Liikennejärjestelyjen vaikutus ajoneuvojen energiankulutukseen

Tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvojen energiankulutusta erilaisissa tie- ja liikenneolosuhteissa. Erityisesti tutkittiin joukkoliikennejärjestelyjen, kuten joukkoliikennekaistojen, linja-autopysäkkien ym., vaikutusta henkilöautojen ja linja-autojen energian kulutukseen. Tutkimusaineistona käytettiin neljässä kaupungissa, Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa ajoanalysaattorilla varustetulla henkilöautolla suoritettuja mittausajoja sekä vastaavien reittien tie- ja liikenneolosuhteista kerättyjä tietoja. Linja-auton polttonesteenkulutus laskettiin ajoanalysaattorin mittaaminen, liiketilaa kuvaavien suureiden avulla. Näin saadusta aineistosta muodostettettiin regressioanalyysillä malliketjuja, joissa polttonesteenkulutusta selvitettiin liiketilamuuttujilla ja näitä selitettiin edelleen tie- ja liikenneolosuhdemuuttujilla. Malliketjut laskettiin kustakin kaupungista erikseen ja yhdessä, keskipäivällä ja ruuhka-aikana sekä henkilöautoista ja linja-autoista erikseen. Lisäksi laskettiin malliketjuja täydentäviä yhden muuttujan malleja. Parhaimmiksi polttonesteenkulutuksen selittäjiksi sekä henkilöautoilla että linja-autoilla osoittautuivat matkanopeuden käänteisarvo (kilometriaika), nopeuden muutosten summa ja tasaisen nopeuden osuus. Poikkeuksetta näiden muuttujien välillä on voimakas keskinäinen korrelaatio, joten ne jo yksinäänkin selittävät suuren osan polttonesteenkulutuksen varianssista. Näitä liiketilaa kuvaavia muuttujia edelleen analysoitaessa osoittautuvat parhaimmiksi selittäjiksi liikennevalojen määrä, käännökset risteyksissä, linja-autopysäkkien määrä liikennemäärä poikittaiskaduilla ja pysäköintiolosuhteet. Sen sijaan joukkoliikennejärjestelyistä ainoastaan joukkoliikennekaistoilla oli eräissä malliketjuissa riittävästi tilastollista merkitsevyyttä varmojen johtopäätösten tekoon. Pysäköinti katujen varsille lisää voimakkaasti muun liikenteen polttonesteenkulutusta. Henkilöautoilla pysäköinnin salliminen kadun molemmin puolin lisää kulutusta keskimäärin 2 l/100 km, Helsingissä jopa 6 1/100 km ja linja-autoilla 6 1/100 km. Yhden liikennevalon aiheuttama keskimääräisen kulutuksen lisäys henkilönutoilla on 3,2 ml ja linja-autoilla 4 - 7 ml. Henkilöauton kulutus lisääntyy yhdessä kadun kulman kääntymisessä keskimäärin 7 ml. Yksi linja-autopysäkki lisää henkilöauton kulutusta keskimäärin 1,5 ml ja linjaauton kulutusta 13 ml. Kaupungeittain erot ovat kuitenkin suuret. Joukkoliikennejärjestelyjen kaltaisten asioiden ollessa kyseessä ei ole syytä kovin perusteelliseen energiatalouden tarkasteluun. Voidaan tyytyä toteamaan, että energiatalouden etu tulee nykyisellä tietämyksen tasolla otetuksi riittävästi huomioon pyrittäessä minimoimaan sekä yksilö- että joukkoliikenteen matka-aikoja.