TY - BOOK
T1 - Low Carbon Finland 2050 -platform
T2 - Yhteistoimintamallin kuvaus
AU - Similä, Lassi
AU - Wessberg, Nina
AU - Dufva, Mikko
AU - Koljonen, Tiina
PY - 2014
Y1 - 2014
N2 - Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa
tarkasteltiin siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Tutkimuksen lähtökohtana oli, että EU ja Suomi
toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat
kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille 80 %:n tavoitteen
vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästötasoon
verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden
avulla voidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan
siirtymistä eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa
joukkoa ja edellyttää muutoksia yhteiskunnan kaikilta
toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja
hallinnolta - unohtamatta yksityisiä kuluttajia.
LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli
kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi
toimia interaktiivisena "vihreän talouden
tulevaisuusfoorumina". Tällä tavoitellaan johdonmukaista,
laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen näkemysten
hyödyntämistä.
Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin
osa-alueet, työskentelymuodolla saavutetut keskeiset
tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä
yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita.
Hankkeeseen ja yhteistoimintamalliin liittyvien
laskennallisten skenaarioanalyysien lähtökohdat ja
tulokset raportoidaan toisaalla.
Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa
olivat työpajojen sarja, asiantuntijoille ja kuluttajille
suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt
esittely- ja keskustelutilaisuudet.
Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa
rakentui pääasiassa kolmen osallistavan työpajan varaa,
joissa esiteltiin myös niiden välissä tapahtuneen
tutkimuksellisen työn tuloksia ja kerättiin siihen
liittyvää palautetta. Palautetta on hyödynnetty
skenaarioiden laatimisessa, ja yhteistoimintamalli on
antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioiden
uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden
näkökulmista sekä erityisesti monimutkaisen ja
-ulotteisen asian ymmärrettävyyttä ja viestinnällisiä
haasteita.
Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan
pääasiallinen toteutusmuoto oli alkuvuodesta 2014
toteutettu kuluttajakysely. Kuluttajakyselyn
ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuluttajien
arvoja, asenteita, valmiuksia, esteitä, pelkoja ja
toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen, ja
kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18-84-vuotias väestö.
Kuluttajakyselyn tulosten perusteella itse tavoitetta
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pidettiin
tärkeänä: kaikista vastaajista melko tai täysin samaa
mieltä on neljä viidestä (79 %). Toisaalta yksityisistä
kuluttajista merkittävällä osalla on puutteita
valmiuksissa toteuttaa vähentämistoimia - esteet ovat
ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta myös mm.
puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.
AB - Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa
tarkasteltiin siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Tutkimuksen lähtökohtana oli, että EU ja Suomi
toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat
kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille 80 %:n tavoitteen
vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästötasoon
verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden
avulla voidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan
siirtymistä eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa
joukkoa ja edellyttää muutoksia yhteiskunnan kaikilta
toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja
hallinnolta - unohtamatta yksityisiä kuluttajia.
LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli
kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi
toimia interaktiivisena "vihreän talouden
tulevaisuusfoorumina". Tällä tavoitellaan johdonmukaista,
laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen näkemysten
hyödyntämistä.
Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin
osa-alueet, työskentelymuodolla saavutetut keskeiset
tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä
yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita.
Hankkeeseen ja yhteistoimintamalliin liittyvien
laskennallisten skenaarioanalyysien lähtökohdat ja
tulokset raportoidaan toisaalla.
Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa
olivat työpajojen sarja, asiantuntijoille ja kuluttajille
suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt
esittely- ja keskustelutilaisuudet.
Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa
rakentui pääasiassa kolmen osallistavan työpajan varaa,
joissa esiteltiin myös niiden välissä tapahtuneen
tutkimuksellisen työn tuloksia ja kerättiin siihen
liittyvää palautetta. Palautetta on hyödynnetty
skenaarioiden laatimisessa, ja yhteistoimintamalli on
antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioiden
uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden
näkökulmista sekä erityisesti monimutkaisen ja
-ulotteisen asian ymmärrettävyyttä ja viestinnällisiä
haasteita.
Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan
pääasiallinen toteutusmuoto oli alkuvuodesta 2014
toteutettu kuluttajakysely. Kuluttajakyselyn
ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuluttajien
arvoja, asenteita, valmiuksia, esteitä, pelkoja ja
toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen, ja
kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18-84-vuotias väestö.
Kuluttajakyselyn tulosten perusteella itse tavoitetta
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pidettiin
tärkeänä: kaikista vastaajista melko tai täysin samaa
mieltä on neljä viidestä (79 %). Toisaalta yksityisistä
kuluttajista merkittävällä osalla on puutteita
valmiuksissa toteuttaa vähentämistoimia - esteet ovat
ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta myös mm.
puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.
KW - low carbon
KW - scenarios
KW - foresight
KW - participatory
KW - interactivity
KW - interest groups
M3 - Report
T3 - VTT Technology
BT - Low Carbon Finland 2050 -platform
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -