Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 1. Kirjallisuuskatsaus

Raakamäntyöljypiki on tummanruskeaa ja sitkeää ainesta, joka muuttuu lämmitettäessä valuvaksi. Pääasialliset komponentit mäntyöljypiessä sisältävät hartsi- ja rasvahappoja sekä neutraaliaineita. Mäntyöljypiki on sulfaattisellun jalostuksessa syntyvän raakamäntyöljyn tislausjäännös, jota syntyi v. 1985 40.000 t/a, ja jonka määrän v. 1989 arvioidaan olevan 50.000 t/a. Pysyvää hyötykäyttökohdetta pielle ei ole Suomessa löydetty. Raportissa esitetään mäntyöljyjalosteiden terminologia ja nykyiset käyttötavat. Kirallisuuden perusteella pikeä on käytetty liimoissa, voiteluöljyissä, vahoissa, painoväreissä ja emulgointiaineissa, Pääasiallisesti piki poltetaan polttoöljyn seassa tuotantolaitosten energianlähteeksi, koska piki on vähärikkistä. Tämäkään käyttömuoto ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Suurissa puunjalostusmaissa, kuten Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa, pikeä voidaan arvioida muodostuvan maailmanlaajuisesti jopa 375.000 t/a. Asfaltissa pikeä on käytetty bitumikorvikkeena Neuvostoliitossa ja pien osuus on näissä seoksissa ollut korkea, 5-20 p-%. Piki parantaa bitumin tarttuvuutta kiviainekseen. Yhdysvalloissa pikeä ei ole lisätty suoraan bitumiin, mutta pikeä on sovelletusti käytetty bitumin emulgoinnissa, poravoiteissa ja kovien sideaineiden pehmentimenä. Suomessa pien asfalttikokeilut alkoivat jo v. 1981. Kirjallisuudessa piellä katsotaan olevan hyvät edellytykset hyötykäyttöön asfaltissa. Mäntyöljypien käyttöön liittyy lisäksi kansantaloudellisia näkökohtia.