Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus

Petri Peltonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on tehty tarttuvuuskokeita kostutuskulma-, rullapullo-, Vialit-levy- ja happolukutesteillä. Tarttuvuuskokeet on tehty bitumeilla B-45 ja B-80 lisäämällä niihin 5, 20 ja 50 p-% joko pehmeää tai kovaa mäntyöljypikeä. Seosten tartunnasta voidaan esittää seuraavia näkökohtia. Kun bitumiin lisätään 20 p-% mäntyöljypikeä, sideaineen kostutuskyky paranee kivipinnalla merkittävästi eli mäntyöljypiki lisää bitumin tartuntakykyä. Mäntyöljypiellä modifioitujen bitumien happoluvut nousevat lukuarvoihin 2,7-8,7, jotka ovat puhtaan bitumin arvoja korkeammat. Happoluvun ja rullapullotartunta-arvon välinen eksponentiaalinen riippuvuus oli hyvä (selitysaste 80 %), vaikkakin aineisto oli melko suppea. Happoluvun kasvattaminen edellä esitetylle tasolle paransi asfaltin tartuntalukua, mutta ei enää tätä korkeammilla happolukuarvoilla. Mäntyöljypien tartuntaominaisuus liittyy pien happamiin polaarisiin sidoksiin (hartsihapot), mahdollisesti miselleihin, liimamaisuuteen ja sitkeähköön luonteeseen. Teoriaa on käsitelty julkaisun ensimmäisessä kirjallisuusosassa. Mäntypien vaikutusta tartuntaan on käsitelty myös osan neljä halkaisuvetolujuuskokeissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages38
ISBN (Print)951-38-3614-2
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number673
ISSN0358-5077

Fingerprint

bitumen
tall oil
adhesion

Keywords

  • tall oil
  • bitumens
  • asphalts
  • bituminous binders
  • modified pavements
  • adhesion

Cite this

Peltonen, P. (1990). Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 673
Peltonen, Petri. / Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 38 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 673).
@book{a56255c6fe1b4bdfa3b48d531254f00c,
title = "M{\"a}nty{\"o}ljypiell{\"a} modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus",
abstract = "Tutkimuksessa on tehty tarttuvuuskokeita kostutuskulma-, rullapullo-, Vialit-levy- ja happolukutesteill{\"a}. Tarttuvuuskokeet on tehty bitumeilla B-45 ja B-80 lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} niihin 5, 20 ja 50 p-{\%} joko pehme{\"a}{\"a} tai kovaa m{\"a}nty{\"o}ljypike{\"a}. Seosten tartunnasta voidaan esitt{\"a}{\"a} seuraavia n{\"a}k{\"o}kohtia. Kun bitumiin lis{\"a}t{\"a}{\"a}n 20 p-{\%} m{\"a}nty{\"o}ljypike{\"a}, sideaineen kostutuskyky paranee kivipinnalla merkitt{\"a}v{\"a}sti eli m{\"a}nty{\"o}ljypiki lis{\"a}{\"a} bitumin tartuntakyky{\"a}. M{\"a}nty{\"o}ljypiell{\"a} modifioitujen bitumien happoluvut nousevat lukuarvoihin 2,7-8,7, jotka ovat puhtaan bitumin arvoja korkeammat. Happoluvun ja rullapullotartunta-arvon v{\"a}linen eksponentiaalinen riippuvuus oli hyv{\"a} (selitysaste 80 {\%}), vaikkakin aineisto oli melko suppea. Happoluvun kasvattaminen edell{\"a} esitetylle tasolle paransi asfaltin tartuntalukua, mutta ei en{\"a}{\"a} t{\"a}t{\"a} korkeammilla happolukuarvoilla. M{\"a}nty{\"o}ljypien tartuntaominaisuus liittyy pien happamiin polaarisiin sidoksiin (hartsihapot), mahdollisesti miselleihin, liimamaisuuteen ja sitke{\"a}hk{\"o}{\"o}n luonteeseen. Teoriaa on k{\"a}sitelty julkaisun ensimm{\"a}isess{\"a} kirjallisuusosassa. M{\"a}ntypien vaikutusta tartuntaan on k{\"a}sitelty my{\"o}s osan nelj{\"a} halkaisuvetolujuuskokeissa.",
keywords = "tall oil, bitumens, asphalts, bituminous binders, modified pavements, adhesion",
author = "Petri Peltonen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3614-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "673",
address = "Finland",

}

Peltonen, P 1990, Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 673, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus. / Peltonen, Petri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 38 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 673).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus

AU - Peltonen, Petri

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tutkimuksessa on tehty tarttuvuuskokeita kostutuskulma-, rullapullo-, Vialit-levy- ja happolukutesteillä. Tarttuvuuskokeet on tehty bitumeilla B-45 ja B-80 lisäämällä niihin 5, 20 ja 50 p-% joko pehmeää tai kovaa mäntyöljypikeä. Seosten tartunnasta voidaan esittää seuraavia näkökohtia. Kun bitumiin lisätään 20 p-% mäntyöljypikeä, sideaineen kostutuskyky paranee kivipinnalla merkittävästi eli mäntyöljypiki lisää bitumin tartuntakykyä. Mäntyöljypiellä modifioitujen bitumien happoluvut nousevat lukuarvoihin 2,7-8,7, jotka ovat puhtaan bitumin arvoja korkeammat. Happoluvun ja rullapullotartunta-arvon välinen eksponentiaalinen riippuvuus oli hyvä (selitysaste 80 %), vaikkakin aineisto oli melko suppea. Happoluvun kasvattaminen edellä esitetylle tasolle paransi asfaltin tartuntalukua, mutta ei enää tätä korkeammilla happolukuarvoilla. Mäntyöljypien tartuntaominaisuus liittyy pien happamiin polaarisiin sidoksiin (hartsihapot), mahdollisesti miselleihin, liimamaisuuteen ja sitkeähköön luonteeseen. Teoriaa on käsitelty julkaisun ensimmäisessä kirjallisuusosassa. Mäntypien vaikutusta tartuntaan on käsitelty myös osan neljä halkaisuvetolujuuskokeissa.

AB - Tutkimuksessa on tehty tarttuvuuskokeita kostutuskulma-, rullapullo-, Vialit-levy- ja happolukutesteillä. Tarttuvuuskokeet on tehty bitumeilla B-45 ja B-80 lisäämällä niihin 5, 20 ja 50 p-% joko pehmeää tai kovaa mäntyöljypikeä. Seosten tartunnasta voidaan esittää seuraavia näkökohtia. Kun bitumiin lisätään 20 p-% mäntyöljypikeä, sideaineen kostutuskyky paranee kivipinnalla merkittävästi eli mäntyöljypiki lisää bitumin tartuntakykyä. Mäntyöljypiellä modifioitujen bitumien happoluvut nousevat lukuarvoihin 2,7-8,7, jotka ovat puhtaan bitumin arvoja korkeammat. Happoluvun ja rullapullotartunta-arvon välinen eksponentiaalinen riippuvuus oli hyvä (selitysaste 80 %), vaikkakin aineisto oli melko suppea. Happoluvun kasvattaminen edellä esitetylle tasolle paransi asfaltin tartuntalukua, mutta ei enää tätä korkeammilla happolukuarvoilla. Mäntyöljypien tartuntaominaisuus liittyy pien happamiin polaarisiin sidoksiin (hartsihapot), mahdollisesti miselleihin, liimamaisuuteen ja sitkeähköön luonteeseen. Teoriaa on käsitelty julkaisun ensimmäisessä kirjallisuusosassa. Mäntypien vaikutusta tartuntaan on käsitelty myös osan neljä halkaisuvetolujuuskokeissa.

KW - tall oil

KW - bitumens

KW - asphalts

KW - bituminous binders

KW - modified pavements

KW - adhesion

M3 - Report

SN - 951-38-3614-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Peltonen P. Mäntyöljypiellä modifioitu asfaltti. Osa 3. Tarttuvuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 38 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 673).