Liimasaumojen tutkiminen: Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen

Riitta Housh, Lasse Kalervo, Kimmo Leppänen, Arto Sivola

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tarkoituksena oli vertailla liimojen kovetuksen tutkimiseen soveltuvia menetelmiä ja selvitellä liimojen tunnistamista. Tutkimuksissa käytettiin fenoli-, resorsinolifenoli-, urea-, melamiiniurea-, upoksin ja polyuretaaniliimoja. Differentiaali-pyyhkäisykalorimetrialla (DSC) voidaan seurata kovetusta sekä määrittää hartsin kovetuslämpötila, jäännösreaktiolämpö ja kovetusaste. Kovetusasteen määritys DSC:llä perustuu jäännösreaktiolämmön pienenemiseen kovetuksen edistyessä. Torsioheilurilla voidaan seurata kaikentyyppisten liimojen kovetusta. Myös geeliytyminen tulee selvästi esille. Torsioheilurilla määritetyt liukumoduuli ja vaimennus kuvaavat molekyylien liikuntakykyä, joka rajoittuu liiman kovettuessa. Sähköiset mittaukset soveltuvat hyvin epoksi- ja polyuretaaniliimoille mutta eivät vesipitoisille liimoille. Dielektriset ominaisuudet, kuten suhteellinen permittiivisyys ja häviökerroin, riippuvat dipolien määrästä ja liikuntakyvystä, jotka muuttuvat liiman kovettuessa. Resistanssimittaukset soveltuvat hyvin kovetuksen kinetiikan tutkimiseen. Infrapunaspektrometria (IR) soveltuu puhtaiden hartsien kovetusmekanismien tutkimiseen. Hartsin molekyylirakenne muuttuu kovetuksessa aiheuttaen vastaavien IR-absorptiojuovien suhteellisten intensiteettien muuttumisen. Tosin on hankala selvittää, mihin reaktioihin muutokset liittyvät. Fenoliliiman vesiuutteesta ajetusta ultraviolettispektristä (UV) voidaan määrittää liiman kovetusaste. Puun uuteaineet häiritsevät määritystä puuliimasaumasta. Menetelmä perustuu kahden UV-absorption intensiteettisuhteen muutoksiin kovetuksessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages78
ISBN (Print)951-38-3055-1
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number526
ISSN0358-5077

Fingerprint

adhesives
urea

Keywords

  • glued joints
  • inspection

Cite this

Housh, R., Kalervo, L., Leppänen, K., & Sivola, A. (1988). Liimasaumojen tutkiminen: Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 526
Housh, Riitta ; Kalervo, Lasse ; Leppänen, Kimmo ; Sivola, Arto. / Liimasaumojen tutkiminen : Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 526).
@book{770af872c80a42b7a23f379088427255,
title = "Liimasaumojen tutkiminen: Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen",
abstract = "Tarkoituksena oli vertailla liimojen kovetuksen tutkimiseen soveltuvia menetelmi{\"a} ja selvitell{\"a} liimojen tunnistamista. Tutkimuksissa k{\"a}ytettiin fenoli-, resorsinolifenoli-, urea-, melamiiniurea-, upoksin ja polyuretaaniliimoja. Differentiaali-pyyhk{\"a}isykalorimetrialla (DSC) voidaan seurata kovetusta sek{\"a} m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} hartsin kovetusl{\"a}mp{\"o}tila, j{\"a}{\"a}nn{\"o}sreaktiol{\"a}mp{\"o} ja kovetusaste. Kovetusasteen m{\"a}{\"a}ritys DSC:ll{\"a} perustuu j{\"a}{\"a}nn{\"o}sreaktiol{\"a}mm{\"o}n pienenemiseen kovetuksen edistyess{\"a}. Torsioheilurilla voidaan seurata kaikentyyppisten liimojen kovetusta. My{\"o}s geeliytyminen tulee selv{\"a}sti esille. Torsioheilurilla m{\"a}{\"a}ritetyt liukumoduuli ja vaimennus kuvaavat molekyylien liikuntakyky{\"a}, joka rajoittuu liiman kovettuessa. S{\"a}hk{\"o}iset mittaukset soveltuvat hyvin epoksi- ja polyuretaaniliimoille mutta eiv{\"a}t vesipitoisille liimoille. Dielektriset ominaisuudet, kuten suhteellinen permittiivisyys ja h{\"a}vi{\"o}kerroin, riippuvat dipolien m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} ja liikuntakyvyst{\"a}, jotka muuttuvat liiman kovettuessa. Resistanssimittaukset soveltuvat hyvin kovetuksen kinetiikan tutkimiseen. Infrapunaspektrometria (IR) soveltuu puhtaiden hartsien kovetusmekanismien tutkimiseen. Hartsin molekyylirakenne muuttuu kovetuksessa aiheuttaen vastaavien IR-absorptiojuovien suhteellisten intensiteettien muuttumisen. Tosin on hankala selvitt{\"a}{\"a}, mihin reaktioihin muutokset liittyv{\"a}t. Fenoliliiman vesiuutteesta ajetusta ultraviolettispektrist{\"a} (UV) voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} liiman kovetusaste. Puun uuteaineet h{\"a}iritsev{\"a}t m{\"a}{\"a}rityst{\"a} puuliimasaumasta. Menetelm{\"a} perustuu kahden UV-absorption intensiteettisuhteen muutoksiin kovetuksessa.",
keywords = "glued joints, inspection",
author = "Riitta Housh and Lasse Kalervo and Kimmo Lepp{\"a}nen and Arto Sivola",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3055-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "526",
address = "Finland",

}

Housh, R, Kalervo, L, Leppänen, K & Sivola, A 1988, Liimasaumojen tutkiminen: Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 526, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Liimasaumojen tutkiminen : Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen. / Housh, Riitta; Kalervo, Lasse; Leppänen, Kimmo; Sivola, Arto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 526).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Liimasaumojen tutkiminen

T2 - Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen

AU - Housh, Riitta

AU - Kalervo, Lasse

AU - Leppänen, Kimmo

AU - Sivola, Arto

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tarkoituksena oli vertailla liimojen kovetuksen tutkimiseen soveltuvia menetelmiä ja selvitellä liimojen tunnistamista. Tutkimuksissa käytettiin fenoli-, resorsinolifenoli-, urea-, melamiiniurea-, upoksin ja polyuretaaniliimoja. Differentiaali-pyyhkäisykalorimetrialla (DSC) voidaan seurata kovetusta sekä määrittää hartsin kovetuslämpötila, jäännösreaktiolämpö ja kovetusaste. Kovetusasteen määritys DSC:llä perustuu jäännösreaktiolämmön pienenemiseen kovetuksen edistyessä. Torsioheilurilla voidaan seurata kaikentyyppisten liimojen kovetusta. Myös geeliytyminen tulee selvästi esille. Torsioheilurilla määritetyt liukumoduuli ja vaimennus kuvaavat molekyylien liikuntakykyä, joka rajoittuu liiman kovettuessa. Sähköiset mittaukset soveltuvat hyvin epoksi- ja polyuretaaniliimoille mutta eivät vesipitoisille liimoille. Dielektriset ominaisuudet, kuten suhteellinen permittiivisyys ja häviökerroin, riippuvat dipolien määrästä ja liikuntakyvystä, jotka muuttuvat liiman kovettuessa. Resistanssimittaukset soveltuvat hyvin kovetuksen kinetiikan tutkimiseen. Infrapunaspektrometria (IR) soveltuu puhtaiden hartsien kovetusmekanismien tutkimiseen. Hartsin molekyylirakenne muuttuu kovetuksessa aiheuttaen vastaavien IR-absorptiojuovien suhteellisten intensiteettien muuttumisen. Tosin on hankala selvittää, mihin reaktioihin muutokset liittyvät. Fenoliliiman vesiuutteesta ajetusta ultraviolettispektristä (UV) voidaan määrittää liiman kovetusaste. Puun uuteaineet häiritsevät määritystä puuliimasaumasta. Menetelmä perustuu kahden UV-absorption intensiteettisuhteen muutoksiin kovetuksessa.

AB - Tarkoituksena oli vertailla liimojen kovetuksen tutkimiseen soveltuvia menetelmiä ja selvitellä liimojen tunnistamista. Tutkimuksissa käytettiin fenoli-, resorsinolifenoli-, urea-, melamiiniurea-, upoksin ja polyuretaaniliimoja. Differentiaali-pyyhkäisykalorimetrialla (DSC) voidaan seurata kovetusta sekä määrittää hartsin kovetuslämpötila, jäännösreaktiolämpö ja kovetusaste. Kovetusasteen määritys DSC:llä perustuu jäännösreaktiolämmön pienenemiseen kovetuksen edistyessä. Torsioheilurilla voidaan seurata kaikentyyppisten liimojen kovetusta. Myös geeliytyminen tulee selvästi esille. Torsioheilurilla määritetyt liukumoduuli ja vaimennus kuvaavat molekyylien liikuntakykyä, joka rajoittuu liiman kovettuessa. Sähköiset mittaukset soveltuvat hyvin epoksi- ja polyuretaaniliimoille mutta eivät vesipitoisille liimoille. Dielektriset ominaisuudet, kuten suhteellinen permittiivisyys ja häviökerroin, riippuvat dipolien määrästä ja liikuntakyvystä, jotka muuttuvat liiman kovettuessa. Resistanssimittaukset soveltuvat hyvin kovetuksen kinetiikan tutkimiseen. Infrapunaspektrometria (IR) soveltuu puhtaiden hartsien kovetusmekanismien tutkimiseen. Hartsin molekyylirakenne muuttuu kovetuksessa aiheuttaen vastaavien IR-absorptiojuovien suhteellisten intensiteettien muuttumisen. Tosin on hankala selvittää, mihin reaktioihin muutokset liittyvät. Fenoliliiman vesiuutteesta ajetusta ultraviolettispektristä (UV) voidaan määrittää liiman kovetusaste. Puun uuteaineet häiritsevät määritystä puuliimasaumasta. Menetelmä perustuu kahden UV-absorption intensiteettisuhteen muutoksiin kovetuksessa.

KW - glued joints

KW - inspection

M3 - Report

SN - 951-38-3055-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Liimasaumojen tutkiminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Housh R, Kalervo L, Leppänen K, Sivola A. Liimasaumojen tutkiminen: Liimojen kovetustutkimukset ja tunnistaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 526).