Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys "Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä. Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages10
    Publication statusPublished - 2015
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tutkimusraportti
    VolumeVTT-R-00689-15

    Keywords

    • capacity reserves

    Cite this

    Helistö, N., & Kiviluoma, J. (2015). Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, Vol.. VTT-R-00689-15
    Helistö, Niina ; Kiviluoma, Juha. / Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä. VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 10 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-00689-15).
    @book{e10091bd58fd4f23a949426c5c108cfc,
    title = "Lis{\"a}selvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin v{\"a}hentyess{\"a}",
    abstract = "VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sit{\"a} k{\"a}ytettiin tehoreservip{\"a}{\"a}t{\"o}ksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Mets{\"a}teollisuus ry:n ja ty{\"o}- ja elinkeinoministeri{\"o}n P{\"o}yry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys {"}Suomen s{\"a}hk{\"o}tehon riitt{\"a}vyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030{"}. Kyseisess{\"a} selvityksess{\"a} tarkasteltiin mahdollisuutta, ett{\"a} lauhdekapasiteettia puretaan huomattava m{\"a}{\"a}r{\"a} sen kannattamattomuuden johdosta. T{\"a}ss{\"a} lis{\"a}selvityksess{\"a} tarkastellaan t{\"a}m{\"a}n skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja k{\"a}yd{\"a}{\"a}n lis{\"a}ksi l{\"a}pi muita VTT:n ja P{\"o}yryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimm{\"a}ksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa h{\"a}iri{\"o}reservi{\"a}. Nopean h{\"a}iri{\"o}reservin mahdollinen k{\"a}ytt{\"o} arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservij{\"a}rjestelm{\"a}n toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, ett{\"a} haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan l{\"a}ht{\"o}oletuksissa on merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} ep{\"a}varmuutta, joiden pienent{\"a}minen olisi ty{\"o}l{\"a}st{\"a}. Todenn{\"a}k{\"o}isesti t{\"a}m{\"a} kuitenkin olisi varsin kannattavaa s{\"a}hk{\"o}nkuluttajien n{\"a}k{\"o}kulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiert{\"a}vien s{\"a}hk{\"o}katkojen aiheuttaman haitan kautta.",
    keywords = "capacity reserves",
    author = "Niina Helist{\"o} and Juha Kiviluoma",
    note = "Project code: 105085",
    year = "2015",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Tutkimusraportti",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    address = "Finland",

    }

    Helistö, N & Kiviluoma, J 2015, Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä. VTT Tutkimusraportti, vol. VTT-R-00689-15, VTT Technical Research Centre of Finland.

    Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä. / Helistö, Niina; Kiviluoma, Juha.

    VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 10 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-00689-15).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

    AU - Helistö, Niina

    AU - Kiviluoma, Juha

    N1 - Project code: 105085

    PY - 2015

    Y1 - 2015

    N2 - VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys "Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä. Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.

    AB - VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys "Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen eroavaisuuksia. Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella. Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten arvottaminen on haasteellista. Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä. Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.

    KW - capacity reserves

    M3 - Report

    T3 - VTT Tutkimusraportti

    BT - Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    ER -

    Helistö N, Kiviluoma J. Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä. VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 10 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-00689-15).