Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset: LOLLI työraportti 3:1

Jarkko Lehtinen, Ilkka Salanne, Inna Berg, Jani Granqvist, Harri Hiljanen, Ville Hinkka, Riina Hovi, Pasi Kivinen, Mervi Lipponen, Kaj Mäntylä, Outi Nietola, Saija Niskanen, Antti Permala, Mikko Punakivi, Virpi Riekkinen, Timo Sneck, Pirjo Venäläinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämän tutkimuksen päätavoite oli tuottaa maakunnallisille, alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille kokonaiskuva ELLI-alueen ja sen eri osa-alueiden kehittämismahdollisuuksista logistiikan keinoin. Tutkimuksen tulokset voidaan pelkistää kuuteen pääkohtaan: Ensinnäkin, alueellisen logistiikan kehittäminen tulee toteuttaa riittävän suurella alueella. Varsin luonnollinen ja itsenäinen kokonaisuus on kuntien muodostama seutukunta, joka on selkeä talous- ja yhteistyöalue. Toiseksi, alueen logistinen asema tulee voida mitata, jotta kehittämisen painopistealueet voidaan arvioida. Tätä varten työssä kehitettiin tulevaisuuden skenaarioihin perustuva malli, jota sovellettiin kolmella eri alueella. Kolmanneksi, alueen kehittäminen on riippuvainen siitä yhteisvaikutuksesta, minkä yritykset toiminnallaan saavat aikaiseksi. Tämä voi perustua yksittäisten yritysten sisäisiin toimiin, tai yritysten väliseen yhteistoimintaan. Neljänneksi, alueellinen kehittäminen on riippuvainen myös julkisen hallinnon tahtotilasta. Ilman maan kattavaa alueellista logistiikkastrategiaa yksittäisten alueiden kehittämistoimenpiteiden vaikutukset voivat jäädä vaatimattomiksi. Julkisen hallinnon toimenpiteet eri alueiden kehittämiseksi (esimerkiksi maaltamuuton hillitseminen sekä työllisyys) ratkaisevat sen perustan, mille logistiikan kehittäminen tulee asettaa. Infrastruktuurihankkeet ovat osa niistä toimenpiteistä, joilla alueen logistista asemaa voidaan ylläpitää. Viidenneksi, logistiikan kehittämisen tarve on pitkälti seurausta yritysten kasvusta ja kehittymisestä. Logistiikan tulee kuitenkin kyetä ennakoimaan yritysten tarpeet olematta varsinainen kehityksen käynnistäjä. Ilman painopistealueiden kehityssuuntien tuntemista investoinnit logistiikkaan voivat olla jopa turhia. Ylimääräinen kapasiteetti ei välttämättä lisää kysyntää, se voi jopa heikentää logistiikkayrityksen toimintamahdollisuuksia. Kuudenneksi, kaikki Suomen kunnat tai eri alueelliset yhteisöt eivät voi olla logistiikassa keskeisellä sijalla. Logistiikan perusrakenteet ovat riippuvaisia taloudellisista tekijöistä; liikennevirtojen suuruus ratkaisee alueen logistisen roolin. Eri alueista syntyy verkosto, missä tarpeettomasta logistiikan tarjonnasta pyritään pääsemään eroon. Varastot, terminaalit, lisäarvopalvelut, kuljetukset, asiakaspalvelu ja muut logistiset tehtävät tehdään siellä, missä niitä tarvitaan. Suuret tavaravirrat eivät takaa logistiikan roolia jollakin alueella. Jonkin kuljetusreitin välissä oleva vireäkin alue voi jäädä paitsioon, jos tämä on perusteltua kuljetusten näkökulmasta. Parantuvien kuljetusreittien seurauksena taloudelliset kuljetusetäisyydet kasvavat. Ennustettavissa on, että logististen solmupisteiden määrä tulee pikemminkin laskemaan kuin lisääntymään Suomessa, elleivät kuljettavat volyymit lisäänny nykyisestä. Tutkimuksemme osoittaa alueellisen logistiikan kehittämisen merkityksen ja sen että tämä pitkäjänteinen työ on alkuvaiheessa. Tutkimus tulisi ulottaa laajemmaksi kuin logistiikan tavalliset määritelmät. Vaikka yritykset näkevät julkisen hallinnon roolin etäisenä, sen merkitys kehittämisessä on keskeinen. Pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen alueellisen logistiikkastrategian määrittäminen on ajankohtaista. Siinä julkisen vallan – yhteiskuntamme – tahtotilan nivominen logistiikan alueelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen on avainasemassa.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages81
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Keywords

