Abstract
Gradutyö suoritettiin VTT Biotekniikan Gasferm-projektissa. Projekti oli
Tekniikan kehittämiskeskuksen (Tekes) ja yksityisen yrityksen rahoittama
projekti, jonka tavoitteena oli luoda pohjaa lignoselluloosan biokonversiolle
etanoliksi. Gradutyön päätavoite oli hiilimonoksidia ja/tai dioksidia
hiilenlähteenään käyttävien bakteerien eristäminen lehmän pötsistä. Työn
alatavoitteina oli eristettyjen bakteerien ominaisuuksien sekä kaasumaisten
substraattien käyttökyvyn tutkiminen. Lisäksi työssä tutkittiin
mikrobipopulaation muutosta rikastusprosessin aikana.
Kirjallisuusosiossa kartoitettiin bakteerien hiilimonoksidin ja hiilidioksidin
käyttöä ja niiden kiertoa maapallolla. Osiossa kuvattiin perustiedot
asetogeenisistä bakteereista ja niiden ekologiasta. Pötsin toimintaa sekä
pötsimikrobiston koostumusta selvitettiin vertaillen tutkimuksia, joista on
eristetty ja kuvattu märehtijöiden pötsistä asetogeenisiä bakteereja. Lisäksi
käsiteltiin työn kannalta oleellisia mikrobiston karakterisointimenetelmiä.
Kokeellisessa osassa eristettiin lehmän pötsinesteestä isolaatteja
hiilimonoksidi- ja hiilidioksidirikastusviljelmän kautta. Eristetyt isolaatit
ryhmiteltiin hapensietotestin sekä RAPD-PCR:n sormenjälkikuvioiden
perusteella. Jatkokarakterisointiin valitut kannat tunnistettiin käyttäen
fenotyyppisiä ja molekyylibiologisia (ribotyypitys ja 16S rRNA geenin
sekvensointi) menetelmiä. Yhden kannan kykyä kasvaa hiilimonoksidi ja
hiilidioksidi ainoana hiilenlähteenään tutkittiin kasvattamalla sitä
anaerobisesti minimialustalla muunnetussa kaasuatmosfäärissä.
Populaatiomuutoksia rikastusviljelyn aikana tutkittiin PCR-DGGE:n avulla.
Pötsinesteestä eristettiin yhteensä 170 bakteeri-isolaattia, joista
hapensietotestin perusteella 24 kasvoi paremmin anaerobisesti kuin
aerobisesti. RAPD-PCR:n sormenjälkikuvioiden perusteella nämä 24 isolaattia
kuuluivat kolmeen eri sormenjälkityyppiin. Näistä kolmesta RAPD-tyypistä
jatkokarakterisoitiin kolme kantaa. Ribotyypityksellä ja API
20Strep-identifiointiliuskoilla kannoille ei saatu luotettavaa
lajitunnistusta. 16S rRNA:n geenin sekvensoinnin perusteella kannat
osoittautuivat Streptococcus bovis-, Streptococcus ferus- ja Streptococcus
macedonicus -lajien kannoiksi. S. bovis -kanta valittiin kaasujen
käyttökokeeseen. Kanta ei kokeen perusteella käyttänyt hiilimonoksidia tai
hiilidioksidia hiilenlähteenään. Rikastusviljelmissä havaittiin PCR-DGGE
-menetelmällä monimuotoinen sormenjälki koko rikastuksen ajan.
Streptokokit ovat yleisiä pötsistä eristettyjä bakteereja, joilla ei ole
todettu olevan asetyylikoentsyymi-A-reittiä. Niiden ei ole myöskään todettu
käyttävän kaasumaisia substraatteja hiilenlähteinään. Käytetty
rikastusmenetelmä valikoi luultavasti nopeasti kasvavia ja niukkaravinteiseen
alustaan tyytyviä bakteereja. Lisäksi eristysvaihe saattoi valikoida
streptokokkeja. PCR-DGGE analyysissä havaittu bakteeripopulaation
monimuotoisuus viittaa siihen, ettei eristysvaiheessa saatu riittävän hyvin
erotettua mahdollisesti pienempinä pitoisuuksina esiintyneitä bakteerilajeja.
Original language | Finnish |
---|---|
Qualification | Master Degree |
Awarding Institution |
|
Place of Publication | Helsinki |
Publisher | |
Publication status | Published - 2004 |
MoE publication type | G2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis |
Keywords
- RAPD
- PCR-DGGE