Vuonna 1978 alkaneen liikennevahinkojen
tutkijalautakuntien menetelmän kehittämistutkimuksen
viimeisenä vaiheena kokeiltiin Tampereella vuonna 1981
uutta tutkimusmenetelmää.
Kokeiltu tutkimusmenetelmä perustui kahteen eri
analyysiin. Ensimmäinen niistä pyrkii tapahtuman
rekonstruointiin. Tapahtumapaikalla tehtyjen mittausten
perusteella määritettävien onnettomuusmuuttujien avulla
suljettiin loogisen päättelyn keinoin pois osa kaikkiaan
seitsemästä mahdollisesta onnettomuustekijästä. Toisessa
analyysissä selvitetään kuljettajan saamaa ja tarvitsemaa
informaatiota onnettomuutta edeltäneessä
liikennetilanteessa. Samalla selvitetään, johtuiko
onnettomuuden aiheuttanut informaation puute mekaanisista
(esim. näkemäeste), -perseptuaalisista
(havaintotoimintaan liittyvistä) vaiko kognitiivisista
(tiedollisista) informaation suodattimista.
Menetelmää sovellettiin 15 onnettomuuden tutkintaan.
Osoittautui, että menetelmä soveltui hyvin kaikkien
käsiteltyjen onnettomuuksien tutkintaan. Molemmat
analyysit tehtiin miltei kaikissa tapauksissa. Menetelmä
on siis käyttökelpoinen.
Tampereen tutkijalautakunnan ilmaisemien käsitysten
perusteella julkaisussa päädytään suosittamaan kehitetyn
tutkimusmenetelmän laajempaa käyttöä.
Original language | Finnish |
---|
Place of Publication | Espoo |
---|
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
---|
Number of pages | 177 |
---|
ISBN (Print) | 951-38-1526-9 |
---|
Publication status | Published - 1982 |
---|
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
---|
Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita |
---|
Number | 111 |
---|
ISSN | 0358-5085 |
---|