Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

Niina Helistö; Juha Kiviluoma

Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

Research output: Book/Report › Report

Abstract

VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys "Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä. Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.

Original language	Finnish
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	10
Publication status	Published - 2015
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Tutkimusraportti
Volume	VTT-R-00689-15

Keywords

capacity reserves

Access to Document

https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2015/VTT-R-00689-15.pdf

Cite this

@book{e10091bd58fd4f23a949426c5c108cfc,

title = "Lis{\"a}selvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin v{\"a}hentyess{\"a}",

abstract = "VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sit{\"a} k{\"a}ytettiin tehoreservip{\"a}{\"a}t{\"o}ksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Mets{\"a}teollisuus ry:n ja ty{\"o}- ja elinkeinoministeri{\"o}n P{\"o}yry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys {"}Suomen s{\"a}hk{\"o}tehon riitt{\"a}vyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030{"}. Kyseisess{\"a} selvityksess{\"a} tarkasteltiin mahdollisuutta, ett{\"a} lauhdekapasiteettia puretaan huomattava m{\"a}{\"a}r{\"a} sen kannattamattomuuden johdosta. T{\"a}ss{\"a} lis{\"a}selvityksess{\"a} tarkastellaan t{\"a}m{\"a}n skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja k{\"a}yd{\"a}{\"a}n lis{\"a}ksi l{\"a}pi muita VTT:n ja P{\"o}yryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimm{\"a}ksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa h{\"a}iri{\"o}reservi{\"a}. Nopean h{\"a}iri{\"o}reservin mahdollinen k{\"a}ytt{\"o} arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservij{\"a}rjestelm{\"a}n toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, ett{\"a} haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan l{\"a}ht{\"o}oletuksissa on merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} ep{\"a}varmuutta, joiden pienent{\"a}minen olisi ty{\"o}l{\"a}st{\"a}. Todenn{\"a}k{\"o}isesti t{\"a}m{\"a} kuitenkin olisi varsin kannattavaa s{\"a}hk{\"o}nkuluttajien n{\"a}k{\"o}kulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiert{\"a}vien s{\"a}hk{\"o}katkojen aiheuttaman haitan kautta.",

keywords = "capacity reserves",

author = "Niina Helist{\"o} and Juha Kiviluoma",

note = "Project code: 105085 ",

year = "2015",

language = "Finnish",

series = "VTT Tutkimusraportti",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

AU - Helistö, Niina

AU - Kiviluoma, Juha

N1 - Project code: 105085

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys "Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä. Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.

AB - VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys "Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä. Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.

KW - capacity reserves

M3 - Report

T3 - VTT Tutkimusraportti

BT - Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -