TY - BOOK
T1 - Liikennekeskusten arviointi ja vertailu liikenteen hallinnan näkökulmasta
AU - Oinas, Jari
AU - Hautala, Raine
PY - 2007
Y1 - 2007
N2 - Liikenteen hallinnan tavoitteena on optimoida liikenneverkon käyttö
normaali- ja poikkeustilanteissa liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja
ympäristön suhteen. Tätä tehtävää hoitavat liikenteen ohjaus- ja
tiedotuskeskukset. Ne ovat olleet usein erillisiä, mutta toimintojen
keskittäminen ns. liikenteenhallintakeskuksiin, teknisten järjestelmien
toiminnallinen integrointi, tekoälyjärjestelmien kehittäminen strategiseen ja
taktiseen liikenteen hallintaan sekä liikenneverkollinen hallintanäkökulma
ovat yleistyneet viime vuosina. Liikenteen operatiivisen hallinnan
edellyttämät toimenpiteet tehdään pitkälti keskusten päivystäjien päätösten
perusteella, jotka perustuvat liikenteen seurantajärjestelmien tuottamaan
ajantasainen tietoon sekä päivystäjien kokemukseen ja päätöksenteon apuna
käytettäviin teknisiin tukijärjestelmiin. Tässä työssä selvitettiin, miten
liikenteen hallintakeskusten toiminta on järjestetty Tiehallinnossa ja
viidessä ulkomaisessa esimerkkikohteessa ja arvioitiin, mille tasolle
Tiehallinnon liikennekeskus sijoittuu tässä joukossa. Ulkomaiset
esimerkkikohteet olivat Ruotsista (Tukholma), Tanskasta, Saksasta (Hessen),
Espanjasta (Barcelona) ja USA:sta (Minnesota). Tiedot kerättiin
liikennekeskuksista sähköpostitse lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Liikenteen
hallinnan tavoitetilaa tarkasteltiin tässä työssä Euroopan tiejohtajien
yhteistyöorganisaation CEDR:in linjaamien tavoitteiden perusteella. Näiden
tavoitteiden mukaisesti tulevaisuuden väylänpito tulee olla proaktiivista -
huolehditaan koko verkon toimivuudesta siten, etteivät paikalliset häiriöt
kehity verkollisesti ongelmiksi saakka. Tiehallinnon
liikennekeskusorganisaatio muodostuu neljästä alueellisesta
liikennekeskuksesta, joissa tuotetaan liikennetiedotusta ja hallitaan
ohjausjärjestelmiä. Suurimmilla kaupunkiseuduilla Tiehallinnon
liikennekeskukset hoitavat myös katuverkkoa koskevaa ohjausta ja tiedotusta.
Helsingin kaupungilla on oma liikenteenohjauskeskus mutta sekin on lähivuosina
yhdistymässä Tiehallinnon liikennekeskuksen kanssa yhteiseksi
pääkaupunkiseudun keskukseksi. Tie- ja liikenneolosuhteiden
seurantajärjestelmien puutteellisuuden lisäksi ohjauskeskusten sekä niiden
toimintojen ja järjestelmien integrointiaste on Suomessa vielä alhainen, eikä
liikenteen kokonaisvaltaisesta hallinnasta voida vielä puhua verkollisessa
mielessä. Tästä huolimatta Tiehallinnon Liikennekeskuksen toiminta on tämän
selvityksen arviointitekijöiden perusteella keskimääräistä hyvää laatutasoa.
Liikennekeskuksen toiminnassa tunnistettiin seuraavia kehittämistarpeita: •
määritetään ylätason tavoitteet, strategia ja mittarit nykyistä selkeämmin •
hyödynnetään tai sovelletaan nykyistä enemmän muualla jo käytössä olevia
hyväksi havaittuja tukijärjestelmiä • pyritään järjestelmällisesti pois
erillisistä järjestelmistä ja räätälöidyistä ratkaisuista kohti
yhteiskäyttöisiä järjestelmiä ja käyttöliittymiä • tiivistetään yhteistyötä
muiden toimijoiden kanssa tarkoituksenmukaisen palveluvalikoiman ja työnjaon
aikaansaamiseksi • selkiytetään liikennepäivystäjien tehtäväkuvaa entistä
enemmän kokonaisuuden operatiiviseen hallintaan ja tuetaan tavoitteen
saavuttamista koulutuksen, työvälineiden ja tilajärjestelyiden avulla.
