TY - BOOK
T1 - Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004-2006
AU - Peltola, Harri
AU - Aittoniemi, Elina
N1 - CO:K Liikenne- ja viestintäministeriö
CO:K Tiehallinto
CO:K Ilmailuhallinto
CO:K Ratahallintokeskus
CO:K Rautatievirasto
CO:K LVM: Leif Beilinson
PY - 2008
Y1 - 2008
N2 - Yhtenä ajatuksena liikenneturvallisuustavoitteita asetettaessa on esitetty, että liikenteen tulisi olla yhtä turvallista kuin työelämä keskimäärin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli päivittää ja täydentää liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuutta koskeva vertailu. Loukkaantumisten määritelmä- ja tilastointieroista johtuen keskityttiin kuolemantapausten vertailuihin. Tutkimus perustui eri tilastoihin käyttäen riskistöinä henkilö- ja liikennesuoritteita sekä aikaa. Kuljettu kilometri on selvästi vaarallisinta ns. suojaamattomissa kulkumuodoissa: moottoripyörä, mopo, polkupyörä ja jalankulku. Turvallisimmin kilometrin kulkee lentäen tai junalla, mutta linjaautokin on henkilöautoa turvallisempi, vaikka poikkeuksellisen vakava Konginkankaan onnettomuus (23 kuollutta) sattui tarkastelujakson ajalla. Liikenteessä vietetty tunti on turvallisinta viettää junassa, linja-autossa tai jalankulkijana. Tunti ilmaliikenteessä on likimain yhtä turvallinen kuin tunti henkilöautossa – näin vaikka tarkastelujaksoon osui harvinainen helikopterionnettomuus Tallinnan edustalla (14 kuollutta). Tieliikenteen kuolemien vuoksi menetetään vuosittain elinaikaa yli sata miljoonaa tuntia. Matkaa kohti vaarallisimmalla kulkutavalla, moottoripyörällä, menetetään sataa ajokilometriä kohti matka-ajan lisäksi keskimäärin 92 minuuttia liikennekuolemien vuoksi. Onnettomuuksissa, joissa on osallisena joku kevyen liikenteen edustaja (jalankulku, polkupyörä tai mopo), kuolemat tapahtuvat tyypillisesti kevyen liikenteen osapuolelle. Kuolemia toisille osapuolille suhteessa omiin kuolemiin tapahtuu eniten onnettomuuksissa, joissa on osallisena juna, kuorma-auto tai pakettiauto. Yleensä raskaassa ajoneuvossa oleva osapuoli selviää onnettomuudesta hengissä paremmin kuin kevyemmän osapuolen kulkija. Suomen tieliikenteen turvallisuus oli vuonna 2005 EU:n keskiarvoa parempi, mutta muita Pohjoismaita huonompi sekä asukaslukuun että ajoneuvokilometreihin suhteutettuna. Myös rautatieliikenteessä Suomessa tapahtui muita Pohjoismaita enemmän kuolemantapauksia asukaslukuun nähden. Tarkasteluajanjaksona liikenteessä kuoli vuosittain noin 400 henkeä: 368 tieliikenteessä, 23 junaliikenteessä ja 7 ilmaliikenteessä. Työtapaturmissa (ilman työmatkoja) kuoli vastaavasti vuosittain 45 henkeä. Kuolemanriski tuntia kohti on liikenteessä noin kymmenkertainen työelämän riskiin verrattuna ja lähes kaksinkertainen vapaa-aikaan nähden. Liikenteessä ja työelämässä vietetty aika on muuttunut turvallisemmaksi 1980-luvun ja 1990-luvun lopuista. Vapaa-ajalla kuolemanriski on kasvanut.
AB - Yhtenä ajatuksena liikenneturvallisuustavoitteita asetettaessa on esitetty, että liikenteen tulisi olla yhtä turvallista kuin työelämä keskimäärin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli päivittää ja täydentää liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuutta koskeva vertailu. Loukkaantumisten määritelmä- ja tilastointieroista johtuen keskityttiin kuolemantapausten vertailuihin. Tutkimus perustui eri tilastoihin käyttäen riskistöinä henkilö- ja liikennesuoritteita sekä aikaa. Kuljettu kilometri on selvästi vaarallisinta ns. suojaamattomissa kulkumuodoissa: moottoripyörä, mopo, polkupyörä ja jalankulku. Turvallisimmin kilometrin kulkee lentäen tai junalla, mutta linjaautokin on henkilöautoa turvallisempi, vaikka poikkeuksellisen vakava Konginkankaan onnettomuus (23 kuollutta) sattui tarkastelujakson ajalla. Liikenteessä vietetty tunti on turvallisinta viettää junassa, linja-autossa tai jalankulkijana. Tunti ilmaliikenteessä on likimain yhtä turvallinen kuin tunti henkilöautossa – näin vaikka tarkastelujaksoon osui harvinainen helikopterionnettomuus Tallinnan edustalla (14 kuollutta). Tieliikenteen kuolemien vuoksi menetetään vuosittain elinaikaa yli sata miljoonaa tuntia. Matkaa kohti vaarallisimmalla kulkutavalla, moottoripyörällä, menetetään sataa ajokilometriä kohti matka-ajan lisäksi keskimäärin 92 minuuttia liikennekuolemien vuoksi. Onnettomuuksissa, joissa on osallisena joku kevyen liikenteen edustaja (jalankulku, polkupyörä tai mopo), kuolemat tapahtuvat tyypillisesti kevyen liikenteen osapuolelle. Kuolemia toisille osapuolille suhteessa omiin kuolemiin tapahtuu eniten onnettomuuksissa, joissa on osallisena juna, kuorma-auto tai pakettiauto. Yleensä raskaassa ajoneuvossa oleva osapuoli selviää onnettomuudesta hengissä paremmin kuin kevyemmän osapuolen kulkija. Suomen tieliikenteen turvallisuus oli vuonna 2005 EU:n keskiarvoa parempi, mutta muita Pohjoismaita huonompi sekä asukaslukuun että ajoneuvokilometreihin suhteutettuna. Myös rautatieliikenteessä Suomessa tapahtui muita Pohjoismaita enemmän kuolemantapauksia asukaslukuun nähden. Tarkasteluajanjaksona liikenteessä kuoli vuosittain noin 400 henkeä: 368 tieliikenteessä, 23 junaliikenteessä ja 7 ilmaliikenteessä. Työtapaturmissa (ilman työmatkoja) kuoli vastaavasti vuosittain 45 henkeä. Kuolemanriski tuntia kohti on liikenteessä noin kymmenkertainen työelämän riskiin verrattuna ja lähes kaksinkertainen vapaa-aikaan nähden. Liikenteessä ja työelämässä vietetty aika on muuttunut turvallisemmaksi 1980-luvun ja 1990-luvun lopuista. Vapaa-ajalla kuolemanriski on kasvanut.
KW - liikenneonnettomuudet
KW - liikennekuolema
KW - liikenneturvallisuus
KW - riski
KW - tieliikenne
KW - ilmaliikenne
KW - junaliikenne
M3 - Report
SN - 978-952-201-627-0
T3 - Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja
BT - Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004-2006
PB - Liikenne- ja viestintäministeriö
ER -