Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus

Translated title of the contribution: Long-term performance of residential heating and ventilation systems

Marja-Liisa Pallari, Marianna Luoma

Research output: Book/ReportReport

Abstract

1980 luvulla toteutettiin useita koerakentamishankkeita, joissa tavoitteena oli asuinrakennusten energiansäästö sekä sisäilman laadun parantaminen. Koerakennushankkeissa tutkittiin mm. asuntojen ilmalämmitystä, poistoilman lämmön talteenottoa sekä peruskorjauksen yhteydessä asennettavaa koneellista tuloilmajärjestelmää ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmää. Koerakentamiskohteissa tutkittiin rakennusten energiankulutusta, ilmanvaihtojärjestelmien toimivuutta sekä tiedusteltiin asukkaiden mielipiteitä sisäilmastosta ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Osa ilmanvaihtojärjestelmistä toimi odotetulla tavalla ja osassa koekohteista esiintyi teknisiä vaikeuksia laitteistojen asennus ja käyttöönottovaiheessa. Talvella 1992 1993 tutkittiin yhdeksän 1980 luvun alun koerakentamiskohteen ilmanvaihto ja energiajärjestelmiä uudelleen. Koekohteiden käyttö ja huoltohenkilöstöltä tiedusteltiin mm. laitteistoissa havaittuja vikoja ja korjauksien tarvetta sekä säännöllisesti toteutettuja huoltotoimenpiteitä. Ilmanvaihto ja lämmityslaitteiden kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Poistoilmavirrat mitattiin ja rakennusten painesuhteita selvitettiin. Kaikissa koekohteissa olivat poistoilmaventtiileistä mitatut ilmavirrat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Ilmanvaihtuvuus oli uusien ilmavirtamittausten perusteella eri huoneistoissa 0,02 0,71 l/h. Tutkimuksessa mitatuista huoneistoista (21 huoneistoa) vain kahdessa toteutui ilmanvaihtokertoimen minimivaatimus 0,5 l/h. Käyttöönottovaiheessa kahden kerrostalon huoneistojen ilmanvaihtuvuus oli ollut alle minimivaatimuksen. Johtopäätöksenä todettiin, että ilmanvaihtolaitteiston normaali huolto, kuten suodattimien ja venttiilien puhdistus, eivät takaa ilmavirtojen ja paineolojen pysyvyyttä ajan mittaan. Ilmanvaihtolaitosten toiminta olisi tarkastettava määrävälein, ja tarkastuksessa havaitut puutteet tulisi korjata mahdollisimman pian. Energiankulutus oli lähes kaikissa koekohteissa noussut (2 - 39 %) siitä huolimatta, että poistoilmavirrat olivat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Yhden ilmalämmitteisen kerrostalon lämmitysenergiankulutus oli laskenut 7 %. Kaikissa kohteissa oli energiankulutus kuitenkin energiaa säästävien laiteratkaisujen vuoksi edelleen pienempi kuin vastaavissa asunnoissa keskimäärin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Print)951-38-4447-1
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1513
ISSN1235-0605

Fingerprint

ventilation systems
heating systems

Keywords

  • HVAC
  • air conditioning equipment
  • ventilation
  • ducts
  • test houses
  • energy saving
  • energy consumption
  • indoor air
  • quality
  • apartment buildings
  • residential buildings
  • small houses
  • air filters
  • performance
  • failure
  • interviews
  • heating
  • maintenance personnel
  • surveys
  • measurement
  • investigations

Cite this

Pallari, M-L., & Luoma, M. (1993). Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1513
Pallari, Marja-Liisa ; Luoma, Marianna. / Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 102 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1513).
@book{a7bf532b4a514e18b883f9fa878dba64,
title = "Asuntojen ilmanvaihto- ja l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmien pitk{\"a}aikaistoimivuus",
abstract = "1980 luvulla toteutettiin useita koerakentamishankkeita, joissa tavoitteena oli asuinrakennusten energians{\"a}{\"a}st{\"o} sek{\"a} sis{\"a}ilman laadun parantaminen. Koerakennushankkeissa tutkittiin mm. asuntojen ilmal{\"a}mmityst{\"a}, poistoilman l{\"a}mm{\"o}n talteenottoa sek{\"a} peruskorjauksen yhteydess{\"a} asennettavaa koneellista tuloilmaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} ja poistoilman l{\"a}mm{\"o}ntalteenottoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Koerakentamiskohteissa tutkittiin rakennusten energiankulutusta, ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien toimivuutta sek{\"a} tiedusteltiin asukkaiden mielipiteit{\"a} sis{\"a}ilmastosta ja ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a}. Osa ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmist{\"a} toimi odotetulla tavalla ja osassa koekohteista esiintyi teknisi{\"a} vaikeuksia laitteistojen asennus ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottovaiheessa. Talvella 1992 1993 tutkittiin yhdeks{\"a}n 1980 luvun alun koerakentamiskohteen ilmanvaihto ja energiaj{\"a}rjestelmi{\"a} uudelleen. Koekohteiden k{\"a}ytt{\"o} ja huoltohenkil{\"o}st{\"o}lt{\"a} tiedusteltiin mm. laitteistoissa havaittuja vikoja ja korjauksien tarvetta sek{\"a} s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisesti toteutettuja huoltotoimenpiteit{\"a}. Ilmanvaihto ja l{\"a}mmityslaitteiden kunnosta tehtiin silm{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} havaintoja. Poistoilmavirrat mitattiin ja rakennusten painesuhteita selvitettiin. Kaikissa koekohteissa olivat poistoilmaventtiileist{\"a} mitatut ilmavirrat pienentyneet seuranta ajan j{\"a}lkeen. Ilmanvaihtuvuus oli uusien ilmavirtamittausten perusteella eri huoneistoissa 0,02 0,71 l/h. Tutkimuksessa mitatuista huoneistoista (21 huoneistoa) vain kahdessa toteutui ilmanvaihtokertoimen minimivaatimus 0,5 l/h. K{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottovaiheessa kahden kerrostalon huoneistojen ilmanvaihtuvuus oli ollut alle minimivaatimuksen. Johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksen{\"a} todettiin, ett{\"a} ilmanvaihtolaitteiston normaali huolto, kuten suodattimien ja venttiilien puhdistus, eiv{\"a}t takaa ilmavirtojen ja paineolojen pysyvyytt{\"a} ajan mittaan. Ilmanvaihtolaitosten toiminta olisi tarkastettava m{\"a}{\"a}r{\"a}v{\"a}lein, ja tarkastuksessa havaitut puutteet tulisi korjata mahdollisimman pian. Energiankulutus oli l{\"a}hes kaikissa koekohteissa noussut (2 - 39 {\%}) siit{\"a} huolimatta, ett{\"a} poistoilmavirrat olivat pienentyneet seuranta ajan j{\"a}lkeen. Yhden ilmal{\"a}mmitteisen kerrostalon l{\"a}mmitysenergiankulutus oli laskenut 7 {\%}. Kaikissa kohteissa oli energiankulutus kuitenkin energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}vien laiteratkaisujen vuoksi edelleen pienempi kuin vastaavissa asunnoissa keskim{\"a}{\"a}rin.",
keywords = "HVAC, air conditioning equipment, ventilation, ducts, test houses, energy saving, energy consumption, indoor air, quality, apartment buildings, residential buildings, small houses, air filters, performance, failure, interviews, heating, maintenance personnel, surveys, measurement, investigations",
author = "Marja-Liisa Pallari and Marianna Luoma",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4447-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1513",
address = "Finland",

}

Pallari, M-L & Luoma, M 1993, Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1513, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus. / Pallari, Marja-Liisa; Luoma, Marianna.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 102 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1513).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus

AU - Pallari, Marja-Liisa

AU - Luoma, Marianna

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - 1980 luvulla toteutettiin useita koerakentamishankkeita, joissa tavoitteena oli asuinrakennusten energiansäästö sekä sisäilman laadun parantaminen. Koerakennushankkeissa tutkittiin mm. asuntojen ilmalämmitystä, poistoilman lämmön talteenottoa sekä peruskorjauksen yhteydessä asennettavaa koneellista tuloilmajärjestelmää ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmää. Koerakentamiskohteissa tutkittiin rakennusten energiankulutusta, ilmanvaihtojärjestelmien toimivuutta sekä tiedusteltiin asukkaiden mielipiteitä sisäilmastosta ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Osa ilmanvaihtojärjestelmistä toimi odotetulla tavalla ja osassa koekohteista esiintyi teknisiä vaikeuksia laitteistojen asennus ja käyttöönottovaiheessa. Talvella 1992 1993 tutkittiin yhdeksän 1980 luvun alun koerakentamiskohteen ilmanvaihto ja energiajärjestelmiä uudelleen. Koekohteiden käyttö ja huoltohenkilöstöltä tiedusteltiin mm. laitteistoissa havaittuja vikoja ja korjauksien tarvetta sekä säännöllisesti toteutettuja huoltotoimenpiteitä. Ilmanvaihto ja lämmityslaitteiden kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Poistoilmavirrat mitattiin ja rakennusten painesuhteita selvitettiin. Kaikissa koekohteissa olivat poistoilmaventtiileistä mitatut ilmavirrat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Ilmanvaihtuvuus oli uusien ilmavirtamittausten perusteella eri huoneistoissa 0,02 0,71 l/h. Tutkimuksessa mitatuista huoneistoista (21 huoneistoa) vain kahdessa toteutui ilmanvaihtokertoimen minimivaatimus 0,5 l/h. Käyttöönottovaiheessa kahden kerrostalon huoneistojen ilmanvaihtuvuus oli ollut alle minimivaatimuksen. Johtopäätöksenä todettiin, että ilmanvaihtolaitteiston normaali huolto, kuten suodattimien ja venttiilien puhdistus, eivät takaa ilmavirtojen ja paineolojen pysyvyyttä ajan mittaan. Ilmanvaihtolaitosten toiminta olisi tarkastettava määrävälein, ja tarkastuksessa havaitut puutteet tulisi korjata mahdollisimman pian. Energiankulutus oli lähes kaikissa koekohteissa noussut (2 - 39 %) siitä huolimatta, että poistoilmavirrat olivat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Yhden ilmalämmitteisen kerrostalon lämmitysenergiankulutus oli laskenut 7 %. Kaikissa kohteissa oli energiankulutus kuitenkin energiaa säästävien laiteratkaisujen vuoksi edelleen pienempi kuin vastaavissa asunnoissa keskimäärin.

