Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto

Tuomo Sjöberg, Olli Vähäkainu

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Metallien liimaushitsausta tutkittiin vertailemalla pistehitsausta ja liimausta. Tutkimusmenetelminä käytettiin veto-, väsytys- ja korroosiokokeita. Tutkitut metallit olivat seostamaton ja kuumasinkitty teräs sekä alumiiniseos AlMg3. Tutkimuksessa käytetyt liimat olivat epoksi-, polyakrylaatti- ja polyuretaaniliimoja. Tutkimuksen alussa mukana olleesta 12 liimatuotteesta valittiin alustavien liimaushitsauskokeiden perusteella kahdeksan liimaa yksityiskohtaisempiin liimauskokeisiin. Näiden perusteella valittiin edelleen neljä liimaa varsinaisiin liimaushitsauskokeisiin. Korroosiokokeet tehtiin neljällä liimalla ja väsytyskokeet yhdellä liimalla. Tutkimusten mukaan liimaushitsausliitoksella voidaan parantaa pistehitsattujen limiliitosten lujuusominaisuuksia, erityisesti väsymiskestävyyttä. Parhaat liitosten staattiset lujuusominaisuudet saatiin pistehitsatuilla ja liimaushitsatuilla koesauvoilla. Liimaushitsatuissa teräksissä liimaus hieman heikensi pistehitsin leikkauslujuutta. Liimojen lujuutta verrattaessa epoksiliima osoittautui kestävimmäksi liimaksi sekä liimaus- että liimaushitsausmenetelmässä. Kun perusaineena oli teräs, liitoksen väsymislujuuskokeissa liimatut ja liimaushitsatut koesauvat kestivät väsytystä selvästi paremmin kuin pelkästään pistehitsatut koesauvat. Kun perusaineena oli alumiini, liimaushitsatut koesauvat kestivät väsytystä paremmin kuin liimatut koesauvat. Pelkästään pistehitsatut koesauvat kestivät väsytystä jälleen heikoimmin. Korroosion vaikutusta eri menetelmillä tehtyihin koesauvoihin ei kokeissa havaittu tutkimuksiin käytetyn kolmen viikon koeaikana. Liimaushitsauskokeet osoittivat, että liimaushitsauksessa on tarpeen käyttää hieman korkeampia hitsausvirtoja kuin vastaavassa pistehitsauksessa sekä mahdollisimman lyhyitä hitsausaikoja. Hitsausvirran nousuajalla (ns. slope-säädöllä) ei todettu olevan vaikutusta liimaushitsatun liitoksen lujuuteen. Puristusvoiman lisääminen paksunsi liimasaumaa pisteen ympärillä, jolloin liitoksen lujuus heikkeni.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages52
ISBN (Print)951-38-3276-7
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.910
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • welded joints
  • glued joints
  • joining
  • welding

Cite this

Sjöberg, T., & Vähäkainu, O. (1988). Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 910
Sjöberg, Tuomo ; Vähäkainu, Olli. / Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 910).
@book{a441778f86eb4207985b7eb86aad28e3,
title = "Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto",
abstract = "Metallien liimaushitsausta tutkittiin vertailemalla pistehitsausta ja liimausta. Tutkimusmenetelmin{\"a} k{\"a}ytettiin veto-, v{\"a}sytys- ja korroosiokokeita. Tutkitut metallit olivat seostamaton ja kuumasinkitty ter{\"a}s sek{\"a} alumiiniseos AlMg3. Tutkimuksessa k{\"a}ytetyt liimat olivat epoksi-, polyakrylaatti- ja polyuretaaniliimoja. Tutkimuksen alussa mukana olleesta 12 liimatuotteesta valittiin alustavien liimaushitsauskokeiden perusteella kahdeksan liimaa yksityiskohtaisempiin liimauskokeisiin. N{\"a}iden perusteella valittiin edelleen nelj{\"a} liimaa varsinaisiin liimaushitsauskokeisiin. Korroosiokokeet tehtiin nelj{\"a}ll{\"a} liimalla ja v{\"a}sytyskokeet yhdell{\"a} liimalla. Tutkimusten mukaan liimaushitsausliitoksella voidaan parantaa pistehitsattujen limiliitosten lujuusominaisuuksia, erityisesti v{\"a}symiskest{\"a}vyytt{\"a}. Parhaat liitosten staattiset lujuusominaisuudet saatiin pistehitsatuilla ja liimaushitsatuilla koesauvoilla. Liimaushitsatuissa ter{\"a}ksiss{\"a} liimaus hieman heikensi pistehitsin leikkauslujuutta. Liimojen lujuutta verrattaessa epoksiliima osoittautui kest{\"a}vimm{\"a}ksi liimaksi sek{\"a} liimaus- ett{\"a} liimaushitsausmenetelm{\"a}ss{\"a}. Kun perusaineena oli ter{\"a}s, liitoksen v{\"a}symislujuuskokeissa liimatut ja liimaushitsatut koesauvat kestiv{\"a}t v{\"a}sytyst{\"a} selv{\"a}sti paremmin kuin pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n pistehitsatut koesauvat. Kun perusaineena oli alumiini, liimaushitsatut koesauvat kestiv{\"a}t v{\"a}sytyst{\"a} paremmin kuin liimatut koesauvat. Pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n pistehitsatut koesauvat kestiv{\"a}t v{\"a}sytyst{\"a} j{\"a}lleen heikoimmin. Korroosion vaikutusta eri menetelmill{\"a} tehtyihin koesauvoihin ei kokeissa havaittu tutkimuksiin k{\"a}ytetyn kolmen viikon koeaikana. Liimaushitsauskokeet osoittivat, ett{\"a} liimaushitsauksessa on tarpeen k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hieman korkeampia hitsausvirtoja kuin vastaavassa pistehitsauksessa sek{\"a} mahdollisimman lyhyit{\"a} hitsausaikoja. Hitsausvirran nousuajalla (ns. slope-s{\"a}{\"a}d{\"o}ll{\"a}) ei todettu olevan vaikutusta liimaushitsatun liitoksen lujuuteen. Puristusvoiman lis{\"a}{\"a}minen paksunsi liimasaumaa pisteen ymp{\"a}rill{\"a}, jolloin liitoksen lujuus heikkeni.",
keywords = "welded joints, glued joints, joining, welding",
author = "Tuomo Sj{\"o}berg and Olli V{\"a}h{\"a}kainu",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3276-7",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "910",
address = "Finland",

}

Sjöberg, T & Vähäkainu, O 1988, Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 910, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto. / Sjöberg, Tuomo; Vähäkainu, Olli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 910).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto

AU - Sjöberg, Tuomo

AU - Vähäkainu, Olli

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Metallien liimaushitsausta tutkittiin vertailemalla pistehitsausta ja liimausta. Tutkimusmenetelminä käytettiin veto-, väsytys- ja korroosiokokeita. Tutkitut metallit olivat seostamaton ja kuumasinkitty teräs sekä alumiiniseos AlMg3. Tutkimuksessa käytetyt liimat olivat epoksi-, polyakrylaatti- ja polyuretaaniliimoja. Tutkimuksen alussa mukana olleesta 12 liimatuotteesta valittiin alustavien liimaushitsauskokeiden perusteella kahdeksan liimaa yksityiskohtaisempiin liimauskokeisiin. Näiden perusteella valittiin edelleen neljä liimaa varsinaisiin liimaushitsauskokeisiin. Korroosiokokeet tehtiin neljällä liimalla ja väsytyskokeet yhdellä liimalla. Tutkimusten mukaan liimaushitsausliitoksella voidaan parantaa pistehitsattujen limiliitosten lujuusominaisuuksia, erityisesti väsymiskestävyyttä. Parhaat liitosten staattiset lujuusominaisuudet saatiin pistehitsatuilla ja liimaushitsatuilla koesauvoilla. Liimaushitsatuissa teräksissä liimaus hieman heikensi pistehitsin leikkauslujuutta. Liimojen lujuutta verrattaessa epoksiliima osoittautui kestävimmäksi liimaksi sekä liimaus- että liimaushitsausmenetelmässä. Kun perusaineena oli teräs, liitoksen väsymislujuuskokeissa liimatut ja liimaushitsatut koesauvat kestivät väsytystä selvästi paremmin kuin pelkästään pistehitsatut koesauvat. Kun perusaineena oli alumiini, liimaushitsatut koesauvat kestivät väsytystä paremmin kuin liimatut koesauvat. Pelkästään pistehitsatut koesauvat kestivät väsytystä jälleen heikoimmin. Korroosion vaikutusta eri menetelmillä tehtyihin koesauvoihin ei kokeissa havaittu tutkimuksiin käytetyn kolmen viikon koeaikana. Liimaushitsauskokeet osoittivat, että liimaushitsauksessa on tarpeen käyttää hieman korkeampia hitsausvirtoja kuin vastaavassa pistehitsauksessa sekä mahdollisimman lyhyitä hitsausaikoja. Hitsausvirran nousuajalla (ns. slope-säädöllä) ei todettu olevan vaikutusta liimaushitsatun liitoksen lujuuteen. Puristusvoiman lisääminen paksunsi liimasaumaa pisteen ympärillä, jolloin liitoksen lujuus heikkeni.