  • logistics
  • supply chain management

Cite this

Lehtinen, J., Salanne, I., Berg, I., Granqvist, J., Hiljanen, H., Hinkka, V., ... Venäläinen, P. (2004). Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset: LOLLI työraportti 3:1. VTT Technical Research Centre of Finland.
Lehtinen, Jarkko ; Salanne, Ilkka ; Berg, Inna ; Granqvist, Jani ; Hiljanen, Harri ; Hinkka, Ville ; Hovi, Riina ; Kivinen, Pasi ; Lipponen, Mervi ; Mäntylä, Kaj ; Nietola, Outi ; Niskanen, Saija ; Permala, Antti ; Punakivi, Mikko ; Riekkinen, Virpi ; Sneck, Timo ; Venäläinen, Pirjo. / Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset : LOLLI työraportti 3:1. VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 81 p.
@book{8c7f2a74ed4341ba97f870192ca84ce9,
title = "Logistiikan rooli Etel{\"a}-Suomen maakunnissa, TP3 p{\"a}{\"a}tulokset: LOLLI ty{\"o}raportti 3:1",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen p{\"a}{\"a}tavoite oli tuottaa maakunnallisille, alueellisille ja paikallisille p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekij{\"o}ille kokonaiskuva ELLI-alueen ja sen eri osa-alueiden kehitt{\"a}mismahdollisuuksista logistiikan keinoin. Tutkimuksen tulokset voidaan pelkist{\"a}{\"a} kuuteen p{\"a}{\"a}kohtaan: Ensinn{\"a}kin, alueellisen logistiikan kehitt{\"a}minen tulee toteuttaa riitt{\"a}v{\"a}n suurella alueella. Varsin luonnollinen ja itsen{\"a}inen kokonaisuus on kuntien muodostama seutukunta, joka on selke{\"a} talous- ja yhteisty{\"o}alue. Toiseksi, alueen logistinen asema tulee voida mitata, jotta kehitt{\"a}misen painopistealueet voidaan arvioida. T{\"a}t{\"a} varten ty{\"o}ss{\"a} kehitettiin tulevaisuuden skenaarioihin perustuva malli, jota sovellettiin kolmella eri alueella. Kolmanneksi, alueen kehitt{\"a}minen on riippuvainen siit{\"a} yhteisvaikutuksesta, mink{\"a} yritykset toiminnallaan saavat aikaiseksi. T{\"a}m{\"a} voi perustua yksitt{\"a}isten yritysten sis{\"a}isiin toimiin, tai yritysten v{\"a}liseen yhteistoimintaan. Nelj{\"a}nneksi, alueellinen kehitt{\"a}minen on riippuvainen my{\"o}s julkisen hallinnon tahtotilasta. Ilman maan kattavaa alueellista logistiikkastrategiaa yksitt{\"a}isten alueiden kehitt{\"a}mistoimenpiteiden vaikutukset voivat j{\"a}{\"a}d{\"a} vaatimattomiksi. Julkisen hallinnon toimenpiteet eri alueiden kehitt{\"a}miseksi (esimerkiksi maaltamuuton hillitseminen sek{\"a} ty{\"o}llisyys) ratkaisevat sen perustan, mille logistiikan kehitt{\"a}minen tulee asettaa. Infrastruktuurihankkeet ovat osa niist{\"a} toimenpiteist{\"a}, joilla alueen logistista asemaa voidaan yll{\"a}pit{\"a}{\"a}. Viidenneksi, logistiikan kehitt{\"a}misen tarve on pitk{\"a}lti seurausta yritysten kasvusta ja kehittymisest{\"a}. Logistiikan tulee kuitenkin kyet{\"a} ennakoimaan yritysten tarpeet olematta varsinainen kehityksen k{\"a}ynnist{\"a}j{\"a}. Ilman painopistealueiden kehityssuuntien tuntemista investoinnit logistiikkaan voivat olla jopa turhia. Ylim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kapasiteetti ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} lis{\"a}{\"a} kysynt{\"a}{\"a}, se voi jopa heikent{\"a}{\"a} logistiikkayrityksen toimintamahdollisuuksia. Kuudenneksi, kaikki Suomen kunnat tai eri alueelliset yhteis{\"o}t eiv{\"a}t voi olla logistiikassa keskeisell{\"a} sijalla. Logistiikan perusrakenteet ovat riippuvaisia taloudellisista tekij{\"o}ist{\"a}; liikennevirtojen suuruus ratkaisee alueen logistisen roolin. Eri alueista syntyy verkosto, miss{\"a} tarpeettomasta logistiikan tarjonnasta pyrit{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}sem{\"a}{\"a}n eroon. Varastot, terminaalit, lis{\"a}arvopalvelut, kuljetukset, asiakaspalvelu ja muut logistiset teht{\"a}v{\"a}t tehd{\"a}{\"a}n siell{\"a}, miss{\"a} niit{\"a} tarvitaan. Suuret tavaravirrat eiv{\"a}t takaa logistiikan roolia jollakin alueella. Jonkin kuljetusreitin v{\"a}liss{\"a} oleva vire{\"a}kin alue voi j{\"a}{\"a}d{\"a} paitsioon, jos t{\"a}m{\"a} on perusteltua kuljetusten n{\"a}k{\"o}kulmasta. Parantuvien kuljetusreittien seurauksena taloudelliset kuljetuset{\"a}isyydet kasvavat. Ennustettavissa on, ett{\"a} logististen solmupisteiden m{\"a}{\"a}r{\"a} tulee pikemminkin laskemaan kuin lis{\"a}{\"a}ntym{\"a}{\"a}n Suomessa, elleiv{\"a}t kuljettavat volyymit lis{\"a}{\"a}nny nykyisest{\"a}. Tutkimuksemme osoittaa alueellisen logistiikan kehitt{\"a}misen merkityksen ja sen ett{\"a} t{\"a}m{\"a} pitk{\"a}j{\"a}nteinen ty{\"o} on alkuvaiheessa. Tutkimus tulisi ulottaa laajemmaksi kuin logistiikan tavalliset m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}t. Vaikka yritykset n{\"a}kev{\"a}t julkisen hallinnon roolin et{\"a}isen{\"a}, sen merkitys kehitt{\"a}misess{\"a} on keskeinen. Pitk{\"a}j{\"a}nteisen ja kokonaisvaltaisen alueellisen logistiikkastrategian m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen on ajankohtaista. Siin{\"a} julkisen vallan – yhteiskuntamme – tahtotilan nivominen logistiikan alueelliseen tutkimukseen ja kehitt{\"a}miseen on avainasemassa.",
keywords = "logistics, supply chain management",
author = "Jarkko Lehtinen and Ilkka Salanne and Inna Berg and Jani Granqvist and Harri Hiljanen and Ville Hinkka and Riina Hovi and Pasi Kivinen and Mervi Lipponen and Kaj M{\"a}ntyl{\"a} and Outi Nietola and Saija Niskanen and Antti Permala and Mikko Punakivi and Virpi Riekkinen and Timo Sneck and Pirjo Ven{\"a}l{\"a}inen",
year = "2004",
language = "Finnish",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Lehtinen, J, Salanne, I, Berg, I, Granqvist, J, Hiljanen, H, Hinkka, V, Hovi, R, Kivinen, P, Lipponen, M, Mäntylä, K, Nietola, O, Niskanen, S, Permala, A, Punakivi, M, Riekkinen, V, Sneck, T & Venäläinen, P 2004, Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset: LOLLI työraportti 3:1. VTT Technical Research Centre of Finland.

Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset : LOLLI työraportti 3:1. / Lehtinen, Jarkko; Salanne, Ilkka; Berg, Inna; Granqvist, Jani; Hiljanen, Harri; Hinkka, Ville; Hovi, Riina; Kivinen, Pasi; Lipponen, Mervi; Mäntylä, Kaj; Nietola, Outi; Niskanen, Saija; Permala, Antti; Punakivi, Mikko; Riekkinen, Virpi; Sneck, Timo; Venäläinen, Pirjo.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 81 p.

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset

T2 - LOLLI työraportti 3:1

AU - Lehtinen, Jarkko

AU - Salanne, Ilkka

AU - Berg, Inna

AU - Granqvist, Jani

AU - Hiljanen, Harri

AU - Hinkka, Ville

AU - Hovi, Riina

AU - Kivinen, Pasi

AU - Lipponen, Mervi

AU - Mäntylä, Kaj

AU - Nietola, Outi

AU - Niskanen, Saija

AU - Permala, Antti

AU - Punakivi, Mikko

AU - Riekkinen, Virpi

AU - Sneck, Timo

AU - Venäläinen, Pirjo

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Tämän tutkimuksen päätavoite oli tuottaa maakunnallisille, alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille kokonaiskuva ELLI-alueen ja sen eri osa-alueiden kehittämismahdollisuuksista logistiikan keinoin. Tutkimuksen tulokset voidaan pelkistää kuuteen pääkohtaan: Ensinnäkin, alueellisen logistiikan kehittäminen tulee toteuttaa riittävän suurella alueella. Varsin luonnollinen ja itsenäinen kokonaisuus on kuntien muodostama seutukunta, joka on selkeä talous- ja yhteistyöalue. Toiseksi, alueen logistinen asema tulee voida mitata, jotta kehittämisen painopistealueet voidaan arvioida. Tätä varten työssä kehitettiin tulevaisuuden skenaarioihin perustuva malli, jota sovellettiin kolmella eri alueella. Kolmanneksi, alueen kehittäminen on riippuvainen siitä yhteisvaikutuksesta, minkä yritykset toiminnallaan saavat aikaiseksi. Tämä voi perustua yksittäisten yritysten sisäisiin toimiin, tai yritysten väliseen yhteistoimintaan. Neljänneksi, alueellinen kehittäminen on riippuvainen myös julkisen hallinnon tahtotilasta. Ilman maan kattavaa alueellista logistiikkastrategiaa yksittäisten alueiden kehittämistoimenpiteiden vaikutukset voivat jäädä vaatimattomiksi. Julkisen hallinnon toimenpiteet eri alueiden kehittämiseksi (esimerkiksi maaltamuuton hillitseminen sekä työllisyys) ratkaisevat sen perustan, mille logistiikan kehittäminen tulee asettaa. Infrastruktuurihankkeet ovat osa niistä toimenpiteistä, joilla alueen logistista asemaa voidaan ylläpitää. Viidenneksi, logistiikan kehittämisen tarve on pitkälti seurausta yritysten kasvusta ja kehittymisestä. Logistiikan tulee kuitenkin kyetä ennakoimaan yritysten tarpeet olematta varsinainen kehityksen käynnistäjä. Ilman painopistealueiden kehityssuuntien tuntemista investoinnit logistiikkaan voivat olla jopa turhia. Ylimääräinen kapasiteetti ei välttämättä lisää kysyntää, se voi jopa heikentää logistiikkayrityksen toimintamahdollisuuksia. Kuudenneksi, kaikki Suomen kunnat tai eri alueelliset yhteisöt eivät voi olla logistiikassa keskeisellä sijalla. Logistiikan perusrakenteet ovat riippuvaisia taloudellisista tekijöistä; liikennevirtojen suuruus ratkaisee alueen logistisen roolin. Eri alueista syntyy verkosto, missä tarpeettomasta logistiikan tarjonnasta pyritään pääsemään eroon. Varastot, terminaalit, lisäarvopalvelut, kuljetukset, asiakaspalvelu ja muut logistiset tehtävät tehdään siellä, missä niitä tarvitaan. Suuret tavaravirrat eivät takaa logistiikan roolia jollakin alueella. Jonkin kuljetusreitin välissä oleva vireäkin alue voi jäädä paitsioon, jos tämä on perusteltua kuljetusten näkökulmasta. Parantuvien kuljetusreittien seurauksena taloudelliset kuljetusetäisyydet kasvavat. Ennustettavissa on, että logististen solmupisteiden määrä tulee pikemminkin laskemaan kuin lisääntymään Suomessa, elleivät kuljettavat volyymit lisäänny nykyisestä. Tutkimuksemme osoittaa alueellisen logistiikan kehittämisen merkityksen ja sen että tämä pitkäjänteinen työ on alkuvaiheessa. Tutkimus tulisi ulottaa laajemmaksi kuin logistiikan tavalliset määritelmät. Vaikka yritykset näkevät julkisen hallinnon roolin etäisenä, sen merkitys kehittämisessä on keskeinen. Pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen alueellisen logistiikkastrategian määrittäminen on ajankohtaista. Siinä julkisen vallan – yhteiskuntamme – tahtotilan nivominen logistiikan alueelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen on avainasemassa.

