Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi

Esiselvitys

Asko Talja, Ari Saarinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Maaliikenteestä maaperän kautta siirtyvä runkoääni voi olla häiritsevää liikenneväylien läheisyydessä olevissa rakennuksissa. Käyttämällä yhtenäisiä kriteerejä, raja-arvoja ja arviointiohjeita pyritään varmistamaan, että liikenteestä aiheutuva runkomelu otetaan maankäytön suunnittelussa riittävästi huomioon. Koska Suomen rakentamismääräyksissä ei ole annettu asiaa käsitteleviä ohjeita, tämä suositusten laatimiseen tähtäävä selvitys on katsottu tarpeelliseksi. Erityisesti ohjeistoa tarvitaan maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa. Tässä suosituksessa runkomelun tunnusluvuksi ehdotetaan käytettäväksi suuretta Lprm, joka perustuu enimmäisäänitason LpASmax mittaukseen, joka määritetään mittaustuloksista 95 %:n luotettavuustasolla. Tunnusluvulle Lprm ehdotetaan seuraavia raja-arvoja tunneleissa: 30 dB kun runkomelu ei saa häiritä nukkumista, 35 dB kun runkomelu ei saa häiritä työskentelyä ja 25-30 dB erityistä hiljaisuutta vaativissa tiloissa. Avoradoilla raja-arvot voivat olla tapauksesta riippuen 5 dB lievemmät. Ehdotetut raja-arvot ovat hieman tiukempia kuin ilmaäänelle annetut raja-arvot, sillä maaliikenteelle tyypillinen matalataajuinen runkomelu koetaan yleensä haitallisemmaksi kuin muu saman A-painotetun äänitason omaava laajakaistainen melu. Runkomelun arviointia varten on esitetty kolme eritasoista menetelmää. Ensimmäinen taso perustuu varoetäisyyksien käyttöön. Mikäli rakennuksen ja väylän välinen etäisyys on riittävän suuri, tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen. Toisen tason tarkastelu ottaa huomioon värähtelyn siirtymiseen ja äänen syntymiseen vaikuttavat tekijät. Tarkastelu perustuu peruskäyrään, jonka avulla arvioidaan maaperän värähtelyn perusarvo eri etäisyydellä väylästä. Huoneen seinäpintojen keskimääräinen värähtely arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka määräytyvät liikenteen, väylän, maaperän ja rakennuksen yksityiskohtien perusteella. Lopullinen äänitaso sisätiloissa arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka ottavat huomioon äänitason riippuvuuden seinäpintojen värähtelyvoimakkuudesta ja taajuudesta. Kolmannen tason arviointi perustuu ääni- ja värähtelymittausten käyttöön. Julkaisussa esitetään myös perusratkaisut runkoääntä aiheuttavan värähtelyn vaimentamiseksi ja arviot erilaisilla ratkaisuilla saavutettavista hyödyistä. Äänitaajuisen värähtelyn eristäminen perustuu yleensä pehmeään rakennekerrokseen, joka voidaan sijoittaa väylän alle, maaperään (tärinäeste) tai rakennuksen alle. Myös kaluston ja väylän kunnolla, nopeuden rajoittamisella sekä joustavilla rakenteiden liitosratkaisuilla tai ääntä vähän säteilevillä pintarakenteilla voidaan vaikuttaa syntyvään runkoääneen. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Electronic)978-951-38-7270-0
Publication statusPublished - 2009
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2468
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Skates (Fish)
Noise

Keywords

  • ground-borne noise
  • ground-borne vibration
  • traffic noise
  • structure-borne sound
  • low frequency sound
  • limit values
  • vibration assessment
  • vibration isolation
  • measuring methods
  • annoying effects
  • literature review
  • criterion
  • traffic
  • buildings
  • vibrations
  • nuisance
  • guidelines