AB - 1980 luvulla toteutettiin useita koerakentamishankkeita, joissa tavoitteena oli asuinrakennusten energiansäästö sekä sisäilman laadun parantaminen. Koerakennushankkeissa tutkittiin mm. asuntojen ilmalämmitystä, poistoilman lämmön talteenottoa sekä peruskorjauksen yhteydessä asennettavaa koneellista tuloilmajärjestelmää ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmää. Koerakentamiskohteissa tutkittiin rakennusten energiankulutusta, ilmanvaihtojärjestelmien toimivuutta sekä tiedusteltiin asukkaiden mielipiteitä sisäilmastosta ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Osa ilmanvaihtojärjestelmistä toimi odotetulla tavalla ja osassa koekohteista esiintyi teknisiä vaikeuksia laitteistojen asennus ja käyttöönottovaiheessa. Talvella 1992 1993 tutkittiin yhdeksän 1980 luvun alun koerakentamiskohteen ilmanvaihto ja energiajärjestelmiä uudelleen. Koekohteiden käyttö ja huoltohenkilöstöltä tiedusteltiin mm. laitteistoissa havaittuja vikoja ja korjauksien tarvetta sekä säännöllisesti toteutettuja huoltotoimenpiteitä. Ilmanvaihto ja lämmityslaitteiden kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Poistoilmavirrat mitattiin ja rakennusten painesuhteita selvitettiin. Kaikissa koekohteissa olivat poistoilmaventtiileistä mitatut ilmavirrat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Ilmanvaihtuvuus oli uusien ilmavirtamittausten perusteella eri huoneistoissa 0,02 0,71 l/h. Tutkimuksessa mitatuista huoneistoista (21 huoneistoa) vain kahdessa toteutui ilmanvaihtokertoimen minimivaatimus 0,5 l/h. Käyttöönottovaiheessa kahden kerrostalon huoneistojen ilmanvaihtuvuus oli ollut alle minimivaatimuksen. Johtopäätöksenä todettiin, että ilmanvaihtolaitteiston normaali huolto, kuten suodattimien ja venttiilien puhdistus, eivät takaa ilmavirtojen ja paineolojen pysyvyyttä ajan mittaan. Ilmanvaihtolaitosten toiminta olisi tarkastettava määrävälein, ja tarkastuksessa havaitut puutteet tulisi korjata mahdollisimman pian. Energiankulutus oli lähes kaikissa koekohteissa noussut (2 - 39 %) siitä huolimatta, että poistoilmavirrat olivat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Yhden ilmalämmitteisen kerrostalon lämmitysenergiankulutus oli laskenut 7 %. Kaikissa kohteissa oli energiankulutus kuitenkin energiaa säästävien laiteratkaisujen vuoksi edelleen pienempi kuin vastaavissa asunnoissa keskimäärin.

KW - HVAC

KW - air conditioning equipment

KW - ventilation

KW - ducts

KW - test houses

KW - energy saving

KW - energy consumption

KW - indoor air

KW - quality

KW - apartment buildings

KW - residential buildings

KW - small houses

KW - air filters

KW - performance

KW - failure

KW - interviews

KW - heating

KW - maintenance personnel

KW - surveys

KW - measurement

KW - investigations

M3 - Report

SN - 951-38-4447-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pallari M-L, Luoma M. Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 102 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1513).