Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet

Veikko Tarvainen, Holger Forsen, Antti Hukka

Research output: Book/ReportReportProfessional

1 Citation (Scopus)

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuumakuivatun mänty- ja kuusisahatavaran tärkeimmät ominaisuudet tavaran jatkojalostajan ja loppukäyttäjän kannalta katsottuna. Kokeissa tutkittiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutus puun kosteuden ja lämpötilan kehitykseen kuivauksen aikana sekä kuivauslaatuun, jonka keskeiset osat ovat kosteuden tasaisuus, kuivausjännitykset, puun väri, oksien käyttäytyminen ja muodonmuutokset. Lisäksi verrattiin kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran taivutuslujuutta. Työstettävyyttä ja pintakäsiteltävyyttä selvitettiin valmistamalla ikkunan osia ja ikkunoita kuumakuivatusta puusta ja analysoimalla työstöjälki ja maalin tartuntalujuus. Kokeiden perusteella muodostui näkemys etenkin 50 mm paksulle männylle ja kuuselle sopivista kuivauskaavoista. Männyn osalta kuivaus lämpötilatasolla 80 ºC - 110 ºC näyttää sopivalta. Ohuen kuusen (<- 50 mm) kuivaukseen soveltuu parhaiten lämpötilataso 110 ºC - 120 ºC. Paksulle kuuselle soveltuvat alle 110 ºC:n lämpötilat. Kuumakuivausaika on 1/3 - 1/5 lämminilmakuivauksen vaatimasta ajasta. Kuivausajan pituus riippuu oleellisesti kosteuden tasaisuusvaatimuksesta. Kuumakuivauksen jälkeen on syytä liittää tasaannutusvaihe kosteusgradientin ja kuivausjännitysten vähentämiseksi. Tasaannutusjakson kesto riippuu käytettävästä kostutustehosta. Paksuudeltaan 50 mm tavaralla tehokas 4 tunnin höyrytasaannutus laukaisee enimmät jännitykset ja vähentää kosteuseroa pinnan ja keskiosan välillä. Kappaleiden välisten kosteuserojen poistamiseen tarvitaan yleensä pidempi aika. Selvästi suurin havaittava ero kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran välillä on värin lievä tummuminen ja pihkan nouseminen pintaan kuumakuivauksessa. Pihkan väheneminen on joissakin käyttökohteissa eduksi, kuten esimerkiksi silloin, kun puu lämpenee niin paljon, että pihka alkaa valua. Kuumakuivattu, höylätty puu on patinoitua ja siten korjausrakentamiseen hyvin soveltuvaa. Värin muutos on sitä voimakkaampaa, mitä pidempi kuivausaika on. Siten ohuiden, alle 50 mm paksujen esikuivattujen puiden värin muutos on vähäistä ja paksulla puusepänkuivatulla puulla se on varsin voimakas. Eniten tummuu välitön pintakerros. Syynä on pintaan vesihöyryn mukana kulkeutuneiden ravinneaineiden tummuminen kuumuuden vaikutuksesta. Useimmiten tämä väriltään likaisenharmaa ja laikukas kerros on vain 1 - 2 mm paksu ja se poistuu höyläyksessä. Kuumakuivatun puun työstettävyys on hyväkuntoisilla terillä erinomainen. Pintakäsiteltävyys oli hyvä. Maalin tartuntalujuus tosin aleni neljänneksellä puuaineksen lievästä haurastumisesta johtuen. Kuivausmuodonmuutokset olivat kuumakuivatuilla ja lämminilmakuivatuilla sahatavaroilla samaa luokkaa. Kuivaaminen painon alla ei oleellisesti vähentänyt muodonmuutoksia. Painon alta vapauduttuaan puut kieroutuvat, jos siihen on vinosyisyyden tai nuorpuun takia taipumus. Halkeilu on oikealla kuivauskaavalla hallittavissa. Useimmat kuusen tuoreet oksat halkeilivat, kuten lämminilmakuivauksessakin, eikä kokeissa löydetty menetelmää oksien halkeilun vähentämiseksi. Kuusen taivutuslujuus aleni noin 5 % lämminilmakuivattuihin puihin verrattuna, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuumakuivattujen puiden kosteuserot sekä sahatavaroiden välillä että myös kappaleiden sisällä paksuus- ja pituussuunnassa ovat kuivausvaiheen jälkeen suuremmat kuin lämminilmakuivatuilla sahatavaroilla. Kosteusvaihtelut ovat kuitenkin tasaannutusvaiheella saatavissa halutun tason alapuolelle. Sama koskee myöskin kuivausjännityksiä. Kuumakuivaus soveltuu paremmin kuuselle kuin männylle, sillä kuusi on diffuusio- ja permeabiliteettiominaisuuksiltaan mäntyä tasaisempi. Kosteusero mäntysahatavaran latva- ja tyvipään välillä voi olla nopean kuivauksen jälkeen suuri. Kuumakuivauksen esiselvityksessä todettiin kuivauskustannusten olevan alhaisemmat kuin perinteisessä kamarikuivauksessa. Pääoma- ja energiakustannukset ovat edulliset. Näin ollen kuumakuivaus on hyvä ratkaisu jalostettaessa etenkin sellaista sahatavaraa, jolta ei vaadita erityisesti vaaleutta. Kannattavinta kuumakuivaus on silloin, kun loppukosteudessa sallitaan suurehkoja vaihteluita. Lisäksi kuumakuivaus parantaa asiakaslähtöisyyttä lyhyen kuivausajan suoman nopean toimitusmahdollisuuden ansiosta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages108
ISBN (Print)951-38-4521-4
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja - Publikationer
PublisherVTT
Volume812
ISSN (Print)1235-0613

Fingerprint

softwood
drying
temperature
Olla

Keywords

  • high-temperature drying
  • HT-drying
  • LT-drying
  • sawn timber
  • wood
  • timber
  • softwoods
  • pine wood
  • drying
  • scheduling
  • drying tests
  • mechanical properties
  • visual appearance
  • bending strength
  • high temperature tests
  • measurement

Cite this

Tarvainen, V., Forsen, H., & Hukka, A. (1996). Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 812
Tarvainen, Veikko ; Forsen, Holger ; Hukka, Antti. / Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 108 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 812).
@book{393ddf8d754f40adb70d460563c10233,
title = "M{\"a}nnyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehitt{\"a}minen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} kuumakuivatun m{\"a}nty- ja kuusisahatavaran t{\"a}rkeimm{\"a}t ominaisuudet tavaran jatkojalostajan ja loppuk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n kannalta katsottuna. Kokeissa tutkittiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutus puun kosteuden ja l{\"a}mp{\"o}tilan kehitykseen kuivauksen aikana sek{\"a} kuivauslaatuun, jonka keskeiset osat ovat kosteuden tasaisuus, kuivausj{\"a}nnitykset, puun v{\"a}ri, oksien k{\"a}ytt{\"a}ytyminen ja muodonmuutokset. Lis{\"a}ksi verrattiin kuumakuivatun ja l{\"a}mminilmakuivatun sahatavaran taivutuslujuutta. Ty{\"o}stett{\"a}vyytt{\"a} ja pintak{\"a}sitelt{\"a}vyytt{\"a} selvitettiin valmistamalla ikkunan osia ja ikkunoita kuumakuivatusta puusta ja analysoimalla ty{\"o}st{\"o}j{\"a}lki ja maalin tartuntalujuus. Kokeiden perusteella muodostui n{\"a}kemys etenkin 50 mm paksulle m{\"a}nnylle ja kuuselle sopivista kuivauskaavoista. M{\"a}nnyn osalta kuivaus l{\"a}mp{\"o}tilatasolla 80 ºC - 110 ºC n{\"a}ytt{\"a}{\"a} sopivalta. Ohuen kuusen (<- 50 mm) kuivaukseen soveltuu parhaiten l{\"a}mp{\"o}tilataso 110 ºC - 120 ºC. Paksulle kuuselle soveltuvat alle 110 ºC:n l{\"a}mp{\"o}tilat. Kuumakuivausaika on 1/3 - 1/5 l{\"a}mminilmakuivauksen vaatimasta ajasta. Kuivausajan pituus riippuu oleellisesti kosteuden tasaisuusvaatimuksesta. Kuumakuivauksen j{\"a}lkeen on syyt{\"a} liitt{\"a}{\"a} tasaannutusvaihe kosteusgradientin ja kuivausj{\"a}nnitysten v{\"a}hent{\"a}miseksi. Tasaannutusjakson kesto riippuu k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}st{\"a} kostutustehosta. Paksuudeltaan 50 mm tavaralla tehokas 4 tunnin h{\"o}yrytasaannutus laukaisee enimm{\"a}t j{\"a}nnitykset ja v{\"a}hent{\"a}{\"a} kosteuseroa pinnan ja keskiosan v{\"a}lill{\"a}. Kappaleiden v{\"a}listen kosteuserojen poistamiseen tarvitaan yleens{\"a} pidempi aika. Selv{\"a}sti suurin havaittava ero kuumakuivatun ja l{\"a}mminilmakuivatun sahatavaran v{\"a}lill{\"a} on v{\"a}rin liev{\"a} tummuminen ja pihkan nouseminen pintaan kuumakuivauksessa. Pihkan v{\"a}heneminen on joissakin k{\"a}ytt{\"o}kohteissa eduksi, kuten esimerkiksi silloin, kun puu l{\"a}mpenee niin paljon, ett{\"a} pihka alkaa valua. Kuumakuivattu, h{\"o}yl{\"a}tty puu on patinoitua ja siten korjausrakentamiseen hyvin soveltuvaa. V{\"a}rin muutos on sit{\"a} voimakkaampaa, mit{\"a} pidempi kuivausaika on. Siten ohuiden, alle 50 mm paksujen esikuivattujen puiden v{\"a}rin muutos on v{\"a}h{\"a}ist{\"a} ja paksulla puusep{\"a}nkuivatulla puulla se on varsin voimakas. Eniten tummuu v{\"a}lit{\"o}n pintakerros. Syyn{\"a} on pintaan vesih{\"o}yryn mukana kulkeutuneiden ravinneaineiden tummuminen kuumuuden vaikutuksesta. Useimmiten t{\"a}m{\"a} v{\"a}rilt{\"a}{\"a}n likaisenharmaa ja laikukas kerros on vain 1 - 2 mm paksu ja se poistuu h{\"o}yl{\"a}yksess{\"a}. Kuumakuivatun puun ty{\"o}stett{\"a}vyys on hyv{\"a}kuntoisilla terill{\"a} erinomainen. Pintak{\"a}sitelt{\"a}vyys oli hyv{\"a}. Maalin tartuntalujuus tosin aleni nelj{\"a}nneksell{\"a} puuaineksen liev{\"a}st{\"a} haurastumisesta johtuen. Kuivausmuodonmuutokset olivat kuumakuivatuilla ja l{\"a}mminilmakuivatuilla sahatavaroilla samaa luokkaa. Kuivaaminen painon alla ei oleellisesti v{\"a}hent{\"a}nyt muodonmuutoksia. Painon alta vapauduttuaan puut kieroutuvat, jos siihen on vinosyisyyden tai nuorpuun takia taipumus. Halkeilu on oikealla kuivauskaavalla hallittavissa. Useimmat kuusen tuoreet oksat halkeilivat, kuten l{\"a}mminilmakuivauksessakin, eik{\"a} kokeissa l{\"o}ydetty menetelm{\"a}{\"a} oksien halkeilun v{\"a}hent{\"a}miseksi. Kuusen taivutuslujuus aleni noin 5 {\%} l{\"a}mminilmakuivattuihin puihin verrattuna, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsev{\"a}. Kuumakuivattujen puiden kosteuserot sek{\"a} sahatavaroiden v{\"a}lill{\"a} ett{\"a} my{\"o}s kappaleiden sis{\"a}ll{\"a} paksuus- ja pituussuunnassa ovat kuivausvaiheen j{\"a}lkeen suuremmat kuin l{\"a}mminilmakuivatuilla sahatavaroilla. Kosteusvaihtelut ovat kuitenkin tasaannutusvaiheella saatavissa halutun tason alapuolelle. Sama koskee my{\"o}skin kuivausj{\"a}nnityksi{\"a}. Kuumakuivaus soveltuu paremmin kuuselle kuin m{\"a}nnylle, sill{\"a} kuusi on diffuusio- ja permeabiliteettiominaisuuksiltaan m{\"a}nty{\"a} tasaisempi. Kosteusero m{\"a}ntysahatavaran latva- ja tyvip{\"a}{\"a}n v{\"a}lill{\"a} voi olla nopean kuivauksen j{\"a}lkeen suuri. Kuumakuivauksen esiselvityksess{\"a} todettiin kuivauskustannusten olevan alhaisemmat kuin perinteisess{\"a} kamarikuivauksessa. P{\"a}{\"a}oma- ja energiakustannukset ovat edulliset. N{\"a}in ollen kuumakuivaus on hyv{\"a} ratkaisu jalostettaessa etenkin sellaista sahatavaraa, jolta ei vaadita erityisesti vaaleutta. Kannattavinta kuumakuivaus on silloin, kun loppukosteudessa sallitaan suurehkoja vaihteluita. Lis{\"a}ksi kuumakuivaus parantaa asiakasl{\"a}ht{\"o}isyytt{\"a} lyhyen kuivausajan suoman nopean toimitusmahdollisuuden ansiosta.",
keywords = "high-temperature drying, HT-drying, LT-drying, sawn timber, wood, timber, softwoods, pine wood, drying, scheduling, drying tests, mechanical properties, visual appearance, bending strength, high temperature tests, measurement",
author = "Veikko Tarvainen and Holger Forsen and Antti Hukka",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4521-4",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Tarvainen, V, Forsen, H & Hukka, A 1996, Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 812, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet. / Tarvainen, Veikko; Forsen, Holger; Hukka, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 108 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 812).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet

AU - Tarvainen, Veikko

AU - Forsen, Holger

AU - Hukka, Antti

PY - 1996

Y1 - 1996

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuumakuivatun mänty- ja kuusisahatavaran tärkeimmät ominaisuudet tavaran jatkojalostajan ja loppukäyttäjän kannalta katsottuna. Kokeissa tutkittiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutus puun kosteuden ja lämpötilan kehitykseen kuivauksen aikana sekä kuivauslaatuun, jonka keskeiset osat ovat kosteuden tasaisuus, kuivausjännitykset, puun väri, oksien käyttäytyminen ja muodonmuutokset. Lisäksi verrattiin kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran taivutuslujuutta. Työstettävyyttä ja pintakäsiteltävyyttä selvitettiin valmistamalla ikkunan osia ja ikkunoita kuumakuivatusta puusta ja analysoimalla työstöjälki ja maalin tartuntalujuus. Kokeiden perusteella muodostui näkemys etenkin 50 mm paksulle männylle ja kuuselle sopivista kuivauskaavoista. Männyn osalta kuivaus lämpötilatasolla 80 ºC - 110 ºC näyttää sopivalta. Ohuen kuusen (<- 50 mm) kuivaukseen soveltuu parhaiten lämpötilataso 110 ºC - 120 ºC. Paksulle kuuselle soveltuvat alle 110 ºC:n lämpötilat. Kuumakuivausaika on 1/3 - 1/5 lämminilmakuivauksen vaatimasta ajasta. Kuivausajan pituus riippuu oleellisesti kosteuden tasaisuusvaatimuksesta. Kuumakuivauksen jälkeen on syytä liittää tasaannutusvaihe kosteusgradientin ja kuivausjännitysten vähentämiseksi. Tasaannutusjakson kesto riippuu käytettävästä kostutustehosta. Paksuudeltaan 50 mm tavaralla tehokas 4 tunnin höyrytasaannutus laukaisee enimmät jännitykset ja vähentää kosteuseroa pinnan ja keskiosan välillä. Kappaleiden välisten kosteuserojen poistamiseen tarvitaan yleensä pidempi aika. Selvästi suurin havaittava ero kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran välillä on värin lievä tummuminen ja pihkan nouseminen pintaan kuumakuivauksessa. Pihkan väheneminen on joissakin käyttökohteissa eduksi, kuten esimerkiksi silloin, kun puu lämpenee niin paljon, että pihka alkaa valua. Kuumakuivattu, höylätty puu on patinoitua ja siten korjausrakentamiseen hyvin soveltuvaa. Värin muutos on sitä voimakkaampaa, mitä pidempi kuivausaika on. Siten ohuiden, alle 50 mm paksujen esikuivattujen puiden värin muutos on vähäistä ja paksulla puusepänkuivatulla puulla se on varsin voimakas. Eniten tummuu välitön pintakerros. Syynä on pintaan vesihöyryn mukana kulkeutuneiden ravinneaineiden tummuminen kuumuuden vaikutuksesta. Useimmiten tämä väriltään likaisenharmaa ja laikukas kerros on vain 1 - 2 mm paksu ja se poistuu höyläyksessä. Kuumakuivatun puun työstettävyys on hyväkuntoisilla terillä erinomainen. Pintakäsiteltävyys oli hyvä. Maalin tartuntalujuus tosin aleni neljänneksellä puuaineksen lievästä haurastumisesta johtuen. Kuivausmuodonmuutokset olivat kuumakuivatuilla ja lämminilmakuivatuilla sahatavaroilla samaa luokkaa. Kuivaaminen painon alla ei oleellisesti vähentänyt muodonmuutoksia. Painon alta vapauduttuaan puut kieroutuvat, jos siihen on vinosyisyyden tai nuorpuun takia taipumus. Halkeilu on oikealla kuivauskaavalla hallittavissa. Useimmat kuusen tuoreet oksat halkeilivat, kuten lämminilmakuivauksessakin, eikä kokeissa löydetty menetelmää oksien halkeilun vähentämiseksi. Kuusen taivutuslujuus aleni noin 5 % lämminilmakuivattuihin puihin verrattuna, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuumakuivattujen puiden kosteuserot sekä sahatavaroiden välillä että myös kappaleiden sisällä paksuus- ja pituussuunnassa ovat kuivausvaiheen jälkeen suuremmat kuin lämminilmakuivatuilla sahatavaroilla. Kosteusvaihtelut ovat kuitenkin tasaannutusvaiheella saatavissa halutun tason alapuolelle. Sama koskee myöskin kuivausjännityksiä. Kuumakuivaus soveltuu paremmin kuuselle kuin männylle, sillä kuusi on diffuusio- ja permeabiliteettiominaisuuksiltaan mäntyä tasaisempi. Kosteusero mäntysahatavaran latva- ja tyvipään välillä voi olla nopean kuivauksen jälkeen suuri. Kuumakuivauksen esiselvityksessä todettiin kuivauskustannusten olevan alhaisemmat kuin perinteisessä kamarikuivauksessa. Pääoma- ja energiakustannukset ovat edulliset. Näin ollen kuumakuivaus on hyvä ratkaisu jalostettaessa etenkin sellaista sahatavaraa, jolta ei vaadita erityisesti vaaleutta. Kannattavinta kuumakuivaus on silloin, kun loppukosteudessa sallitaan suurehkoja vaihteluita. Lisäksi kuumakuivaus parantaa asiakaslähtöisyyttä lyhyen kuivausajan suoman nopean toimitusmahdollisuuden ansiosta.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuumakuivatun mänty- ja kuusisahatavaran tärkeimmät ominaisuudet tavaran jatkojalostajan ja loppukäyttäjän kannalta katsottuna. Kokeissa tutkittiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutus puun kosteuden ja lämpötilan kehitykseen kuivauksen aikana sekä kuivauslaatuun, jonka keskeiset osat ovat kosteuden tasaisuus, kuivausjännitykset, puun väri, oksien käyttäytyminen ja muodonmuutokset. Lisäksi verrattiin kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran taivutuslujuutta. Työstettävyyttä ja pintakäsiteltävyyttä selvitettiin valmistamalla ikkunan osia ja ikkunoita kuumakuivatusta puusta ja analysoimalla työstöjälki ja maalin tartuntalujuus. Kokeiden perusteella muodostui näkemys etenkin 50 mm paksulle männylle ja kuuselle sopivista kuivauskaavoista. Männyn osalta kuivaus lämpötilatasolla 80 ºC - 110 ºC näyttää sopivalta. Ohuen kuusen (<- 50 mm) kuivaukseen soveltuu parhaiten lämpötilataso 110 ºC - 120 ºC. Paksulle kuuselle soveltuvat alle 110 ºC:n lämpötilat. Kuumakuivausaika on 1/3 - 1/5 lämminilmakuivauksen vaatimasta ajasta. Kuivausajan pituus riippuu oleellisesti kosteuden tasaisuusvaatimuksesta. Kuumakuivauksen jälkeen on syytä liittää tasaannutusvaihe kosteusgradientin ja kuivausjännitysten vähentämiseksi. Tasaannutusjakson kesto riippuu käytettävästä kostutustehosta. Paksuudeltaan 50 mm tavaralla tehokas 4 tunnin höyrytasaannutus laukaisee enimmät jännitykset ja vähentää kosteuseroa pinnan ja keskiosan välillä. Kappaleiden välisten kosteuserojen poistamiseen tarvitaan yleensä pidempi aika. Selvästi suurin havaittava ero kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran välillä on värin lievä tummuminen ja pihkan nouseminen pintaan kuumakuivauksessa. Pihkan väheneminen on joissakin käyttökohteissa eduksi, kuten