Cite this

Talja, A., & Saarinen, A. (2009). Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi: Esiselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2468
Talja, Asko ; Saarinen, Ari. / Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi : Esiselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 74 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2468).
@book{285f0aefcf4046dfbb95fd7125d235b9,
title = "Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi: Esiselvitys",
abstract = "Maaliikenteest{\"a} maaper{\"a}n kautta siirtyv{\"a} runko{\"a}{\"a}ni voi olla h{\"a}iritsev{\"a}{\"a} liikennev{\"a}ylien l{\"a}heisyydess{\"a} olevissa rakennuksissa. K{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} yhten{\"a}isi{\"a} kriteerej{\"a}, raja-arvoja ja arviointiohjeita pyrit{\"a}{\"a}n varmistamaan, ett{\"a} liikenteest{\"a} aiheutuva runkomelu otetaan maank{\"a}yt{\"o}n suunnittelussa riitt{\"a}v{\"a}sti huomioon. Koska Suomen rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} ei ole annettu asiaa k{\"a}sittelevi{\"a} ohjeita, t{\"a}m{\"a} suositusten laatimiseen t{\"a}ht{\"a}{\"a}v{\"a} selvitys on katsottu tarpeelliseksi. Erityisesti ohjeistoa tarvitaan maank{\"a}yt{\"o}n ja liikennev{\"a}ylien suunnittelussa. T{\"a}ss{\"a} suosituksessa runkomelun tunnusluvuksi ehdotetaan k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}ksi suuretta Lprm, joka perustuu enimm{\"a}is{\"a}{\"a}nitason LpASmax mittaukseen, joka m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n mittaustuloksista 95 {\%}:n luotettavuustasolla. Tunnusluvulle Lprm ehdotetaan seuraavia raja-arvoja tunneleissa: 30 dB kun runkomelu ei saa h{\"a}irit{\"a} nukkumista, 35 dB kun runkomelu ei saa h{\"a}irit{\"a} ty{\"o}skentely{\"a} ja 25-30 dB erityist{\"a} hiljaisuutta vaativissa tiloissa. Avoradoilla raja-arvot voivat olla tapauksesta riippuen 5 dB lievemm{\"a}t. Ehdotetut raja-arvot ovat hieman tiukempia kuin ilma{\"a}{\"a}nelle annetut raja-arvot, sill{\"a} maaliikenteelle tyypillinen matalataajuinen runkomelu koetaan yleens{\"a} haitallisemmaksi kuin muu saman A-painotetun {\"a}{\"a}nitason omaava laajakaistainen melu. Runkomelun arviointia varten on esitetty kolme eritasoista menetelm{\"a}{\"a}. Ensimm{\"a}inen taso perustuu varoet{\"a}isyyksien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Mik{\"a}li rakennuksen ja v{\"a}yl{\"a}n v{\"a}linen et{\"a}isyys on riitt{\"a}v{\"a}n suuri, tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen. Toisen tason tarkastelu ottaa huomioon v{\"a}r{\"a}htelyn siirtymiseen ja {\"a}{\"a}nen syntymiseen vaikuttavat tekij{\"a}t. Tarkastelu perustuu perusk{\"a}yr{\"a}{\"a}n, jonka avulla arvioidaan maaper{\"a}n v{\"a}r{\"a}htelyn perusarvo eri et{\"a}isyydell{\"a} v{\"a}yl{\"a}st{\"a}. Huoneen sein{\"a}pintojen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen v{\"a}r{\"a}htely arvioidaan lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} k{\"a}yr{\"a}{\"a}n korjaustekij{\"a}t, jotka m{\"a}{\"a}r{\"a}ytyv{\"a}t liikenteen, v{\"a}yl{\"a}n, maaper{\"a}n ja rakennuksen yksityiskohtien perusteella. Lopullinen {\"a}{\"a}nitaso sis{\"a}tiloissa arvioidaan lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} k{\"a}yr{\"a}{\"a}n korjaustekij{\"a}t, jotka ottavat huomioon {\"a}{\"a}nitason riippuvuuden sein{\"a}pintojen v{\"a}r{\"a}htelyvoimakkuudesta ja taajuudesta. Kolmannen tason arviointi perustuu {\"a}{\"a}ni- ja v{\"a}r{\"a}htelymittausten k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s perusratkaisut runko{\"a}{\"a}nt{\"a} aiheuttavan v{\"a}r{\"a}htelyn vaimentamiseksi ja arviot erilaisilla ratkaisuilla saavutettavista hy{\"o}dyist{\"a}. {\"A}{\"a}nitaajuisen v{\"a}r{\"a}htelyn erist{\"a}minen perustuu yleens{\"a} pehme{\"a}{\"a}n rakennekerrokseen, joka voidaan sijoittaa v{\"a}yl{\"a}n alle, maaper{\"a}{\"a}n (t{\"a}rin{\"a}este) tai rakennuksen alle. My{\"o}s kaluston ja v{\"a}yl{\"a}n kunnolla, nopeuden rajoittamisella sek{\"a} joustavilla rakenteiden liitosratkaisuilla tai {\"a}{\"a}nt{\"a} v{\"a}h{\"a}n s{\"a}teilevill{\"a} pintarakenteilla voidaan vaikuttaa syntyv{\"a}{\"a}n runko{\"a}{\"a}neen. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat p{\"a}{\"a}asiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennett{\"a}, v{\"a}yl{\"a}{\"a}, maaper{\"a}{\"a} ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon.",
keywords = "ground-borne noise, ground-borne vibration, traffic noise, structure-borne sound, low frequency sound, limit values, vibration assessment, vibration isolation, measuring methods, annoying effects, literature review, criterion, traffic, buildings, vibrations, nuisance, guidelines",
author = "Asko Talja and Ari Saarinen",
note = "Project code: 20539",
year = "2009",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2468",
address = "Finland",

}

Talja, A & Saarinen, A 2009, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi: Esiselvitys. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2468, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi : Esiselvitys. / Talja, Asko; Saarinen, Ari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 74 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2468).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi

T2 - Esiselvitys

AU - Talja, Asko

AU - Saarinen, Ari

N1 - Project code: 20539

PY - 2009

Y1 - 2009

N2 - Maaliikenteestä maaperän kautta siirtyvä runkoääni voi olla häiritsevää liikenneväylien läheisyydessä olevissa rakennuksissa. Käyttämällä yhtenäisiä kriteerejä, raja-arvoja ja arviointiohjeita pyritään varmistamaan, että liikenteestä aiheutuva runkomelu otetaan maankäytön suunnittelussa riittävästi huomioon. Koska Suomen rakentamismääräyksissä ei ole annettu asiaa käsitteleviä ohjeita, tämä suositusten laatimiseen tähtäävä selvitys on katsottu tarpeelliseksi. Erityisesti ohjeistoa tarvitaan maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa. Tässä suosituksessa runkomelun tunnusluvuksi ehdotetaan käytettäväksi suuretta Lprm, joka perustuu enimmäisäänitason LpASmax mittaukseen, joka määritetään mittaustuloksista 95 %:n luotettavuustasolla. Tunnusluvulle Lprm ehdotetaan seuraavia raja-arvoja tunneleissa: 30 dB kun runkomelu ei saa häiritä nukkumista, 35 dB kun runkomelu ei saa häiritä työskentelyä ja 25-30 dB erityistä hiljaisuutta vaativissa tiloissa. Avoradoilla raja-arvot voivat olla tapauksesta riippuen 5 dB lievemmät. Ehdotetut raja-arvot ovat hieman tiukempia kuin ilmaäänelle annetut raja-arvot, sillä maaliikenteelle tyypillinen matalataajuinen runkomelu koetaan yleensä haitallisemmaksi kuin muu saman A-painotetun äänitason omaava laajakaistainen melu. Runkomelun arviointia varten on esitetty kolme eritasoista menetelmää. Ensimmäinen taso perustuu varoetäisyyksien käyttöön. Mikäli rakennuksen ja väylän välinen etäisyys on riittävän suuri, tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen. Toisen tason tarkastelu ottaa huomioon värähtelyn siirtymiseen ja äänen syntymiseen vaikuttavat tekijät. Tarkastelu perustuu peruskäyrään, jonka avulla arvioidaan maaperän värähtelyn perusarvo eri etäisyydellä väylästä. Huoneen seinäpintojen keskimääräinen värähtely arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka määräytyvät liikenteen, väylän, maaperän ja rakennuksen yksityiskohtien perusteella. Lopullinen äänitaso sisätiloissa arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka ottavat huomioon äänitason riippuvuuden seinäpintojen värähtelyvoimakkuudesta ja taajuudesta. Kolmannen tason arviointi perustuu ääni- ja värähtelymittausten käyttöön. Julkaisussa esitetään myös perusratkaisut runkoääntä aiheuttavan värähtelyn vaimentamiseksi ja arviot erilaisilla ratkaisuilla saavutettavista hyödyistä. Äänitaajuisen värähtelyn eristäminen perustuu yleensä pehmeään rakennekerrokseen, joka voidaan sijoittaa väylän alle, maaperään (tärinäeste) tai rakennuksen alle. Myös kaluston ja väylän kunnolla, nopeuden rajoittamisella sekä joustavilla rakenteiden liitosratkaisuilla tai ääntä vähän säteilevillä pintarakenteilla voidaan vaikuttaa syntyvään runkoääneen. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon.

