatiivisesti, mikä
tekee jatkossa mahdolliseksi arvioida konehuoneen
paloriskiä rahallisesti.
Tällöin on mahdollista käsitellä paloturvallisuuteen
vaikuttavien
tekijöiden painoarvoja lukuina ja näin erottaa
merkittävät asiat vähemmän
tärkeistä ja suunnata konehuoneen
paloturvallisuustutkimusta olennaisimpiin
asioihin.
Analyysissa käytettiin esimerkkilaivana suurta
matkustaja-alusta.
Konehuoneesta määriteltiin huonetilat tyyppeinä:
pääkonehuone,
apukonehuone, separaattorihuone, valvomo, sähköpääkeskus,
muuntajahuone,
sähkötyöpaja, konetyöpaja ja kaapelitunneli.
Puutarkastelu tehtiin
jokaiselle tyyppihuoneelle ensin nykytilaa vastaavaksi,
ja sen jälkeen
arvioitiin, mihin paloturvallisuustekijöihin voidaan
vaikuttaa viiden
vuoden aikajänteellä arvioimalla tekijöiden suhteellisten
todennäköisyyksien ja paloturvallisuustason nousu.
Analyysissa osoittautuivat merkittävimmiksi konehuoneen
paloturvallisuuteen
vaikuttaviksi tekijöiksi sytytyslähteiden vähentäminen
tulen käsittelystä
annettavilla määräyksillä, ohjeilla ja
asennekasvatuksella sekä
suunnittelulla, palokuorman oikealla sijoittelulla
sytytyslähteisiin nähden
ja aktiivisten palon sammuttamis- ja
rajoittamismenetelmien kehittämisellä
(automaattinen sammutus). Pääkone-, apukone- ja
separaattorihuoneessa
osoittautui merkittäväksi palokuorman kuljetuksen
hallinta mm. koteloimalla
palavia nesteitä sisältäviä putkia ja laitteita.
Paloturvallisuuden
arvioitiin paranevan viiden vuoden aikana jopa yli
kaksinkertaiseksi näihin
tekijöihin vaikuttamalla. Lisäksi tehtiin esimerkkinä
pääkonehuoneen
öljypalon numeerinen simulointi vyöhykemalliohjelmalla
BRI2. Pääkonehuoneen
öljypaloa voidaan pitää yhtenä merkittävimpänä
paloriskinä konehuoneessa.
KW - fires
KW - fire protection
KW - fire safety
KW - safety engineering
KW - ships
KW - machinery
KW - risk analysis
KW - simulation
KW - numerical analysis
M3 - Report
SN - 951-38-5084-6
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -