Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981

Eero Slunga

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Lyöntipaalujen valmistajilta ja paaluttajilta tiedusteltiin erityyppisten paalujen valmistusmääriä, paalujen ja niiden osien käyttömääriä sekä erilaisia paalutuksen suuntautumiseen vaikuttavia seikkoja vuodelta 1981. Vastausten mukaan Suomessa valmistettiin teräsbetonipaaluja 761 km. Paaluja lyötiin yhteensä 931 km, joista teräsbetonipaaluja oli 83,7 %, puupaaluja 15,2 % ja teräspaaluja 1,1 %. Kokonaispaalumäärästä käytettiin 31,3 % talonrakennuskohteissa ja 40,3 % teollisuusrakennuskohteissa. Paalun ylipituudesta ja rikkoutumisesta johtuva kokonaishukkaprosentti oli teräsbetonipaaluilla 9,1 %, puupaaluilla 9,8 % ja teräspaaluilla 7,5 %. Puu ja teräsbetonipaalujen rikkoutumisesta johtuva paaluhukka oli noin 2 %. Paalut lyötiin lähes yksinomaan pudotusjärkäleellä varustetulla paalutuskoneella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages22
ISBN (Print)951-38-1590-0
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume144

Fingerprint

pile

Cite this

Slunga, E. (1982). Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 144
Slunga, Eero. / Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 22 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 144).
@book{f53eeda2154d405b830753eac98accff,
title = "Ly{\"o}ntipaalujen valmistus ja k{\"a}ytt{\"o} Suomessa vuonna 1981",
abstract = "Ly{\"o}ntipaalujen valmistajilta ja paaluttajilta tiedusteltiin erityyppisten paalujen valmistusm{\"a}{\"a}ri{\"a}, paalujen ja niiden osien k{\"a}ytt{\"o}m{\"a}{\"a}ri{\"a} sek{\"a} erilaisia paalutuksen suuntautumiseen vaikuttavia seikkoja vuodelta 1981. Vastausten mukaan Suomessa valmistettiin ter{\"a}sbetonipaaluja 761 km. Paaluja ly{\"o}tiin yhteens{\"a} 931 km, joista ter{\"a}sbetonipaaluja oli 83,7 {\%}, puupaaluja 15,2 {\%} ja ter{\"a}spaaluja 1,1 {\%}. Kokonaispaalum{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} k{\"a}ytettiin 31,3 {\%} talonrakennuskohteissa ja 40,3 {\%} teollisuusrakennuskohteissa. Paalun ylipituudesta ja rikkoutumisesta johtuva kokonaishukkaprosentti oli ter{\"a}sbetonipaaluilla 9,1 {\%}, puupaaluilla 9,8 {\%} ja ter{\"a}spaaluilla 7,5 {\%}. Puu ja ter{\"a}sbetonipaalujen rikkoutumisesta johtuva paaluhukka oli noin 2 {\%}. Paalut ly{\"o}tiin l{\"a}hes yksinomaan pudotusj{\"a}rk{\"a}leell{\"a} varustetulla paalutuskoneella.",
author = "Eero Slunga",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1590-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Slunga, E 1982, Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 144, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981. / Slunga, Eero.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 22 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 144).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981

AU - Slunga, Eero

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Lyöntipaalujen valmistajilta ja paaluttajilta tiedusteltiin erityyppisten paalujen valmistusmääriä, paalujen ja niiden osien käyttömääriä sekä erilaisia paalutuksen suuntautumiseen vaikuttavia seikkoja vuodelta 1981. Vastausten mukaan Suomessa valmistettiin teräsbetonipaaluja 761 km. Paaluja lyötiin yhteensä 931 km, joista teräsbetonipaaluja oli 83,7 %, puupaaluja 15,2 % ja teräspaaluja 1,1 %. Kokonaispaalumäärästä käytettiin 31,3 % talonrakennuskohteissa ja 40,3 % teollisuusrakennuskohteissa. Paalun ylipituudesta ja rikkoutumisesta johtuva kokonaishukkaprosentti oli teräsbetonipaaluilla 9,1 %, puupaaluilla 9,8 % ja teräspaaluilla 7,5 %. Puu ja teräsbetonipaalujen rikkoutumisesta johtuva paaluhukka oli noin 2 %. Paalut lyötiin lähes yksinomaan pudotusjärkäleellä varustetulla paalutuskoneella.

AB - Lyöntipaalujen valmistajilta ja paaluttajilta tiedusteltiin erityyppisten paalujen valmistusmääriä, paalujen ja niiden osien käyttömääriä sekä erilaisia paalutuksen suuntautumiseen vaikuttavia seikkoja vuodelta 1981. Vastausten mukaan Suomessa valmistettiin teräsbetonipaaluja 761 km. Paaluja lyötiin yhteensä 931 km, joista teräsbetonipaaluja oli 83,7 %, puupaaluja 15,2 % ja teräspaaluja 1,1 %. Kokonaispaalumäärästä käytettiin 31,3 % talonrakennuskohteissa ja 40,3 % teollisuusrakennuskohteissa. Paalun ylipituudesta ja rikkoutumisesta johtuva kokonaishukkaprosentti oli teräsbetonipaaluilla 9,1 %, puupaaluilla 9,8 % ja teräspaaluilla 7,5 %. Puu ja teräsbetonipaalujen rikkoutumisesta johtuva paaluhukka oli noin 2 %. Paalut lyötiin lähes yksinomaan pudotusjärkäleellä varustetulla paalutuskoneella.

M3 - Report

SN - 951-38-1590-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Slunga E. Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 22 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 144).