Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen

Kari Alppivuori, Kari Mäkelä, Harri Kallberg

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvojen energiankulutusta erilaisissa tie- ja liikenneolosuhteissa. Erityisesti tutkittiin joukkoliikennejärjestelyjen, kuten joukkoliikennekaistojen, linja-autopysäkkien ym., vaikutusta henkilöautojen ja linja-autojen energian kulutukseen. Tutkimusaineistona käytettiin neljässä kaupungissa, Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa ajoanalysaattorilla varustetulla henkilöautolla suoritettuja mittausajoja sekä vastaavien reittien tie- ja liikenneolosuhteista kerättyjä tietoja. Linja-auton polttonesteenkulutus laskettiin ajoanalysaattorin mittaaminen, liiketilaa kuvaavien suureiden avulla. Näin saadusta aineistosta muodostettettiin regressioanalyysillä malliketjuja, joissa polttonesteenkulutusta selvitettiin liiketilamuuttujilla ja näitä selitettiin edelleen tie- ja liikenneolosuhdemuuttujilla. Malliketjut laskettiin kustakin kaupungista erikseen ja yhdessä, keskipäivällä ja ruuhka-aikana sekä henkilöautoista ja linja-autoista erikseen. Lisäksi laskettiin malliketjuja täydentäviä yhden muuttujan malleja. Parhaimmiksi polttonesteenkulutuksen selittäjiksi sekä henkilöautoilla että linja-autoilla osoittautuivat matkanopeuden käänteisarvo (kilometriaika), nopeuden muutosten summa ja tasaisen nopeuden osuus. Poikkeuksetta näiden muuttujien välillä on voimakas keskinäinen korrelaatio, joten ne jo yksinäänkin selittävät suuren osan polttonesteenkulutuksen varianssista. Näitä liiketilaa kuvaavia muuttujia edelleen analysoitaessa osoittautuvat parhaimmiksi selittäjiksi liikennevalojen määrä, käännökset risteyksissä, linja-autopysäkkien määrä liikennemäärä poikittaiskaduilla ja pysäköintiolosuhteet. Sen sijaan joukkoliikennejärjestelyistä ainoastaan joukkoliikennekaistoilla oli eräissä malliketjuissa riittävästi tilastollista merkitsevyyttä varmojen johtopäätösten tekoon. Pysäköinti katujen varsille lisää voimakkaasti muun liikenteen polttonesteenkulutusta. Henkilöautoilla pysäköinnin salliminen kadun molemmin puolin lisää kulutusta keskimäärin 2 l/100 km, Helsingissä jopa 6 1/100 km ja linja-autoilla 6 1/100 km. Yhden liikennevalon aiheuttama keskimääräisen kulutuksen lisäys henkilönutoilla on 3,2 ml ja linja-autoilla 4 - 7 ml. Henkilöauton kulutus lisääntyy yhdessä kadun kulman kääntymisessä keskimäärin 7 ml. Yksi linja-autopysäkki lisää henkilöauton kulutusta keskimäärin 1,5 ml ja linjaauton kulutusta 13 ml. Kaupungeittain erot ovat kuitenkin suuret. Joukkoliikennejärjestelyjen kaltaisten asioiden ollessa kyseessä ei ole syytä kovin perusteelliseen energiatalouden tarkasteluun. Voidaan tyytyä toteamaan, että energiatalouden etu tulee nykyisellä tietämyksen tasolla otetuksi riittävästi huomioon pyrittäessä minimoimaan sekä yksilö- että joukkoliikenteen matka-aikoja.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages56
ISBN (Print)951-38-1406-8
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume131

Fingerprint

Pediculus
Motor Vehicles

Keywords

  • transportation
  • public transport
  • energy consumption

Cite this

Alppivuori, K., Mäkelä, K., & Kallberg, H. (1982). Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 131
Alppivuori, Kari ; Mäkelä, Kari ; Kallberg, Harri. / Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 56 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 131).
@book{fd9b92969ca64996aa2cbd6944969506,
title = "Liikennej{\"a}rjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvojen energiankulutusta erilaisissa tie- ja liikenneolosuhteissa. Erityisesti tutkittiin joukkoliikennej{\"a}rjestelyjen, kuten joukkoliikennekaistojen, linja-autopys{\"a}kkien ym., vaikutusta henkil{\"o}autojen ja linja-autojen energian kulutukseen. Tutkimusaineistona k{\"a}ytettiin nelj{\"a}ss{\"a} kaupungissa, Helsingiss{\"a}, Jyv{\"a}skyl{\"a}ss{\"a}, Turussa ja Oulussa ajoanalysaattorilla varustetulla henkil{\"o}autolla suoritettuja mittausajoja sek{\"a} vastaavien reittien tie- ja liikenneolosuhteista ker{\"a}ttyj{\"a} tietoja. Linja-auton polttonesteenkulutus laskettiin ajoanalysaattorin mittaaminen, liiketilaa kuvaavien suureiden avulla. N{\"a}in saadusta aineistosta muodostettettiin regressioanalyysill{\"a} malliketjuja, joissa polttonesteenkulutusta selvitettiin liiketilamuuttujilla ja n{\"a}it{\"a} selitettiin edelleen tie- ja liikenneolosuhdemuuttujilla. Malliketjut laskettiin kustakin kaupungista erikseen ja yhdess{\"a}, keskip{\"a}iv{\"a}ll{\"a} ja ruuhka-aikana sek{\"a} henkil{\"o}autoista ja linja-autoista erikseen. Lis{\"a}ksi laskettiin malliketjuja t{\"a}ydent{\"a}vi{\"a} yhden muuttujan malleja. Parhaimmiksi polttonesteenkulutuksen selitt{\"a}jiksi sek{\"a} henkil{\"o}autoilla ett{\"a} linja-autoilla osoittautuivat matkanopeuden k{\"a}{\"a}nteisarvo (kilometriaika), nopeuden muutosten summa ja tasaisen nopeuden osuus. Poikkeuksetta n{\"a}iden muuttujien v{\"a}lill{\"a} on voimakas keskin{\"a}inen korrelaatio, joten ne jo yksin{\"a}{\"a}nkin selitt{\"a}v{\"a}t suuren osan polttonesteenkulutuksen varianssista. N{\"a}it{\"a} liiketilaa kuvaavia muuttujia edelleen analysoitaessa osoittautuvat parhaimmiksi selitt{\"a}jiksi liikennevalojen m{\"a}{\"a}r{\"a}, k{\"a}{\"a}nn{\"o}kset risteyksiss{\"a}, linja-autopys{\"a}kkien m{\"a}{\"a}r{\"a} liikennem{\"a}{\"a}r{\"a} poikittaiskaduilla ja pys{\"a}k{\"o}intiolosuhteet. Sen sijaan joukkoliikennej{\"a}rjestelyist{\"a} ainoastaan joukkoliikennekaistoilla oli er{\"a}iss{\"a} malliketjuissa riitt{\"a}v{\"a}sti tilastollista merkitsevyytt{\"a} varmojen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}sten tekoon. Pys{\"a}k{\"o}inti katujen varsille lis{\"a}{\"a} voimakkaasti muun liikenteen polttonesteenkulutusta. Henkil{\"o}autoilla pys{\"a}k{\"o}innin salliminen kadun molemmin puolin lis{\"a}{\"a} kulutusta keskim{\"a}{\"a}rin 2 l/100 km, Helsingiss{\"a} jopa 6 1/100 km ja linja-autoilla 6 1/100 km. Yhden liikennevalon aiheuttama keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen kulutuksen lis{\"a}ys henkil{\"o}nutoilla on 3,2 ml ja linja-autoilla 4 - 7 ml. Henkil{\"o}auton kulutus lis{\"a}{\"a}ntyy yhdess{\"a} kadun kulman k{\"a}{\"a}ntymisess{\"a} keskim{\"a}{\"a}rin 7 ml. Yksi linja-autopys{\"a}kki lis{\"a}{\"a} henkil{\"o}auton kulutusta keskim{\"a}{\"a}rin 1,5 ml ja linjaauton kulutusta 13 ml. Kaupungeittain erot ovat kuitenkin suuret. Joukkoliikennej{\"a}rjestelyjen kaltaisten asioiden ollessa kyseess{\"a} ei ole syyt{\"a} kovin perusteelliseen energiatalouden tarkasteluun. Voidaan tyyty{\"a} toteamaan, ett{\"a} energiatalouden etu tulee nykyisell{\"a} tiet{\"a}myksen tasolla otetuksi riitt{\"a}v{\"a}sti huomioon pyritt{\"a}ess{\"a} minimoimaan sek{\"a} yksil{\"o}- ett{\"a} joukkoliikenteen matka-aikoja.",
keywords = "transportation, public transport, energy consumption",
author = "Kari Alppivuori and Kari M{\"a}kel{\"a} and Harri Kallberg",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1406-8",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Alppivuori, K, Mäkelä, K & Kallberg, H 1982, Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 131, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen. / Alppivuori, Kari; Mäkelä, Kari; Kallberg, Harri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 56 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 131).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen

AU - Alppivuori, Kari

AU - Mäkelä, Kari

AU - Kallberg, Harri

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvojen energiankulutusta erilaisissa tie- ja liikenneolosuhteissa. Erityisesti tutkittiin joukkoliikennejärjestelyjen, kuten joukkoliikennekaistojen, linja-autopysäkkien ym., vaikutusta henkilöautojen ja linja-autojen energian kulutukseen. Tutkimusaineistona käytettiin neljässä kaupungissa, Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa ajoanalysaattorilla varustetulla henkilöautolla suoritettuja mittausajoja sekä vastaavien reittien tie- ja liikenneolosuhteista kerättyjä tietoja. Linja-auton polttonesteenkulutus laskettiin ajoanalysaattorin mittaaminen, liiketilaa kuvaavien suureiden avulla. Näin saadusta aineistosta muodostettettiin regressioanalyysillä malliketjuja, joissa polttonesteenkulutusta selvitettiin liiketilamuuttujilla ja näitä selitettiin edelleen tie- ja liikenneolosuhdemuuttujilla. Malliketjut laskettiin kustakin kaupungista erikseen ja yhdessä, keskipäivällä ja ruuhka-aikana sekä henkilöautoista ja linja-autoista erikseen. Lisäksi laskettiin malliketjuja täydentäviä yhden muuttujan malleja. Parhaimmiksi polttonesteenkulutuksen selittäjiksi sekä henkilöautoilla että linja-autoilla osoittautuivat matkanopeuden käänteisarvo (kilometriaika), nopeuden muutosten summa ja tasaisen nopeuden osuus. Poikkeuksetta näiden muuttujien välillä on voimakas keskinäinen korrelaatio, joten ne jo yksinäänkin selittävät suuren osan polttonesteenkulutuksen varianssista. Näitä liiketilaa kuvaavia muuttujia edelleen analysoitaessa osoittautuvat parhaimmiksi selittäjiksi liikennevalojen määrä, käännökset risteyksissä, linja-autopysäkkien määrä liikennemäärä poikittaiskaduilla ja pysäköintiolosuhteet. Sen sijaan joukkoliikennejärjestelyistä ainoastaan joukkoliikennekaistoilla oli eräissä malliketjuissa riittävästi tilastollista merkitsevyyttä varmojen johtopäätösten tekoon. Pysäköinti katujen varsille lisää voimakkaasti muun liikenteen polttonesteenkulutusta. Henkilöautoilla pysäköinnin salliminen kadun molemmin puolin lisää kulutusta keskimäärin 2 l/100 km, Helsingissä jopa 6 1/100 km ja linja-autoilla 6 1/100 km. Yhden liikennevalon aiheuttama keskimääräisen kulutuksen lisäys henkilönutoilla on 3,2 ml ja linja-autoilla 4 - 7 ml. Henkilöauton kulutus lisääntyy yhdessä kadun kulman kääntymisessä keskimäärin 7 ml. Yksi linja-autopysäkki lisää henkilöauton kulutusta keskimäärin 1,5 ml ja linjaauton kulutusta 13 ml. Kaupungeittain erot ovat kuitenkin suuret. Joukkoliikennejärjestelyjen kaltaisten asioiden ollessa kyseessä ei ole syytä kovin perusteelliseen energiatalouden tarkasteluun. Voidaan tyytyä toteamaan, että energiatalouden etu tulee nykyisellä tietämyksen tasolla otetuksi riittävästi huomioon pyrittäessä minimoimaan sekä yksilö- että joukkoliikenteen matka-aikoja.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvojen energiankulutusta erilaisissa tie- ja liikenneolosuhteissa. Erityisesti tutkittiin joukkoliikennejärjestelyjen, kuten joukkoliikennekaistojen, linja-autopysäkkien ym., vaikutusta henkilöautojen ja linja-autojen energian kulutukseen. Tutkimusaineistona käytettiin neljässä kaupungissa, Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa ajoanalysaattorilla varustetulla henkilöautolla suoritettuja mittausajoja sekä vastaavien reittien tie- ja liikenneolosuhteista kerättyjä tietoja. Linja-auton polttonesteenkulutus laskettiin ajoanalysaattorin mittaaminen, liiketilaa kuvaavien suureiden avulla. Näin saadusta aineistosta muodostettettiin regressioanalyysillä malliketjuja, joissa polttonesteenkulutusta selvitettiin liiketilamuuttujilla ja näitä selitettiin edelleen tie- ja liikenneolosuhdemuuttujilla. Malliketjut laskettiin kustakin kaupungista erikseen ja yhdessä, keskipäivällä ja ruuhka-aikana sekä henkilöautoista ja linja-autoista erikseen. Lisäksi laskettiin malliketjuja täydentäviä yhden muuttujan malleja. Parhaimmiksi polttonesteenkulutuksen selittäjiksi sekä henkilöautoilla että linja-autoilla osoittautuivat matkanopeuden käänteisarvo (kilometriaika), nopeuden muutosten summa ja tasaisen nopeuden osuus. Poikkeuksetta näiden muuttujien välillä on voimakas keskinäinen korrelaatio, joten ne jo yksinäänkin selittävät suuren osan polttonesteenkulutuksen varianssista. Näitä liiketilaa kuvaavia muuttujia edelleen analysoitaessa osoittautuvat parhaimmiksi selittäjiksi liikennevalojen määrä, käännökset risteyksissä, linja-autopysäkkien määrä liikennemäärä poikittaiskaduilla ja pysäköintiolosuhteet. Sen sijaan joukkoliikennejärjestelyistä ainoastaan joukkoliikennekaistoilla oli eräissä malliketjuissa riittävästi tilastollista merkitsevyyttä varmojen johtopäätösten tekoon. Pysäköinti katujen varsille lisää voimakkaasti muun liikenteen polttonesteenkulutusta. Henkilöautoilla pysäköinnin salliminen kadun molemmin puolin lisää kulutusta keskimäärin 2 l/100 km, Helsingissä jopa 6 1/100 km ja linja-autoilla 6 1/100 km. Yhden liikennevalon aiheuttama keskimääräisen kulutuksen lisäys henkilönutoilla on 3,2 ml ja linja-autoilla 4 - 7 ml. Henkilöauton kulutus lisääntyy yhdessä kadun kulman kääntymisessä keskimäärin 7 ml. Yksi linja-autopysäkki lisää henkilöauton kulutusta keskimäärin 1,5 ml ja linjaauton kulutusta 13 ml. Kaupungeittain erot ovat kuitenkin suuret. Joukkoliikennejärjestelyjen kaltaisten asioiden ollessa kyseessä ei ole syytä kovin perusteelliseen energiatalouden tarkasteluun. Voidaan tyytyä toteamaan, että energiatalouden etu tulee nykyisellä tietämyksen tasolla otetuksi riittävästi huomioon pyrittäessä minimoimaan sekä yksilö- että joukkoliikenteen matka-aikoja.

KW - transportation

KW - public transport

KW - energy consumption

M3 - Report

SN - 951-38-1406-8

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alppivuori K, Mäkelä K, Kallberg H. Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 56 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 131).