AB - Maaliikenteestä maaperän kautta siirtyvä runkoääni voi olla häiritsevää liikenneväylien läheisyydessä olevissa rakennuksissa. Käyttämällä yhtenäisiä kriteerejä, raja-arvoja ja arviointiohjeita pyritään varmistamaan, että liikenteestä aiheutuva runkomelu otetaan maankäytön suunnittelussa riittävästi huomioon. Koska Suomen rakentamismääräyksissä ei ole annettu asiaa käsitteleviä ohjeita, tämä suositusten laatimiseen tähtäävä selvitys on katsottu tarpeelliseksi. Erityisesti ohjeistoa tarvitaan maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa. Tässä suosituksessa runkomelun tunnusluvuksi ehdotetaan käytettäväksi suuretta Lprm, joka perustuu enimmäisäänitason LpASmax mittaukseen, joka määritetään mittaustuloksista 95 %:n luotettavuustasolla. Tunnusluvulle Lprm ehdotetaan seuraavia raja-arvoja tunneleissa: 30 dB kun runkomelu ei saa häiritä nukkumista, 35 dB kun runkomelu ei saa häiritä työskentelyä ja 25-30 dB erityistä hiljaisuutta vaativissa tiloissa. Avoradoilla raja-arvot voivat olla tapauksesta riippuen 5 dB lievemmät. Ehdotetut raja-arvot ovat hieman tiukempia kuin ilmaäänelle annetut raja-arvot, sillä maaliikenteelle tyypillinen matalataajuinen runkomelu koetaan yleensä haitallisemmaksi kuin muu saman A-painotetun äänitason omaava laajakaistainen melu. Runkomelun arviointia varten on esitetty kolme eritasoista menetelmää. Ensimmäinen taso perustuu varoetäisyyksien käyttöön. Mikäli rakennuksen ja väylän välinen etäisyys on riittävän suuri, tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen. Toisen tason tarkastelu ottaa huomioon värähtelyn siirtymiseen ja äänen syntymiseen vaikuttavat tekijät. Tarkastelu perustuu peruskäyrään, jonka avulla arvioidaan maaperän värähtelyn perusarvo eri etäisyydellä väylästä. Huoneen seinäpintojen keskimääräinen värähtely arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka määräytyvät liikenteen, väylän, maaperän ja rakennuksen yksityiskohtien perusteella. Lopullinen äänitaso sisätiloissa arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka ottavat huomioon äänitason riippuvuuden seinäpintojen värähtelyvoimakkuudesta ja taajuudesta. Kolmannen tason arviointi perustuu ääni- ja värähtelymittausten käyttöön. Julkaisussa esitetään myös perusratkaisut runkoääntä aiheuttavan värähtelyn vaimentamiseksi ja arviot erilaisilla ratkaisuilla saavutettavista hyödyistä. Äänitaajuisen värähtelyn eristäminen perustuu yleensä pehmeään rakennekerrokseen, joka voidaan sijoittaa väylän alle, maaperään (tärinäeste) tai rakennuksen alle. Myös kaluston ja väylän kunnolla, nopeuden rajoittamisella sekä joustavilla rakenteiden liitosratkaisuilla tai ääntä vähän säteilevillä pintarakenteilla voidaan vaikuttaa syntyvään runkoääneen. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon.

KW - ground-borne noise

KW - ground-borne vibration

KW - traffic noise

KW - structure-borne sound

KW - low frequency sound

KW - limit values

KW - vibration assessment

KW - vibration isolation

KW - measuring methods

KW - annoying effects

KW - literature review

KW - criterion

KW - traffic

KW - buildings

KW - vibrations

KW - nuisance

KW - guidelines

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Talja A, Saarinen A. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi: Esiselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 74 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2468).