TY - BOOK
T1 - Luovuudesta ja luovuuden välineiden mahdollisuudesta
T2 - Viisi eri näkökulmaa
AU - Norvasuo, Markku
PY - 1991
Y1 - 1991
N2 - Tietotekniikan yhdeksi sovelluskohteeksi on ehdotettu
luovuutta edistävien välineiden kehittämistä. Tässä
tutkimuksessa on tarkasteltu ehdotuksen pohjalla olevaa
nk. mentalistista luovuuskäsitystä. Mentalismi selittää
luovuuden sisäisten henkisten (mentaalien) tapahtumien
kuten assosiaatioiden aiheuttamaksi. Toisaalta
mentalismin rinnalle on valittu neljä muuta luovuuden
tulkintatapaa, jotka on nimetty 'analyyttis
-sosiaaliseksi', 'dialektis- systeemiseksi',
'itserefleksien' ja 'nihilistiseksi' näkökulmaksi. Eri
näkemyksiä vertailemalla on pyritty selvittämään, millä
tavalla ja miksi luovuus on vaikeasti lähestyttävä
käsite, vaikka sillä olisikin käsitteenä merkitystä ja
arvoa. Kirjoitus korostaa erityisesti sitä eroa, joka
vallitsee luovuuden käsitteen soveltamisen ja luovuuden
mentalististen teorioiden välillä. Analyysissa
sovelletaan näkemystä, jonka mukaan mentalistiset teoriat
perustuvat luovuuden kansanomaiseen, arkikokemuksesta
lähtevään tulkintaan. Tämä tulkinta vie kuitenkin
väärille jäljille. Koska kysymys on myös tulkintojen
tasosta, ongelmana ei välttämättä ole itse mentalistinen
teoria vaan sen esittämä historian tulkinta. Mentalismin
arvioinnilla on kuitenkin vaikutusta luovuuden välineiden
kehittämiseen ja jo olemassa olevien välineiden
arviointiin. Kirjoituksessa pohditaankin, missä
yhteyksissä puhe luovuuden välineistä voisi olla
mielekästä ja mihin tulisi kiinnittää huomiota välineiden
kehittämisessä. Ongelmallisia ovat mm. ne kriteerit,
joiden perusteella erotetaan työn sisällöllinen ja
muodollinen (syntaktinen) puoli. Luovuuden välineiden
tulisi vaikuttaa niihin tekijöihin, joiden perusteella
arvioidaan jonkin alan työn merkitystä ja edistymistä.
Sikäli kun luovuuden välineistä puhuminen yleensä on
tarpeen, välineiden kehittämisen perustaksi ehdotetaan
kolmea ongelmaa: tietojärjestelmien kommunikaatiolle ja
tiedon saannille asettamia esteitä, sovellusalan
edistämisen kannalta ongelmallisia kysymyksiä ja
toiminnan kannalta kriittisiä resursseja.
AB - Tietotekniikan yhdeksi sovelluskohteeksi on ehdotettu
luovuutta edistävien välineiden kehittämistä. Tässä
tutkimuksessa on tarkasteltu ehdotuksen pohjalla olevaa
nk. mentalistista luovuuskäsitystä. Mentalismi selittää
luovuuden sisäisten henkisten (mentaalien) tapahtumien
kuten assosiaatioiden aiheuttamaksi. Toisaalta
mentalismin rinnalle on valittu neljä muuta luovuuden
tulkintatapaa, jotka on nimetty 'analyyttis
-sosiaaliseksi', 'dialektis- systeemiseksi',
'itserefleksien' ja 'nihilistiseksi' näkökulmaksi. Eri
näkemyksiä vertailemalla on pyritty selvittämään, millä
tavalla ja miksi luovuus on vaikeasti lähestyttävä
käsite, vaikka sillä olisikin käsitteenä merkitystä ja
arvoa. Kirjoitus korostaa erityisesti sitä eroa, joka
vallitsee luovuuden käsitteen soveltamisen ja luovuuden
mentalististen teorioiden välillä. Analyysissa
sovelletaan näkemystä, jonka mukaan mentalistiset teoriat
perustuvat luovuuden kansanomaiseen, arkikokemuksesta
lähtevään tulkintaan. Tämä tulkinta vie kuitenkin
väärille jäljille. Koska kysymys on myös tulkintojen
tasosta, ongelmana ei välttämättä ole itse mentalistinen
teoria vaan sen esittämä historian tulkinta. Mentalismin
arvioinnilla on kuitenkin vaikutusta luovuuden välineiden
kehittämiseen ja jo olemassa olevien välineiden
arviointiin. Kirjoituksessa pohditaankin, missä
yhteyksissä puhe luovuuden välineistä voisi olla
mielekästä ja mihin tulisi kiinnittää huomiota välineiden
kehittämisessä. Ongelmallisia ovat mm. ne kriteerit,
joiden perusteella erotetaan työn sisällöllinen ja
muodollinen (syntaktinen) puoli. Luovuuden välineiden
tulisi vaikuttaa niihin tekijöihin, joiden perusteella
arvioidaan jonkin alan työn merkitystä ja edistymistä.
Sikäli kun luovuuden välineistä puhuminen yleensä on
tarpeen, välineiden kehittämisen perustaksi ehdotetaan
kolmea ongelmaa: tietojärjestelmien kommunikaatiolle ja
tiedon saannille asettamia esteitä, sovellusalan
edistämisen kannalta ongelmallisia kysymyksiä ja
toiminnan kannalta kriittisiä resursseja.
KW - creativity
KW - tools
KW - computerized simulation
KW - computers
KW - utilization
KW - reasoning
KW - theories
KW - analyzing
KW - association (learning)
KW - comparison
KW - evaluation
KW - criteria
KW - information
M3 - Report
SN - 951-38-4004-2
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Luovuudesta ja luovuuden välineiden mahdollisuudesta
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -