Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet

Petri Peltonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Mäntybitumi on tislattuun bitumiin tehty pien ja bitumin seos, jossa pien määrä on 20 p-%. Tällaisia bitumeja kutsutaan yleisesti modifioiduiksi bitumeiksi. Mäntyöljypiki on raakamäntyöljyn tislausjäännös eli hapanta sulfaattipikeä, jota muodostuu vuosittain selluteollisuudessa 50 000 t. Mäntybitumit ovat sideaineseoksia, joiden olennaisin merkitys on tartunnan parantaminen asfalttipäällysteessä. Tutkituista seoksista parhaat tiesideaineominaisuudet saatiin seoksilla, joissa raakamäntyöljypikeä sekoitettiin 20 p-% bitumiin B-45, B-80 tai B-120. Seos oli homogeenista, kun sekoitusaika 140-150 °C lämpötilassa oli 2-3 min. Vastaavien seosten murtumispisteet olivat -13, -15 ja -19 °C ja 60 °C viskositeettisuhteista lasketut kovenemiskertoimet 1,64-2,19. Tämä kovenemistaso on melko hyvä bitumille. Vaikka mäntyöljypiki on selvästi herkempi lämpötilan vaikutuksille kuin bitumi, 20 p-% lisäys ei kuitenkaan vielä haurastanut bitumia, vaan seokset olivat hauraan sijasta sitkeitä. Kylmäkulumisen kannalta sideaineen liiallinen haurastuminen ei ole edullista. Voimakkaassa UV-käsittelyssä kova piki voi haurastua aikaa myöten, mutta pehmeä piki ei ole yhtä arka UV-valolle. Mäntybitumit eivät olleet työstön kannalta liian haihtuvia, eivätkä toisaalta venymätesteissä selvästi katkeilevia. Mäntybitumien levittyvyysominaisuudet, kalvonmuodostuskyky ja varastoitavuus täyttävät tiesideaineelle asetetut vaatimukset. Pien lopullinen käyttövarmuus selviää tarttuvuus-, päällyste- ja kulumistutkimusten pohjalta, joista tulokset on esitetty julkaisun muissa osissa. Terminä käsite mäntybitumi on toistaiseksi vakiintumaton ja sitä on käytetty määriteltynä tässä tutkimuksessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages66
ISBN (Print)951-38-3613-4
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number672
ISSN0358-5077

Fingerprint

bitumen
tall oil

Keywords

  • tall oil
  • bitumens
  • asphalts
  • bituminous binders
  • modified pavements
  • properties

Cite this

Peltonen, P. (1990). Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 672
Peltonen, Petri. / Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 672).
@book{0fd0af8254f84dddb902f72d14433d73,
title = "M{\"a}nty{\"o}ljypiell{\"a} modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet",
abstract = "M{\"a}ntybitumi on tislattuun bitumiin tehty pien ja bitumin seos, jossa pien m{\"a}{\"a}r{\"a} on 20 p-{\%}. T{\"a}llaisia bitumeja kutsutaan yleisesti modifioiduiksi bitumeiksi. M{\"a}nty{\"o}ljypiki on raakam{\"a}nty{\"o}ljyn tislausj{\"a}{\"a}nn{\"o}s eli hapanta sulfaattipike{\"a}, jota muodostuu vuosittain selluteollisuudessa 50 000 t. M{\"a}ntybitumit ovat sideaineseoksia, joiden olennaisin merkitys on tartunnan parantaminen asfalttip{\"a}{\"a}llysteess{\"a}. Tutkituista seoksista parhaat tiesideaineominaisuudet saatiin seoksilla, joissa raakam{\"a}nty{\"o}ljypike{\"a} sekoitettiin 20 p-{\%} bitumiin B-45, B-80 tai B-120. Seos oli homogeenista, kun sekoitusaika 140-150 °C l{\"a}mp{\"o}tilassa oli 2-3 min. Vastaavien seosten murtumispisteet olivat -13, -15 ja -19 °C ja 60 °C viskositeettisuhteista lasketut kovenemiskertoimet 1,64-2,19. T{\"a}m{\"a} kovenemistaso on melko hyv{\"a} bitumille. Vaikka m{\"a}nty{\"o}ljypiki on selv{\"a}sti herkempi l{\"a}mp{\"o}tilan vaikutuksille kuin bitumi, 20 p-{\%} lis{\"a}ys ei kuitenkaan viel{\"a} haurastanut bitumia, vaan seokset olivat hauraan sijasta sitkeit{\"a}. Kylm{\"a}kulumisen kannalta sideaineen liiallinen haurastuminen ei ole edullista. Voimakkaassa UV-k{\"a}sittelyss{\"a} kova piki voi haurastua aikaa my{\"o}ten, mutta pehme{\"a} piki ei ole yht{\"a} arka UV-valolle. M{\"a}ntybitumit eiv{\"a}t olleet ty{\"o}st{\"o}n kannalta liian haihtuvia, eiv{\"a}tk{\"a} toisaalta venym{\"a}testeiss{\"a} selv{\"a}sti katkeilevia. M{\"a}ntybitumien levittyvyysominaisuudet, kalvonmuodostuskyky ja varastoitavuus t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t tiesideaineelle asetetut vaatimukset. Pien lopullinen k{\"a}ytt{\"o}varmuus selvi{\"a}{\"a} tarttuvuus-, p{\"a}{\"a}llyste- ja kulumistutkimusten pohjalta, joista tulokset on esitetty julkaisun muissa osissa. Termin{\"a} k{\"a}site m{\"a}ntybitumi on toistaiseksi vakiintumaton ja sit{\"a} on k{\"a}ytetty m{\"a}{\"a}riteltyn{\"a} t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa.",
keywords = "tall oil, bitumens, asphalts, bituminous binders, modified pavements, properties",
author = "Petri Peltonen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3613-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "672",
address = "Finland",

}

Peltonen, P 1990, Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 672, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet. / Peltonen, Petri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 672).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet

AU - Peltonen, Petri

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Mäntybitumi on tislattuun bitumiin tehty pien ja bitumin seos, jossa pien määrä on 20 p-%. Tällaisia bitumeja kutsutaan yleisesti modifioiduiksi bitumeiksi. Mäntyöljypiki on raakamäntyöljyn tislausjäännös eli hapanta sulfaattipikeä, jota muodostuu vuosittain selluteollisuudessa 50 000 t. Mäntybitumit ovat sideaineseoksia, joiden olennaisin merkitys on tartunnan parantaminen asfalttipäällysteessä. Tutkituista seoksista parhaat tiesideaineominaisuudet saatiin seoksilla, joissa raakamäntyöljypikeä sekoitettiin 20 p-% bitumiin B-45, B-80 tai B-120. Seos oli homogeenista, kun sekoitusaika 140-150 °C lämpötilassa oli 2-3 min. Vastaavien seosten murtumispisteet olivat -13, -15 ja -19 °C ja 60 °C viskositeettisuhteista lasketut kovenemiskertoimet 1,64-2,19. Tämä kovenemistaso on melko hyvä bitumille. Vaikka mäntyöljypiki on selvästi herkempi lämpötilan vaikutuksille kuin bitumi, 20 p-% lisäys ei kuitenkaan vielä haurastanut bitumia, vaan seokset olivat hauraan sijasta sitkeitä. Kylmäkulumisen kannalta sideaineen liiallinen haurastuminen ei ole edullista. Voimakkaassa UV-käsittelyssä kova piki voi haurastua aikaa myöten, mutta pehmeä piki ei ole yhtä arka UV-valolle. Mäntybitumit eivät olleet työstön kannalta liian haihtuvia, eivätkä toisaalta venymätesteissä selvästi katkeilevia. Mäntybitumien levittyvyysominaisuudet, kalvonmuodostuskyky ja varastoitavuus täyttävät tiesideaineelle asetetut vaatimukset. Pien lopullinen käyttövarmuus selviää tarttuvuus-, päällyste- ja kulumistutkimusten pohjalta, joista tulokset on esitetty julkaisun muissa osissa. Terminä käsite mäntybitumi on toistaiseksi vakiintumaton ja sitä on käytetty määriteltynä tässä tutkimuksessa.

AB - Mäntybitumi on tislattuun bitumiin tehty pien ja bitumin seos, jossa pien määrä on 20 p-%. Tällaisia bitumeja kutsutaan yleisesti modifioiduiksi bitumeiksi. Mäntyöljypiki on raakamäntyöljyn tislausjäännös eli hapanta sulfaattipikeä, jota muodostuu vuosittain selluteollisuudessa 50 000 t. Mäntybitumit ovat sideaineseoksia, joiden olennaisin merkitys on tartunnan parantaminen asfalttipäällysteessä. Tutkituista seoksista parhaat tiesideaineominaisuudet saatiin seoksilla, joissa raakamäntyöljypikeä sekoitettiin 20 p-% bitumiin B-45, B-80 tai B-120. Seos oli homogeenista, kun sekoitusaika 140-150 °C lämpötilassa oli 2-3 min. Vastaavien seosten murtumispisteet olivat -13, -15 ja -19 °C ja 60 °C viskositeettisuhteista lasketut kovenemiskertoimet 1,64-2,19. Tämä kovenemistaso on melko hyvä bitumille. Vaikka mäntyöljypiki on selvästi herkempi lämpötilan vaikutuksille kuin bitumi, 20 p-% lisäys ei kuitenkaan vielä haurastanut bitumia, vaan seokset olivat hauraan sijasta sitkeitä. Kylmäkulumisen kannalta sideaineen liiallinen haurastuminen ei ole edullista. Voimakkaassa UV-käsittelyssä kova piki voi haurastua aikaa myöten, mutta pehmeä piki ei ole yhtä arka UV-valolle. Mäntybitumit eivät olleet työstön kannalta liian haihtuvia, eivätkä toisaalta venymätesteissä selvästi katkeilevia. Mäntybitumien levittyvyysominaisuudet, kalvonmuodostuskyky ja varastoitavuus täyttävät tiesideaineelle asetetut vaatimukset. Pien lopullinen käyttövarmuus selviää tarttuvuus-, päällyste- ja kulumistutkimusten pohjalta, joista tulokset on esitetty julkaisun muissa osissa. Terminä käsite mäntybitumi on toistaiseksi vakiintumaton ja sitä on käytetty määriteltynä tässä tutkimuksessa.

KW - tall oil

KW - bitumens

KW - asphalts

KW - bituminous binders

KW - modified pavements

KW - properties

M3 - Report

SN - 951-38-3613-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Peltonen P. Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 2. Bitumi-pikiseosten ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 672).