Low Carbon Finland 2050 -platform

Yhteistoimintamallin kuvaus

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille 80 %:n tavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden avulla voidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa joukkoa ja edellyttää muutoksia yhteiskunnan kaikilta toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja hallinnolta - unohtamatta yksityisiä kuluttajia. LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi toimia interaktiivisena "vihreän talouden tulevaisuusfoorumina". Tällä tavoitellaan johdonmukaista, laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen näkemysten hyödyntämistä. Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueet, työskentelymuodolla saavutetut keskeiset tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita. Hankkeeseen ja yhteistoimintamalliin liittyvien laskennallisten skenaarioanalyysien lähtökohdat ja tulokset raportoidaan toisaalla. Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa olivat työpajojen sarja, asiantuntijoille ja kuluttajille suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt esittely- ja keskustelutilaisuudet. Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa rakentui pääasiassa kolmen osallistavan työpajan varaa, joissa esiteltiin myös niiden välissä tapahtuneen tutkimuksellisen työn tuloksia ja kerättiin siihen liittyvää palautetta. Palautetta on hyödynnetty skenaarioiden laatimisessa, ja yhteistoimintamalli on antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioiden uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden näkökulmista sekä erityisesti monimutkaisen ja -ulotteisen asian ymmärrettävyyttä ja viestinnällisiä haasteita. Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan pääasiallinen toteutusmuoto oli alkuvuodesta 2014 toteutettu kuluttajakysely. Kuluttajakyselyn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuluttajien arvoja, asenteita, valmiuksia, esteitä, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen, ja kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18-84-vuotias väestö. Kuluttajakyselyn tulosten perusteella itse tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pidettiin tärkeänä: kaikista vastaajista melko tai täysin samaa mieltä on neljä viidestä (79 %). Toisaalta yksityisistä kuluttajista merkittävällä osalla on puutteita valmiuksissa toteuttaa vähentämistoimia - esteet ovat ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta myös mm. puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages136
ISBN (Electronic)978-951-38-8176-4
Publication statusPublished - 2014
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.166
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Keywords

  • low carbon
  • scenarios
  • foresight
  • participatory
  • interactivity
  • interest groups

Cite this

Similä, L., Wessberg, N., Dufva, M., & Koljonen, T. (2014). Low Carbon Finland 2050 -platform: Yhteistoimintamallin kuvaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 166
Similä, Lassi ; Wessberg, Nina ; Dufva, Mikko ; Koljonen, Tiina. / Low Carbon Finland 2050 -platform : Yhteistoimintamallin kuvaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 136 p. (VTT Technology; No. 166).
@book{007d7c4053434a17a32d9d08615e7fc1,
title = "Low Carbon Finland 2050 -platform: Yhteistoimintamallin kuvaus",
abstract = "Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin siirtymist{\"a} v{\"a}h{\"a}hiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen l{\"a}ht{\"o}kohtana oli, ett{\"a} EU ja Suomi toteuttavat v{\"a}h{\"a}hiilitavoitteet ja asettavat kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennyksille 80 {\%}:n tavoitteen vuoteen 2050 menness{\"a} ja vuoden 1990 p{\"a}{\"a}st{\"o}tasoon verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden avulla voidaan analysoida v{\"a}h{\"a}hiiliseen yhteiskuntaan siirtymist{\"a} eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa joukkoa ja edellytt{\"a}{\"a} muutoksia yhteiskunnan kaikilta toimijoilta, kuten yrityksilt{\"a}, j{\"a}rjest{\"o}ilt{\"a} ja hallinnolta - unohtamatta yksityisi{\"a} kuluttajia. LCFinPlat-hankkeen yhdess{\"a} osateht{\"a}v{\"a}ss{\"a} tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi toimia interaktiivisena {"}vihre{\"a}n talouden tulevaisuusfoorumina{"}. T{\"a}ll{\"a} tavoitellaan johdonmukaista, laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen n{\"a}kemysten hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a}. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueet, ty{\"o}skentelymuodolla saavutetut keskeiset tulokset sek{\"a} pohditaan ty{\"o}n perusteella kehitetyss{\"a} yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita. Hankkeeseen ja yhteistoimintamalliin liittyvien laskennallisten skenaarioanalyysien l{\"a}ht{\"o}kohdat ja tulokset raportoidaan toisaalla. Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa olivat ty{\"o}pajojen sarja, asiantuntijoille ja kuluttajille suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt esittely- ja keskustelutilaisuudet. Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa rakentui p{\"a}{\"a}asiassa kolmen osallistavan ty{\"o}pajan varaa, joissa esiteltiin my{\"o}s niiden v{\"a}liss{\"a} tapahtuneen tutkimuksellisen ty{\"o}n tuloksia ja ker{\"a}ttiin siihen liittyv{\"a}{\"a} palautetta. Palautetta on hy{\"o}dynnetty skenaarioiden laatimisessa, ja yhteistoimintamalli on antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioiden uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden n{\"a}k{\"o}kulmista sek{\"a} erityisesti monimutkaisen ja -ulotteisen asian ymm{\"a}rrett{\"a}vyytt{\"a} ja viestinn{\"a}llisi{\"a} haasteita. Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan p{\"a}{\"a}asiallinen toteutusmuoto oli alkuvuodesta 2014 toteutettu kuluttajakysely. Kuluttajakyselyn ensisijaisena tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} kuluttajien arvoja, asenteita, valmiuksia, esteit{\"a}, pelkoja ja toiveita siirrytt{\"a}ess{\"a} v{\"a}h{\"a}hiiliseen tulevaisuuteen, ja kohderyhm{\"a}n{\"a} oli Manner-Suomen 18-84-vuotias v{\"a}est{\"o}. Kuluttajakyselyn tulosten perusteella itse tavoitetta kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi pidettiin t{\"a}rke{\"a}n{\"a}: kaikista vastaajista melko tai t{\"a}ysin samaa mielt{\"a} on nelj{\"a} viidest{\"a} (79 {\%}). Toisaalta yksityisist{\"a} kuluttajista merkitt{\"a}v{\"a}ll{\"a} osalla on puutteita valmiuksissa toteuttaa v{\"a}hent{\"a}mistoimia - esteet ovat ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta my{\"o}s mm. puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.",
keywords = "low carbon, scenarios, foresight, participatory, interactivity, interest groups",
author = "Lassi Simil{\"a} and Nina Wessberg and Mikko Dufva and Tiina Koljonen",
year = "2014",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "166",
address = "Finland",

