@book{63077107eeb24e5d8c42a689ed6644fb,
title = "Maakosketuksessa olevat l{\"a}mm{\"o}neristeet: Kentt{\"a}tutkimus",
abstract = "Kentt{\"a}tutkimusten kohteena olivat vuosina 1976 - 1985 asennetut rakennusten routa ja l{\"a}mm{\"o}neristeet. Eristemateriaalit olivat paisutettu polystyreeni, solupolyuretaani, mineraalivilla ja kevytsora. Eristeiden ominaisuuksia tutkittiin laboratoriomittauksin kent{\"a}lt{\"a} otetuista n{\"a}ytteist{\"a}. Eristysten toimivuutta seurattiin kentt{\"a}mittauksin noin vuoden ajan. Lis{\"a}ksi toimivuustarkasteluita tehtiin rakennusperustusten termisen analyysin avulla. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet eristemateriaalit kostuivat, mik{\"a}li ne joutuivat olemaan kauan m{\"a}riss{\"a} olosuhteissa. Kostumisen aiheuttivat pohjavesi tai siit{\"a} kapillaarisesti nouseva vesi sek{\"a} pintavedet. Suurimmat kosteuspitoisuudet mitattiin eristeist{\"a}, joihin pohjaveden pinta ajoittain ulottui. Sy{\"o}ksytorven alla tai kourujen vuotokohdassa olleet levyt olivat selv{\"a}sti viereisi{\"a} kosteammat. Rakennuksen leve{\"a}t r{\"a}yst{\"a}{\"a}t ja eristeen yl{\"a}puolinen suojaus v{\"a}hensiv{\"a}t eristeeseen absorboitunutta kosteutta. Polystyreenilevyjen kokoonpuristuma oli yleens{\"a} alle 10 % nimellispaksuudesta. Kuormitetuilla alueilla levyt olivat puristuneet enemm{\"a}n kasaan. Mineraalivillalla kokoonpuristuma oli yleens{\"a} alle 14 %. Kosteissa levyiss{\"a} kokoonpuristuma oli suurempi. Polystyreenill{\"a} ei todetuilla kosteuspitoisuuksilla havaittu selv{\"a}{\"a} riippuvuutta kosteussis{\"a}ll{\"o}n ja kokoonpuristuman v{\"a}lill{\"a}. Rakennusten routasuojauksessa kysymykseen tulevilla asennussyvyyksill{\"a} ei n{\"a}ytt{\"a}nyt olevan merkityst{\"a} levyjen kokoonpuristumaan. Polyuretaanin{\"a}ytteille ei voitu kokoonpuristumaa m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a}, koska levyjen nimellispaksuuksia ei ollut tiedossa.L{\"a}mm{\"o}njohtavuuden kasvu oli polystyreenilla yleens{\"a} alle 50 % ja polyuretaanilla sek{\"a} mineraalivillalla yli 50 % uuden eristeen l{\"a}mm{\"o}njohtavuuteen verrattuna. Polyuretaanin kelpoisuuden arviointia vaikeutti ep{\"a}tietoisuus levyn alkuper{\"a}st{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksesta. Polyuretaanilla l{\"a}mm{\"o}njohtoluvun kasvuun saattoi kosteussis{\"a}ll{\"o}n ja kokoonpuristuman lis{\"a}ksi vaikuttaa solukaasun diffundoituminen ulos eristeest{\"a}. Kevytsoran{\"a}ytteiden l{\"a}mm{\"o}njohtavuutta ei m{\"a}{\"a}ritetty vaan se arvioitiin kirjallisuustietojen perusteella. Todetulla kosteuspitoisuuden alueella polystyreenin puristuslujuudessa ei havaittu merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} katoa kosteussis{\"a}ll{\"o}n kasvaessa. My{\"o}sk{\"a}{\"a}n eri-ik{\"a}isten toisiaan vastaavien levyjen lujuuksissa ei ollut merkitt{\"a}vi{\"a} eroja.Tyypillisi{\"a} maassa olleiden levyeristeiden vaurioita olivat levyjen v{\"a}{\"a}ntym{\"a}t ja murtumat sek{\"a} suuret paikalliset kokoonpuristumat. N{\"a}m{\"a} johtuivat eristeen pohjan ep{\"a}tasaisuudesta tai huonosta tiivistyksest{\"a} sek{\"a} isojen kivien tai rakennusj{\"a}tteen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} suodatinkerroksessa tai v{\"a}litt{\"o}m{\"a}sti eristeen yl{\"a}puolisessa t{\"a}yt{\"o}ss{\"a} melko yleist{\"a} oli my{\"o}s t{\"a}ytt{\"o}materiaalin tunkeutuminen suojaamattoman eristeen pintakerrokseen. Puiden tai kasvien juurten aiheuttamat vauriot eristeille olivat melko harvinaisia. Kent{\"a}ll{\"a} perustuksen vierest{\"a} mitatut l{\"a}mp{\"o}tilat olivat 0,2 - 2,5 °C korkeampia kuin lasketut l{\"a}mp{\"o}tilat. Vain yhdess{\"a} kohteessa tilanne oli p{\"a}invastoin. P{\"a}{\"a}asiallisin syy siihen oli todenn{\"a}k{\"o}isesti talvella rakennuksen vierelle kertyv{\"a} lumi. joka toimi l{\"a}mm{\"o}neristeen{\"a}. Laskennallisesti arvioitu 0 °C -isotermi olisi mitoitusolosuhteissa ollut 0,31 0,55 m syvemm{\"a}ll{\"a} kuin talvella 1987 - 1988 ja olisi ulottunut perustuksen j{\"a}nnityskentt{\"a}{\"a}n kaikissa analysoiduissa kohteissa.",
keywords = "construction, foundations, substructures, geotechnics, insulation, polystyrene, polyurethane resins, mineral wool, clays, moisture",
author = "Pertti Flygare and Harri Kivikoski and Eino Niskala",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3593-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1061",
address = "Finland",
}