AB - Metallien liimaushitsausta tutkittiin vertailemalla pistehitsausta ja liimausta. Tutkimusmenetelminä käytettiin veto-, väsytys- ja korroosiokokeita. Tutkitut metallit olivat seostamaton ja kuumasinkitty teräs sekä alumiiniseos AlMg3. Tutkimuksessa käytetyt liimat olivat epoksi-, polyakrylaatti- ja polyuretaaniliimoja. Tutkimuksen alussa mukana olleesta 12 liimatuotteesta valittiin alustavien liimaushitsauskokeiden perusteella kahdeksan liimaa yksityiskohtaisempiin liimauskokeisiin. Näiden perusteella valittiin edelleen neljä liimaa varsinaisiin liimaushitsauskokeisiin. Korroosiokokeet tehtiin neljällä liimalla ja väsytyskokeet yhdellä liimalla. Tutkimusten mukaan liimaushitsausliitoksella voidaan parantaa pistehitsattujen limiliitosten lujuusominaisuuksia, erityisesti väsymiskestävyyttä. Parhaat liitosten staattiset lujuusominaisuudet saatiin pistehitsatuilla ja liimaushitsatuilla koesauvoilla. Liimaushitsatuissa teräksissä liimaus hieman heikensi pistehitsin leikkauslujuutta. Liimojen lujuutta verrattaessa epoksiliima osoittautui kestävimmäksi liimaksi sekä liimaus- että liimaushitsausmenetelmässä. Kun perusaineena oli teräs, liitoksen väsymislujuuskokeissa liimatut ja liimaushitsatut koesauvat kestivät väsytystä selvästi paremmin kuin pelkästään pistehitsatut koesauvat. Kun perusaineena oli alumiini, liimaushitsatut koesauvat kestivät väsytystä paremmin kuin liimatut koesauvat. Pelkästään pistehitsatut koesauvat kestivät väsytystä jälleen heikoimmin. Korroosion vaikutusta eri menetelmillä tehtyihin koesauvoihin ei kokeissa havaittu tutkimuksiin käytetyn kolmen viikon koeaikana. Liimaushitsauskokeet osoittivat, että liimaushitsauksessa on tarpeen käyttää hieman korkeampia hitsausvirtoja kuin vastaavassa pistehitsauksessa sekä mahdollisimman lyhyitä hitsausaikoja. Hitsausvirran nousuajalla (ns. slope-säädöllä) ei todettu olevan vaikutusta liimaushitsatun liitoksen lujuuteen. Puristusvoiman lisääminen paksunsi liimasaumaa pisteen ympärillä, jolloin liitoksen lujuus heikkeni.

KW - welded joints

KW - glued joints

KW - joining

KW - welding

M3 - Report

SN - 951-38-3276-7

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sjöberg T, Vähäkainu O. Liimaushitsaus - liimauksen ja vastushitsauksen vaihtoehto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 910).