}

Similä, L, Wessberg, N, Dufva, M & Koljonen, T 2014, Low Carbon Finland 2050 -platform: Yhteistoimintamallin kuvaus. VTT Technology, no. 166, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Low Carbon Finland 2050 -platform : Yhteistoimintamallin kuvaus. / Similä, Lassi; Wessberg, Nina; Dufva, Mikko; Koljonen, Tiina.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 136 p. (VTT Technology; No. 166).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Low Carbon Finland 2050 -platform

T2 - Yhteistoimintamallin kuvaus

AU - Similä, Lassi

AU - Wessberg, Nina

AU - Dufva, Mikko

AU - Koljonen, Tiina

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille 80 %:n tavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden avulla voidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa joukkoa ja edellyttää muutoksia yhteiskunnan kaikilta toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja hallinnolta - unohtamatta yksityisiä kuluttajia. LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi toimia interaktiivisena "vihreän talouden tulevaisuusfoorumina". Tällä tavoitellaan johdonmukaista, laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen näkemysten hyödyntämistä. Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueet, työskentelymuodolla saavutetut keskeiset tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita. Hankkeeseen ja yhteistoimintamalliin liittyvien laskennallisten skenaarioanalyysien lähtökohdat ja tulokset raportoidaan toisaalla. Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa olivat työpajojen sarja, asiantuntijoille ja kuluttajille suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt esittely- ja keskustelutilaisuudet. Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa rakentui pääasiassa kolmen osallistavan työpajan varaa, joissa esiteltiin myös niiden välissä tapahtuneen tutkimuksellisen työn tuloksia ja kerättiin siihen liittyvää palautetta. Palautetta on hyödynnetty skenaarioiden laatimisessa, ja yhteistoimintamalli on antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioiden uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden näkökulmista sekä erityisesti monimutkaisen ja -ulotteisen asian ymmärrettävyyttä ja viestinnällisiä haasteita. Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan pääasiallinen toteutusmuoto oli alkuvuodesta 2014 toteutettu kuluttajakysely. Kuluttajakyselyn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuluttajien arvoja, asenteita, valmiuksia, esteitä, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen, ja kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18-84-vuotias väestö. Kuluttajakyselyn tulosten perusteella itse tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pidettiin tärkeänä: kaikista vastaajista melko tai täysin samaa mieltä on neljä viidestä (79 %). Toisaalta yksityisistä kuluttajista merkittävällä osalla on puutteita valmiuksissa toteuttaa vähentämistoimia - esteet ovat ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta myös mm. puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.

AB - Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille 80 %:n tavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden avulla voidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa joukkoa ja edellyttää muutoksia yhteiskunnan kaikilta toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja hallinnolta - unohtamatta yksityisiä kuluttajia. LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi toimia interaktiivisena "vihreän talouden tulevaisuusfoorumina". Tällä tavoitellaan johdonmukaista, laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen näkemysten hyödyntämistä. Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueet, työskentelymuodolla saavutetut keskeiset tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita. Hankkeeseen ja yhteistoimintamalliin liittyvien laskennallisten skenaarioanalyysien lähtökohdat ja tulokset raportoidaan toisaalla. Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa olivat työpajojen sarja, asiantuntijoille ja kuluttajille suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt esittely- ja keskustelutilaisuudet. Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa rakentui pääasiassa kolmen osallistavan työpajan varaa, joissa esiteltiin myös niiden välissä tapahtuneen tutkimuksellisen työn tuloksia ja kerättiin siihen liittyvää palautetta. Palautetta on hyödynnetty skenaarioiden laatimisessa, ja yhteistoimintamalli on antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioiden uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden näkökulmista sekä erityisesti monimutkaisen ja -ulotteisen asian ymmärrettävyyttä ja viestinnällisiä haasteita. Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan pääasiallinen toteutusmuoto oli alkuvuodesta 2014 toteutettu kuluttajakysely. Kuluttajakyselyn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuluttajien arvoja, asenteita, valmiuksia, esteitä, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen, ja kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18-84-vuotias väestö. Kuluttajakyselyn tulosten perusteella itse tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pidettiin tärkeänä: kaikista vastaajista melko tai täysin samaa mieltä on neljä viidestä (79 %). Toisaalta yksityisistä kuluttajista merkittävällä osalla on puutteita valmiuksissa toteuttaa vähentämistoimia - esteet ovat ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta myös mm. puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.

KW - low carbon

KW - scenarios

KW - foresight

KW - participatory

KW - interactivity

KW - interest groups

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Low Carbon Finland 2050 -platform

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Similä L, Wessberg N, Dufva M, Koljonen T. Low Carbon Finland 2050 -platform: Yhteistoimintamallin kuvaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 136 p. (VTT Technology; No. 166).