TY - BOOK
T1 - Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981
AU - Slunga, Eero
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Lyöntipaalujen valmistajilta ja paaluttajilta
tiedusteltiin erityyppisten paalujen valmistusmääriä,
paalujen ja niiden osien käyttömääriä sekä erilaisia
paalutuksen suuntautumiseen vaikuttavia seikkoja vuodelta
1981. Vastausten mukaan Suomessa valmistettiin
teräsbetonipaaluja 761 km. Paaluja lyötiin yhteensä 931
km, joista teräsbetonipaaluja oli 83,7 %, puupaaluja 15,2
% ja teräspaaluja 1,1 %. Kokonaispaalumäärästä käytettiin
31,3 % talonrakennuskohteissa ja 40,3 %
teollisuusrakennuskohteissa. Paalun ylipituudesta ja
rikkoutumisesta johtuva kokonaishukkaprosentti oli
teräsbetonipaaluilla 9,1 %, puupaaluilla 9,8 % ja
teräspaaluilla 7,5 %. Puu ja teräsbetonipaalujen
rikkoutumisesta johtuva paaluhukka oli noin 2 %. Paalut
lyötiin lähes yksinomaan pudotusjärkäleellä varustetulla
paalutuskoneella.
AB - Lyöntipaalujen valmistajilta ja paaluttajilta
tiedusteltiin erityyppisten paalujen valmistusmääriä,
paalujen ja niiden osien käyttömääriä sekä erilaisia
paalutuksen suuntautumiseen vaikuttavia seikkoja vuodelta
1981. Vastausten mukaan Suomessa valmistettiin
teräsbetonipaaluja 761 km. Paaluja lyötiin yhteensä 931
km, joista teräsbetonipaaluja oli 83,7 %, puupaaluja 15,2
% ja teräspaaluja 1,1 %. Kokonaispaalumäärästä käytettiin
31,3 % talonrakennuskohteissa ja 40,3 %
teollisuusrakennuskohteissa. Paalun ylipituudesta ja
rikkoutumisesta johtuva kokonaishukkaprosentti oli
teräsbetonipaaluilla 9,1 %, puupaaluilla 9,8 % ja
teräspaaluilla 7,5 %. Puu ja teräsbetonipaalujen
rikkoutumisesta johtuva paaluhukka oli noin 2 %. Paalut
lyötiin lähes yksinomaan pudotusjärkäleellä varustetulla
paalutuskoneella.
M3 - Report
SN - 951-38-1590-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Lyöntipaalujen valmistus ja käyttö Suomessa vuonna 1981
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -