Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen

Raportissa kuvataan Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty tietokonesimulointityö, jonka tavoitteena oli selvittää lastauksen vaikutus ajoneuvoyhdistelmän stabiilisuuteen kahdessa erilaisessa ajotilanteessa. Simulointityö tehtiin kolmelle ajoneuvoyhdistelmälle niin, että ajoneuvoyhdistelmä lastattiin joko vetoauto- tai perävaunupainotteisesti. Simuloidut ajoneuvoyhdistelmät olivat 1) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto ja perävaunu ovat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3), 2) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto on kolmiakselinen ja perävaunu neliakselinen (yhdistelmä 3-4) ja 3) puoliperävaunuyhdistelmä, jonka perään oli kytketty varsinainen perävaunu; vetoauto sekä puoli- ja varsinainen perävaunu olivat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3-3). Simulointimalleilla laskettiin kaksi perustapausta: kaksoiskaistanvaihto, jossa kuljettaja väistää omalla ajokaistalla olevaa estettä vastaantulevien ajokaistalle ja palaa heti takaisin omalle ajokaistalle, sekä pientareelleajotilanne, jossa ajoneuvo ajautuu tien pientareelle ja kuljettaja pyrkii ohjaamaan ajoneuvon takaisin ajokaistalle. Kaksoiskaistanvaihtotapauksissa ajoneuvon ajonopeus oli 80 km/h ja pientareelleajotapauksissa 50 km/h. Laskennan tuloksia esitetään raportin lopussa kuvaajien avulla. Näiden lisäksi työn tilaajalle toimitettiin valikoiduista laskentatapauksista tietokoneanimaatiot. Kuljettajan reagointiin ääritilanteissa vaikuttaa oleellisesti se, mitä hän kuljettajan paikalta havaitsee. Jos ajoneuvoyhdistelmän vetoauton renkaiden pito on huomattavasti parempi kuin perävaunun, ei kuljettaja saa palautetta mahdollisesta perävaunun renkaiden pidonmenetyksestä ja perävaunun voi lähteä hallitsemattomaan sivuluistoon. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella tulisi varsinaisella perävaunulla varustetun yhdistelmän lastaamista perävaunupainotteisesti välttää. Pitkän yhdistelmän viimeisen yksikön sivuttaissuuntaiset luistot eivät helposti välity kuljettajalle ajon aikana eikä kuljettaja näin ollen voi korjata tuntuman perusteella mahdollisesti alkavaa varsinaisen perävaunun sivuluistoa. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella puoliperävaunuyhdistelmän perään kytketty varsinainen perävaunu on altis sivuttaisheilahteluille eikä varsinaisen perävaunun kytkemistä puoliperävaunuyhdistelmän perään voida suositella.