esimerkiksi silloin, kun puu lämpenee niin paljon, että pihka alkaa valua. Kuumakuivattu, höylätty puu on patinoitua ja siten korjausrakentamiseen hyvin soveltuvaa. Värin muutos on sitä voimakkaampaa, mitä pidempi kuivausaika on. Siten ohuiden, alle 50 mm paksujen esikuivattujen puiden värin muutos on vähäistä ja paksulla puusepänkuivatulla puulla se on varsin voimakas. Eniten tummuu välitön pintakerros. Syynä on pintaan vesihöyryn mukana kulkeutuneiden ravinneaineiden tummuminen kuumuuden vaikutuksesta. Useimmiten tämä väriltään likaisenharmaa ja laikukas kerros on vain 1 - 2 mm paksu ja se poistuu höyläyksessä. Kuumakuivatun puun työstettävyys on hyväkuntoisilla terillä erinomainen. Pintakäsiteltävyys oli hyvä. Maalin tartuntalujuus tosin aleni neljänneksellä puuaineksen lievästä haurastumisesta johtuen. Kuivausmuodonmuutokset olivat kuumakuivatuilla ja lämminilmakuivatuilla sahatavaroilla samaa luokkaa. Kuivaaminen painon alla ei oleellisesti vähentänyt muodonmuutoksia. Painon alta vapauduttuaan puut kieroutuvat, jos siihen on vinosyisyyden tai nuorpuun takia taipumus. Halkeilu on oikealla kuivauskaavalla hallittavissa. Useimmat kuusen tuoreet oksat halkeilivat, kuten lämminilmakuivauksessakin, eikä kokeissa löydetty menetelmää oksien halkeilun vähentämiseksi. Kuusen taivutuslujuus aleni noin 5 % lämminilmakuivattuihin puihin verrattuna, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuumakuivattujen puiden kosteuserot sekä sahatavaroiden välillä että myös kappaleiden sisällä paksuus- ja pituussuunnassa ovat kuivausvaiheen jälkeen suuremmat kuin lämminilmakuivatuilla sahatavaroilla. Kosteusvaihtelut ovat kuitenkin tasaannutusvaiheella saatavissa halutun tason alapuolelle. Sama koskee myöskin kuivausjännityksiä. Kuumakuivaus soveltuu paremmin kuuselle kuin männylle, sillä kuusi on diffuusio- ja permeabiliteettiominaisuuksiltaan mäntyä tasaisempi. Kosteusero mäntysahatavaran latva- ja tyvipään välillä voi olla nopean kuivauksen jälkeen suuri. Kuumakuivauksen esiselvityksessä todettiin kuivauskustannusten olevan alhaisemmat kuin perinteisessä kamarikuivauksessa. Pääoma- ja energiakustannukset ovat edulliset. Näin ollen kuumakuivaus on hyvä ratkaisu jalostettaessa etenkin sellaista sahatavaraa, jolta ei vaadita erityisesti vaaleutta. Kannattavinta kuumakuivaus on silloin, kun loppukosteudessa sallitaan suurehkoja vaihteluita. Lisäksi kuumakuivaus parantaa asiakaslähtöisyyttä lyhyen kuivausajan suoman nopean toimitusmahdollisuuden ansiosta.

KW - high-temperature drying

KW - HT-drying

KW - LT-drying

KW - sawn timber

KW - wood

KW - timber

KW - softwoods

KW - pine wood

KW - drying

KW - scheduling

KW - drying tests

KW - mechanical properties

KW - visual appearance

KW - bending strength

KW - high temperature tests

KW - measurement

M3 - Report

SN - 951-38-4521-4

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tarvainen V, Forsen H, Hukka A. Männyn ja kuusen kuumakuivauskaavojen kehittäminen ja kuivatun sahatavaran ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 108 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 812).