Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Raportissa kuvataan Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty tietokonesimulointityö, jonka tavoitteena oli selvittää lastauksen vaikutus ajoneuvoyhdistelmän stabiilisuuteen kahdessa erilaisessa ajotilanteessa. Simulointityö tehtiin kolmelle ajoneuvoyhdistelmälle niin, että ajoneuvoyhdistelmä lastattiin joko vetoauto- tai perävaunupainotteisesti. Simuloidut ajoneuvoyhdistelmät olivat 1) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto ja perävaunu ovat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3), 2) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto on kolmiakselinen ja perävaunu neliakselinen (yhdistelmä 3-4) ja 3) puoliperävaunuyhdistelmä, jonka perään oli kytketty varsinainen perävaunu; vetoauto sekä puoli- ja varsinainen perävaunu olivat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3-3). Simulointimalleilla laskettiin kaksi perustapausta: kaksoiskaistanvaihto, jossa kuljettaja väistää omalla ajokaistalla olevaa estettä vastaantulevien ajokaistalle ja palaa heti takaisin omalle ajokaistalle, sekä pientareelleajotilanne, jossa ajoneuvo ajautuu tien pientareelle ja kuljettaja pyrkii ohjaamaan ajoneuvon takaisin ajokaistalle. Kaksoiskaistanvaihtotapauksissa ajoneuvon ajonopeus oli 80 km/h ja pientareelleajotapauksissa 50 km/h. Laskennan tuloksia esitetään raportin lopussa kuvaajien avulla. Näiden lisäksi työn tilaajalle toimitettiin valikoiduista laskentatapauksista tietokoneanimaatiot. Kuljettajan reagointiin ääritilanteissa vaikuttaa oleellisesti se, mitä hän kuljettajan paikalta havaitsee. Jos ajoneuvoyhdistelmän vetoauton renkaiden pito on huomattavasti parempi kuin perävaunun, ei kuljettaja saa palautetta mahdollisesta perävaunun renkaiden pidonmenetyksestä ja perävaunun voi lähteä hallitsemattomaan sivuluistoon. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella tulisi varsinaisella perävaunulla varustetun yhdistelmän lastaamista perävaunupainotteisesti välttää. Pitkän yhdistelmän viimeisen yksikön sivuttaissuuntaiset luistot eivät helposti välity kuljettajalle ajon aikana eikä kuljettaja näin ollen voi korjata tuntuman perusteella mahdollisesti alkavaa varsinaisen perävaunun sivuluistoa. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella puoliperävaunuyhdistelmän perään kytketty varsinainen perävaunu on altis sivuttaisheilahteluille eikä varsinaisen perävaunun kytkemistä puoliperävaunuyhdistelmän perään voida suositella.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationHelsinki
    Number of pages40
    Publication statusPublished - 2004
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesLiikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja
    Number3/2004
    ISSN1457-7488

    Keywords

    • lastaus, stabiilisuus, säiliöajoneuvo, tietokonesimulointi

    Cite this

    Kortelainen, J. (2004). Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja, No. 3/2004
    Kortelainen, Juha. / Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen. Helsinki, 2004. 40 p. (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja; No. 3/2004).
    @book{03ce0fa076ce4825bcbbd345c7122374,
    title = "Lastauksen painotuksen vaikutus s{\"a}ili{\"o}ajoneuvon stabiilisuuteen",
    abstract = "Raportissa kuvataan Liikenne- ja viestint{\"a}ministeri{\"o}lle tehty tietokonesimulointity{\"o}, jonka tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} lastauksen vaikutus ajoneuvoyhdistelm{\"a}n stabiilisuuteen kahdessa erilaisessa ajotilanteessa. Simulointity{\"o} tehtiin kolmelle ajoneuvoyhdistelm{\"a}lle niin, ett{\"a} ajoneuvoyhdistelm{\"a} lastattiin joko vetoauto- tai per{\"a}vaunupainotteisesti. Simuloidut ajoneuvoyhdistelm{\"a}t olivat 1) varsinaisella per{\"a}vaunulla varustettu yhdistelm{\"a}, jossa vetoauto ja per{\"a}vaunu ovat kolmiakselisia (yhdistelm{\"a} 3-3), 2) varsinaisella per{\"a}vaunulla varustettu yhdistelm{\"a}, jossa vetoauto on kolmiakselinen ja per{\"a}vaunu neliakselinen (yhdistelm{\"a} 3-4) ja 3) puoliper{\"a}vaunuyhdistelm{\"a}, jonka per{\"a}{\"a}n oli kytketty varsinainen per{\"a}vaunu; vetoauto sek{\"a} puoli- ja varsinainen per{\"a}vaunu olivat kolmiakselisia (yhdistelm{\"a} 3-3-3). Simulointimalleilla laskettiin kaksi perustapausta: kaksoiskaistanvaihto, jossa kuljettaja v{\"a}ist{\"a}{\"a} omalla ajokaistalla olevaa estett{\"a} vastaantulevien ajokaistalle ja palaa heti takaisin omalle ajokaistalle, sek{\"a} pientareelleajotilanne, jossa ajoneuvo ajautuu tien pientareelle ja kuljettaja pyrkii ohjaamaan ajoneuvon takaisin ajokaistalle. Kaksoiskaistanvaihtotapauksissa ajoneuvon ajonopeus oli 80 km/h ja pientareelleajotapauksissa 50 km/h. Laskennan tuloksia esitet{\"a}{\"a}n raportin lopussa kuvaajien avulla. N{\"a}iden lis{\"a}ksi ty{\"o}n tilaajalle toimitettiin valikoiduista laskentatapauksista tietokoneanimaatiot. Kuljettajan reagointiin {\"a}{\"a}ritilanteissa vaikuttaa oleellisesti se, mit{\"a} h{\"a}n kuljettajan paikalta havaitsee. Jos ajoneuvoyhdistelm{\"a}n vetoauton renkaiden pito on huomattavasti parempi kuin per{\"a}vaunun, ei kuljettaja saa palautetta mahdollisesta per{\"a}vaunun renkaiden pidonmenetyksest{\"a} ja per{\"a}vaunun voi l{\"a}hte{\"a} hallitsemattomaan sivuluistoon. T{\"a}m{\"a}n ty{\"o}n puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella tulisi varsinaisella per{\"a}vaunulla varustetun yhdistelm{\"a}n lastaamista per{\"a}vaunupainotteisesti v{\"a}ltt{\"a}{\"a}. Pitk{\"a}n yhdistelm{\"a}n viimeisen yksik{\"o}n sivuttaissuuntaiset luistot eiv{\"a}t helposti v{\"a}lity kuljettajalle ajon aikana eik{\"a} kuljettaja n{\"a}in ollen voi korjata tuntuman perusteella mahdollisesti alkavaa varsinaisen per{\"a}vaunun sivuluistoa. T{\"a}m{\"a}n ty{\"o}n puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella puoliper{\"a}vaunuyhdistelm{\"a}n per{\"a}{\"a}n kytketty varsinainen per{\"a}vaunu on altis sivuttaisheilahteluille eik{\"a} varsinaisen per{\"a}vaunun kytkemist{\"a} puoliper{\"a}vaunuyhdistelm{\"a}n per{\"a}{\"a}n voida suositella.",
    keywords = "lastaus, stabiilisuus, s{\"a}ili{\"o}ajoneuvo, tietokonesimulointi",
    author = "Juha Kortelainen",
    year = "2004",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-723-869-X",
    series = "Liikenne- ja viestint{\"a}ministeri{\"o}n julkaisuja",
    number = "3/2004",

    }

    Kortelainen, J 2004, Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja, no. 3/2004, Helsinki.

    Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen. / Kortelainen, Juha.

    Helsinki, 2004. 40 p. (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja; No. 3/2004).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen

    AU - Kortelainen, Juha

    PY - 2004

    Y1 - 2004

    N2 - Raportissa kuvataan Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty tietokonesimulointityö, jonka tavoitteena oli selvittää lastauksen vaikutus ajoneuvoyhdistelmän stabiilisuuteen kahdessa erilaisessa ajotilanteessa. Simulointityö tehtiin kolmelle ajoneuvoyhdistelmälle niin, että ajoneuvoyhdistelmä lastattiin joko vetoauto- tai perävaunupainotteisesti. Simuloidut ajoneuvoyhdistelmät olivat 1) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto ja perävaunu ovat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3), 2) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto on kolmiakselinen ja perävaunu neliakselinen (yhdistelmä 3-4) ja 3) puoliperävaunuyhdistelmä, jonka perään oli kytketty varsinainen perävaunu; vetoauto sekä puoli- ja varsinainen perävaunu olivat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3-3). Simulointimalleilla laskettiin kaksi perustapausta: kaksoiskaistanvaihto, jossa kuljettaja väistää omalla ajokaistalla olevaa estettä vastaantulevien ajokaistalle ja palaa heti takaisin omalle ajokaistalle, sekä pientareelleajotilanne, jossa ajoneuvo ajautuu tien pientareelle ja kuljettaja pyrkii ohjaamaan ajoneuvon takaisin ajokaistalle. Kaksoiskaistanvaihtotapauksissa ajoneuvon ajonopeus oli 80 km/h ja pientareelleajotapauksissa 50 km/h. Laskennan tuloksia esitetään raportin lopussa kuvaajien avulla. Näiden lisäksi työn tilaajalle toimitettiin valikoiduista laskentatapauksista tietokoneanimaatiot. Kuljettajan reagointiin ääritilanteissa vaikuttaa oleellisesti se, mitä hän kuljettajan paikalta havaitsee. Jos ajoneuvoyhdistelmän vetoauton renkaiden pito on huomattavasti parempi kuin perävaunun, ei kuljettaja saa palautetta mahdollisesta perävaunun renkaiden pidonmenetyksestä ja perävaunun voi lähteä hallitsemattomaan sivuluistoon. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella tulisi varsinaisella perävaunulla varustetun yhdistelmän lastaamista perävaunupainotteisesti välttää. Pitkän yhdistelmän viimeisen yksikön sivuttaissuuntaiset luistot eivät helposti välity kuljettajalle ajon aikana eikä kuljettaja näin ollen voi korjata tuntuman perusteella mahdollisesti alkavaa varsinaisen perävaunun sivuluistoa. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella puoliperävaunuyhdistelmän perään kytketty varsinainen perävaunu on altis sivuttaisheilahteluille eikä varsinaisen perävaunun kytkemistä puoliperävaunuyhdistelmän perään voida suositella.