AB - Tämän tutkimuksen päätavoite oli tuottaa maakunnallisille, alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille kokonaiskuva ELLI-alueen ja sen eri osa-alueiden kehittämismahdollisuuksista logistiikan keinoin. Tutkimuksen tulokset voidaan pelkistää kuuteen pääkohtaan: Ensinnäkin, alueellisen logistiikan kehittäminen tulee toteuttaa riittävän suurella alueella. Varsin luonnollinen ja itsenäinen kokonaisuus on kuntien muodostama seutukunta, joka on selkeä talous- ja yhteistyöalue. Toiseksi, alueen logistinen asema tulee voida mitata, jotta kehittämisen painopistealueet voidaan arvioida. Tätä varten työssä kehitettiin tulevaisuuden skenaarioihin perustuva malli, jota sovellettiin kolmella eri alueella. Kolmanneksi, alueen kehittäminen on riippuvainen siitä yhteisvaikutuksesta, minkä yritykset toiminnallaan saavat aikaiseksi. Tämä voi perustua yksittäisten yritysten sisäisiin toimiin, tai yritysten väliseen yhteistoimintaan. Neljänneksi, alueellinen kehittäminen on riippuvainen myös julkisen hallinnon tahtotilasta. Ilman maan kattavaa alueellista logistiikkastrategiaa yksittäisten alueiden kehittämistoimenpiteiden vaikutukset voivat jäädä vaatimattomiksi. Julkisen hallinnon toimenpiteet eri alueiden kehittämiseksi (esimerkiksi maaltamuuton hillitseminen sekä työllisyys) ratkaisevat sen perustan, mille logistiikan kehittäminen tulee asettaa. Infrastruktuurihankkeet ovat osa niistä toimenpiteistä, joilla alueen logistista asemaa voidaan ylläpitää. Viidenneksi, logistiikan kehittämisen tarve on pitkälti seurausta yritysten kasvusta ja kehittymisestä. Logistiikan tulee kuitenkin kyetä ennakoimaan yritysten tarpeet olematta varsinainen kehityksen käynnistäjä. Ilman painopistealueiden kehityssuuntien tuntemista investoinnit logistiikkaan voivat olla jopa turhia. Ylimääräinen kapasiteetti ei välttämättä lisää kysyntää, se voi jopa heikentää logistiikkayrityksen toimintamahdollisuuksia. Kuudenneksi, kaikki Suomen kunnat tai eri alueelliset yhteisöt eivät voi olla logistiikassa keskeisellä sijalla. Logistiikan perusrakenteet ovat riippuvaisia taloudellisista tekijöistä; liikennevirtojen suuruus ratkaisee alueen logistisen roolin. Eri alueista syntyy verkosto, missä tarpeettomasta logistiikan tarjonnasta pyritään pääsemään eroon. Varastot, terminaalit, lisäarvopalvelut, kuljetukset, asiakaspalvelu ja muut logistiset tehtävät tehdään siellä, missä niitä tarvitaan. Suuret tavaravirrat eivät takaa logistiikan roolia jollakin alueella. Jonkin kuljetusreitin välissä oleva vireäkin alue voi jäädä paitsioon, jos tämä on perusteltua kuljetusten näkökulmasta. Parantuvien kuljetusreittien seurauksena taloudelliset kuljetusetäisyydet kasvavat. Ennustettavissa on, että logististen solmupisteiden määrä tulee pikemminkin laskemaan kuin lisääntymään Suomessa, elleivät kuljettavat volyymit lisäänny nykyisestä. Tutkimuksemme osoittaa alueellisen logistiikan kehittämisen merkityksen ja sen että tämä pitkäjänteinen työ on alkuvaiheessa. Tutkimus tulisi ulottaa laajemmaksi kuin logistiikan tavalliset määritelmät. Vaikka yritykset näkevät julkisen hallinnon roolin etäisenä, sen merkitys kehittämisessä on keskeinen. Pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen alueellisen logistiikkastrategian määrittäminen on ajankohtaista. Siinä julkisen vallan – yhteiskuntamme – tahtotilan nivominen logistiikan alueelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen on avainasemassa.

KW - logistics

KW - supply chain management

M3 - Report

BT - Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Lehtinen J, Salanne I, Berg I, Granqvist J, Hiljanen H, Hinkka V et al. Logistiikan rooli Etelä-Suomen maakunnissa, TP3 päätulokset: LOLLI työraportti 3:1. VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 81 p.