AB - Liikenteen hallinnan tavoitteena on optimoida liikenneverkon käyttö
normaali- ja poikkeustilanteissa liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja
ympäristön suhteen. Tätä tehtävää hoitavat liikenteen ohjaus- ja
tiedotuskeskukset. Ne ovat olleet usein erillisiä, mutta toimintojen
keskittäminen ns. liikenteenhallintakeskuksiin, teknisten järjestelmien
toiminnallinen integrointi, tekoälyjärjestelmien kehittäminen strategiseen ja
taktiseen liikenteen hallintaan sekä liikenneverkollinen hallintanäkökulma
ovat yleistyneet viime vuosina. Liikenteen operatiivisen hallinnan
edellyttämät toimenpiteet tehdään pitkälti keskusten päivystäjien päätösten
perusteella, jotka perustuvat liikenteen seurantajärjestelmien tuottamaan
ajantasainen tietoon sekä päivystäjien kokemukseen ja päätöksenteon apuna
käytettäviin teknisiin tukijärjestelmiin. Tässä työssä selvitettiin, miten
liikenteen hallintakeskusten toiminta on järjestetty Tiehallinnossa ja
viidessä ulkomaisessa esimerkkikohteessa ja arvioitiin, mille tasolle
Tiehallinnon liikennekeskus sijoittuu tässä joukossa. Ulkomaiset
esimerkkikohteet olivat Ruotsista (Tukholma), Tanskasta, Saksasta (Hessen),
Espanjasta (Barcelona) ja USA:sta (Minnesota). Tiedot kerättiin
liikennekeskuksista sähköpostitse lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Liikenteen
hallinnan tavoitetilaa tarkasteltiin tässä työssä Euroopan tiejohtajien
yhteistyöorganisaation CEDR:in linjaamien tavoitteiden perusteella. Näiden
tavoitteiden mukaisesti tulevaisuuden väylänpito tulee olla proaktiivista -
huolehditaan koko verkon toimivuudesta siten, etteivät paikalliset häiriöt
kehity verkollisesti ongelmiksi saakka. Tiehallinnon
liikennekeskusorganisaatio muodostuu neljästä alueellisesta
liikennekeskuksesta, joissa tuotetaan liikennetiedotusta ja hallitaan
ohjausjärjestelmiä. Suurimmilla kaupunkiseuduilla Tiehallinnon
liikennekeskukset hoitavat myös katuverkkoa koskevaa ohjausta ja tiedotusta.
Helsingin kaupungilla on oma liikenteenohjauskeskus mutta sekin on lähivuosina
yhdistymässä Tiehallinnon liikennekeskuksen kanssa yhteiseksi
pääkaupunkiseudun keskukseksi. Tie- ja liikenneolosuhteiden
seurantajärjestelmien puutteellisuuden lisäksi ohjauskeskusten sekä niiden
toimintojen ja järjestelmien integrointiaste on Suomessa vielä alhainen, eikä
liikenteen kokonaisvaltaisesta hallinnasta voida vielä puhua verkollisessa
mielessä. Tästä huolimatta Tiehallinnon Liikennekeskuksen toiminta on tämän
selvityksen arviointitekijöiden perusteella keskimääräistä hyvää laatutasoa.
Liikennekeskuksen toiminnassa tunnistettiin seuraavia kehittämistarpeita: •
määritetään ylätason tavoitteet, strategia ja mittarit nykyistä selkeämmin •
hyödynnetään tai sovelletaan nykyistä enemmän muualla jo käytössä olevia
hyväksi havaittuja tukijärjestelmiä • pyritään järjestelmällisesti pois
erillisistä järjestelmistä ja räätälöidyistä ratkaisuista kohti
yhteiskäyttöisiä järjestelmiä ja käyttöliittymiä • tiivistetään yhteistyötä
muiden toimijoiden kanssa tarkoituksenmukaisen palveluvalikoiman ja työnjaon
aikaansaamiseksi • selkiytetään liikennepäivystäjien tehtäväkuvaa entistä
enemmän kokonaisuuden operatiiviseen hallintaan ja tuetaan tavoitteen
saavuttamista koulutuksen, työvälineiden ja tilajärjestelyiden avulla.
KW - Traffic management centre
KW - traffic information centre
KW - benchmarking
M3 - Report
SN - 978-952-201-772
T3 - AINO-julkaisuja
BT - Liikennekeskusten arviointi ja vertailu liikenteen hallinnan näkökulmasta
PB - Liikenne- ja viestintäministeriö
CY - Helsinki
ER -