    AB - Raportissa kuvataan Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty tietokonesimulointityö, jonka tavoitteena oli selvittää lastauksen vaikutus ajoneuvoyhdistelmän stabiilisuuteen kahdessa erilaisessa ajotilanteessa. Simulointityö tehtiin kolmelle ajoneuvoyhdistelmälle niin, että ajoneuvoyhdistelmä lastattiin joko vetoauto- tai perävaunupainotteisesti. Simuloidut ajoneuvoyhdistelmät olivat 1) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto ja perävaunu ovat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3), 2) varsinaisella perävaunulla varustettu yhdistelmä, jossa vetoauto on kolmiakselinen ja perävaunu neliakselinen (yhdistelmä 3-4) ja 3) puoliperävaunuyhdistelmä, jonka perään oli kytketty varsinainen perävaunu; vetoauto sekä puoli- ja varsinainen perävaunu olivat kolmiakselisia (yhdistelmä 3-3-3). Simulointimalleilla laskettiin kaksi perustapausta: kaksoiskaistanvaihto, jossa kuljettaja väistää omalla ajokaistalla olevaa estettä vastaantulevien ajokaistalle ja palaa heti takaisin omalle ajokaistalle, sekä pientareelleajotilanne, jossa ajoneuvo ajautuu tien pientareelle ja kuljettaja pyrkii ohjaamaan ajoneuvon takaisin ajokaistalle. Kaksoiskaistanvaihtotapauksissa ajoneuvon ajonopeus oli 80 km/h ja pientareelleajotapauksissa 50 km/h. Laskennan tuloksia esitetään raportin lopussa kuvaajien avulla. Näiden lisäksi työn tilaajalle toimitettiin valikoiduista laskentatapauksista tietokoneanimaatiot. Kuljettajan reagointiin ääritilanteissa vaikuttaa oleellisesti se, mitä hän kuljettajan paikalta havaitsee. Jos ajoneuvoyhdistelmän vetoauton renkaiden pito on huomattavasti parempi kuin perävaunun, ei kuljettaja saa palautetta mahdollisesta perävaunun renkaiden pidonmenetyksestä ja perävaunun voi lähteä hallitsemattomaan sivuluistoon. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella tulisi varsinaisella perävaunulla varustetun yhdistelmän lastaamista perävaunupainotteisesti välttää. Pitkän yhdistelmän viimeisen yksikön sivuttaissuuntaiset luistot eivät helposti välity kuljettajalle ajon aikana eikä kuljettaja näin ollen voi korjata tuntuman perusteella mahdollisesti alkavaa varsinaisen perävaunun sivuluistoa. Tämän työn puitteissa saatujen laskentatulosten perusteella puoliperävaunuyhdistelmän perään kytketty varsinainen perävaunu on altis sivuttaisheilahteluille eikä varsinaisen perävaunun kytkemistä puoliperävaunuyhdistelmän perään voida suositella.

    KW - lastaus, stabiilisuus, säiliöajoneuvo, tietokonesimulointi

    M3 - Report

    SN - 951-723-869-X

    T3 - Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja

    BT - Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen

    CY - Helsinki

    ER -

    Kortelainen J. Lastauksen painotuksen vaikutus säiliöajoneuvon stabiilisuuteen. Helsinki, 2004. 40 p. (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja; No. 3/2004).