Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta

Reijo Kohonen, Juha Krankka, Pertti Metiäinen, Juho Saarimaa, Kari Hellen, Jukka Sevon

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on tarkasteltu lisälämmöneristettyjen ulkoseinärakenteiden toimintaa tietokonelaskelmin, ns. diffuusiolaskelmin, laboratoriokokein sekä lisälämmöneristetyistä rakennuksista tehdyin mittauksin. Tietokoneohjelmistolla TRATMO on laskettu kuuden eri ulkoseinärakenteen kosteuden vuotuiset vaihtelut. Varsinaisten vuositaselaskelmien lisäksi tehtiin kullekin rakenteelle laboratoriokokeita simuloivat laskelmat TRATMO-laskentamenetelmän soveltuvuuden arvioimiseksi. Tämän lisäksi arvioitiin lisäeristettyjen ulkoseinärakenteiden toimintaa ns. diffuusiolaskelmin, jotka sinänsä eivät kuvaa tarkoin rakenteiden todellista kosteusteknistä toimintaa. Laboratoriokokein seurattiin yhdeksän eri rakennevaihtoehdon kosteusteknistä toimintaa. Rakenteiden eri puolilla jäljiteltiin sisä- ja ulkoilmasto-olosuhteita. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että sisäpuolelta vesihöyryä hyvin läpäisevällä lämmöneristeellä eristetyt hirsi- ja kevytbetoniseinät näyttävät tietyin edellytyksin toimivan ilman lisäeristeen lämpimälle puolelle asennettua höyrynsulkua. Puruseinissä lisäeristeen sisäpuolelle on syytä asentaa höyrysulku. Mineraalivillaseinässä höyrysulun tarve määräytyy tapauskohtaisesti, ts. siitä miten vanhan ja uuden rakenteen lämmönvastukset ja vesihöyryvastukset suhtautuvat toisiinsa. Kivirakenteisissa taloissa sisäpuolinen eristys voi lisätä ulkopinnan pakkasvaurioalttiatta. Ulkopuolinen lisäeristäminen ei yleensä aiheuta kosteusteknisiä ongelmia. Jos lisäeristäminen tehdään hyvin ohuena kerroksena vesihöyryä huonosti läpäisevästä lämmöneristeestä, voi tästä olla vähäisiä haittavaikutuksia. Yleensä käytännön lisäeristyspaksuudet ovat niin suuret ettei viimeksimainittuja haittoja ole odotettavissa. Laskennallisia ja kokeellisia tuloksia keskenään vertailtaessa todettiin niiden olevan varsin hyvin sopusoinnussa keskenään.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages114
ISBN (Print)951-38-2038-6
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number277
ISSN0358-5077

