TY - BOOK
T1 - Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä
AU - Helistö, Niina
AU - Kiviluoma, Juha
N1 - Project code: 105085
PY - 2015
Y1 - 2015
N2 - VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin
tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui
joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen
valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui
Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n,
Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön
Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys
"Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen
kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä
tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia
puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden
johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän
skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään
lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen
eroavaisuuksia.
Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi
osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia
vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa
häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö
arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella.
Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat
haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi
kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On
kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten
arvottaminen on haasteellista.
Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää
epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä.
Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa
sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta
maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien
sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.
AB - VTT teki Energiavirastolle selvityksen tehoreservin
tarpeesta vuosille 2015-2020. Selvitys valmistui
joulukuussa 2014, ja sitä käytettiin tehoreservipäätöksen
valmistelun tausta-aineistona. Tammikuussa 2015 valmistui
Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Suomen ElFi Oy:n,
Metsäteollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön
Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys
"Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen
kehitys vuoteen 2030". Kyseisessä selvityksessä
tarkasteltiin mahdollisuutta, että lauhdekapasiteettia
puretaan huomattava määrä sen kannattamattomuuden
johdosta. Tässä lisäselvityksessä tarkastellaan tämän
skenaarion vaikutusta tehovajeen odotusarvoon ja käydään
lisäksi läpi muita VTT:n ja Pöyryn selvityksen
eroavaisuuksia.
Tehovajeen odotusarvoksi saatiin kriittisimmäksi
osoittautuneen talvikauden 2017-2018 kohdalla 0,14 tuntia
vuodessa. Tuloksessa ei huomioida Fingridin nopeaa
häiriöreserviä. Nopean häiriöreservin mahdollinen käyttö
arvioitiin tehovajeen haittakustannusten puolella.
Arvioidun tehovajeen odotusarvon aiheuttamat
haittakustannukset osoittautuivat edelleen pienemmiksi
kuin tehoreservijärjestelmän toteutuneet kustannukset. On
kuitenkin huomioitava, että haittakustannusten
arvottaminen on haasteellista.
Tehovajelaskennan lähtöoletuksissa on merkittävää
epävarmuutta, joiden pienentäminen olisi työlästä.
Todennäköisesti tämä kuitenkin olisi varsin kannattavaa
sähkönkuluttajien näkökulmasta, jotka laskun lopulta
maksavat - joko tehoreservimaksuina tai kiertävien
sähkökatkojen aiheuttaman haitan kautta.
KW - capacity reserves
M3 - Report
T3 - VTT Tutkimusraportti
BT - Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
ER -