Keywords

  • thermal insulation
  • maintenance
  • buildings
  • moisture
  • diffusion

Cite this

Kohonen, R., Krankka, J., Metiäinen, P., Saarimaa, J., Hellen, K., & Sevon, J. (1984). Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 277
Kohonen, Reijo ; Krankka, Juha ; Metiäinen, Pertti ; Saarimaa, Juho ; Hellen, Kari ; Sevon, Jukka. / Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 114 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 277).
@book{c16649541bba48b28227a2e066b09ba2,
title = "Lis{\"a}l{\"a}mm{\"o}neristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta",
abstract = "Tutkimuksessa on tarkasteltu lis{\"a}l{\"a}mm{\"o}neristettyjen ulkosein{\"a}rakenteiden toimintaa tietokonelaskelmin, ns. diffuusiolaskelmin, laboratoriokokein sek{\"a} lis{\"a}l{\"a}mm{\"o}neristetyist{\"a} rakennuksista tehdyin mittauksin. Tietokoneohjelmistolla TRATMO on laskettu kuuden eri ulkosein{\"a}rakenteen kosteuden vuotuiset vaihtelut. Varsinaisten vuositaselaskelmien lis{\"a}ksi tehtiin kullekin rakenteelle laboratoriokokeita simuloivat laskelmat TRATMO-laskentamenetelm{\"a}n soveltuvuuden arvioimiseksi. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi arvioitiin lis{\"a}eristettyjen ulkosein{\"a}rakenteiden toimintaa ns. diffuusiolaskelmin, jotka sin{\"a}ns{\"a} eiv{\"a}t kuvaa tarkoin rakenteiden todellista kosteusteknist{\"a} toimintaa. Laboratoriokokein seurattiin yhdeks{\"a}n eri rakennevaihtoehdon kosteusteknist{\"a} toimintaa. Rakenteiden eri puolilla j{\"a}ljiteltiin sis{\"a}- ja ulkoilmasto-olosuhteita. Tutkimuksen keskeisimpin{\"a} tuloksina voidaan todeta, ett{\"a} sis{\"a}puolelta vesih{\"o}yry{\"a} hyvin l{\"a}p{\"a}isev{\"a}ll{\"a} l{\"a}mm{\"o}neristeell{\"a} eristetyt hirsi- ja kevytbetonisein{\"a}t n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t tietyin edellytyksin toimivan ilman lis{\"a}eristeen l{\"a}mpim{\"a}lle puolelle asennettua h{\"o}yrynsulkua. Puruseiniss{\"a} lis{\"a}eristeen sis{\"a}puolelle on syyt{\"a} asentaa h{\"o}yrysulku. Mineraalivillasein{\"a}ss{\"a} h{\"o}yrysulun tarve m{\"a}{\"a}r{\"a}ytyy tapauskohtaisesti, ts. siit{\"a} miten vanhan ja uuden rakenteen l{\"a}mm{\"o}nvastukset ja vesih{\"o}yryvastukset suhtautuvat toisiinsa. Kivirakenteisissa taloissa sis{\"a}puolinen eristys voi lis{\"a}t{\"a} ulkopinnan pakkasvaurioalttiatta. Ulkopuolinen lis{\"a}erist{\"a}minen ei yleens{\"a} aiheuta kosteusteknisi{\"a} ongelmia. Jos lis{\"a}erist{\"a}minen tehd{\"a}{\"a}n hyvin ohuena kerroksena vesih{\"o}yry{\"a} huonosti l{\"a}p{\"a}isev{\"a}st{\"a} l{\"a}mm{\"o}neristeest{\"a}, voi t{\"a}st{\"a} olla v{\"a}h{\"a}isi{\"a} haittavaikutuksia. Yleens{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n lis{\"a}eristyspaksuudet ovat niin suuret ettei viimeksimainittuja haittoja ole odotettavissa. Laskennallisia ja kokeellisia tuloksia kesken{\"a}{\"a}n vertailtaessa todettiin niiden olevan varsin hyvin sopusoinnussa kesken{\"a}{\"a}n.",
keywords = "thermal insulation, maintenance, buildings, moisture, diffusion",
author = "Reijo Kohonen and Juha Krankka and Pertti Meti{\"a}inen and Juho Saarimaa and Kari Hellen and Jukka Sevon",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2038-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "277",
address = "Finland",

}

Kohonen, R, Krankka, J, Metiäinen, P, Saarimaa, J, Hellen, K & Sevon, J 1984, Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 277, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta. / Kohonen, Reijo; Krankka, Juha; Metiäinen, Pertti; Saarimaa, Juho; Hellen, Kari; Sevon, Jukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 114 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 277).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta

AU - Kohonen, Reijo

AU - Krankka, Juha

AU - Metiäinen, Pertti

AU - Saarimaa, Juho

AU - Hellen, Kari

AU - Sevon, Jukka

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Tutkimuksessa on tarkasteltu lisälämmöneristettyjen ulkoseinärakenteiden toimintaa tietokonelaskelmin, ns. diffuusiolaskelmin, laboratoriokokein sekä lisälämmöneristetyistä rakennuksista tehdyin mittauksin. Tietokoneohjelmistolla TRATMO on laskettu kuuden eri ulkoseinärakenteen kosteuden vuotuiset vaihtelut. Varsinaisten vuositaselaskelmien lisäksi tehtiin kullekin rakenteelle laboratoriokokeita simuloivat laskelmat TRATMO-laskentamenetelmän soveltuvuuden arvioimiseksi. Tämän lisäksi arvioitiin lisäeristettyjen ulkoseinärakenteiden toimintaa ns. diffuusiolaskelmin, jotka sinänsä eivät kuvaa tarkoin rakenteiden todellista kosteusteknistä toimintaa. Laboratoriokokein seurattiin yhdeksän eri rakennevaihtoehdon kosteusteknistä toimintaa. Rakenteiden eri puolilla jäljiteltiin sisä- ja ulkoilmasto-olosuhteita. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että sisäpuolelta vesihöyryä hyvin läpäisevällä lämmöneristeellä eristetyt hirsi- ja kevytbetoniseinät näyttävät tietyin edellytyksin toimivan ilman lisäeristeen lämpimälle puolelle asennettua höyrynsulkua. Puruseinissä lisäeristeen sisäpuolelle on syytä asentaa höyrysulku. Mineraalivillaseinässä höyrysulun tarve määräytyy tapauskohtaisesti, ts. siitä miten vanhan ja uuden rakenteen lämmönvastukset ja vesihöyryvastukset suhtautuvat toisiinsa. Kivirakenteisissa taloissa sisäpuolinen eristys voi lisätä ulkopinnan pakkasvaurioalttiatta. Ulkopuolinen lisäeristäminen ei yleensä aiheuta kosteusteknisiä ongelmia. Jos lisäeristäminen tehdään hyvin ohuena kerroksena vesihöyryä huonosti läpäisevästä lämmöneristeestä, voi tästä olla vähäisiä haittavaikutuksia. Yleensä käytännön lisäeristyspaksuudet ovat niin suuret ettei viimeksimainittuja haittoja ole odotettavissa. Laskennallisia ja kokeellisia tuloksia keskenään vertailtaessa todettiin niiden olevan varsin hyvin sopusoinnussa keskenään.

AB - Tutkimuksessa on tarkasteltu lisälämmöneristettyjen ulkoseinärakenteiden toimintaa tietokonelaskelmin, ns. diffuusiolaskelmin, laboratoriokokein sekä lisälämmöneristetyistä rakennuksista tehdyin mittauksin. Tietokoneohjelmistolla TRATMO on laskettu kuuden eri ulkoseinärakenteen kosteuden vuotuiset vaihtelut. Varsinaisten vuositaselaskelmien lisäksi tehtiin kullekin rakenteelle laboratoriokokeita simuloivat laskelmat TRATMO-laskentamenetelmän soveltuvuuden arvioimiseksi. Tämän lisäksi arvioitiin lisäeristettyjen ulkoseinärakenteiden toimintaa ns. diffuusiolaskelmin, jotka sinänsä eivät kuvaa tarkoin rakenteiden todellista kosteusteknistä toimintaa. Laboratoriokokein seurattiin yhdeksän eri rakennevaihtoehdon kosteusteknistä toimintaa. Rakenteiden eri puolilla jäljiteltiin sisä- ja ulkoilmasto-olosuhteita. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että sisäpuolelta vesihöyryä hyvin läpäisevällä lämmöneristeellä eristetyt hirsi- ja kevytbetoniseinät näyttävät tietyin edellytyksin toimivan ilman lisäeristeen lämpimälle puolelle asennettua höyrynsulkua. Puruseinissä lisäeristeen sisäpuolelle on syytä asentaa höyrysulku. Mineraalivillaseinässä höyrysulun tarve määräytyy tapauskohtaisesti, ts. siitä miten vanhan ja uuden rakenteen lämmönvastukset ja vesihöyryvastukset suhtautuvat toisiinsa. Kivirakenteisissa taloissa sisäpuolinen eristys voi lisätä ulkopinnan pakkasvaurioalttiatta. Ulkopuolinen lisäeristäminen ei yleensä aiheuta kosteusteknisiä ongelmia. Jos lisäeristäminen tehdään hyvin ohuena kerroksena vesihöyryä huonosti läpäisevästä lämmöneristeestä, voi tästä olla vähäisiä haittavaikutuksia. Yleensä käytännön lisäeristyspaksuudet ovat niin suuret ettei viimeksimainittuja haittoja ole odotettavissa. Laskennallisia ja kokeellisia tuloksia keskenään vertailtaessa todettiin niiden olevan varsin hyvin sopusoinnussa keskenään.

KW - thermal insulation

KW - maintenance

KW - buildings

KW - moisture

KW - diffusion

M3 - Report

SN - 951-38-2038-6

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kohonen R, Krankka J, Metiäinen P, Saarimaa J, Hellen K, Sevon J. Lisälämmöneristettyjen rakenteiden kosteustekninen toiminta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 114 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 277).