Maarakentamisen elinkaariarviointi

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda selkeä ja toimiva menettelytapa maa- ja tierakenteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointiin ja rakennevaihtoehtojen vertailuun. Arviointimenettelyn toivottiin olevan mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen, mutta kaikki elinkaaren vaiheet ja merkittävät ympäristövaikutukset kattava. Lisäksi olisi pystyttävä ottamaan huomioon tie- ja maarakenteiden erityispiirteet. Arviointi olisi tarvittaessa voitava tehdä osana tien suunnittelua, jolloin sen tuloksia voitaisiin käyttää yhtenä rakenne- tai materiaalivaihtoehtojen valintaperusteena. Tutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jonka päätavoitteena on laatia opas siitä, miten teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus ja tekninen toimivuus olisi osoitettava lupa- ja tuotteistamismenettelyssä. Siksi tutkimuksessa keskitytään erityisesti sivutuotteiden ja perinteisten materiaalien vertailuun tierakennuskäytössä. Tutkimuksessa laadittu ehdotus arviointitavaksi sisältää mm. tavoitteiden ja rajausten määrittelyn, luettelon arvioinnin lähtö- ja tulostiedoista, suosituksen laskenta-menettelystä ja alustavan esityksen tulosten merkitysten arvioinnista. Tien pohja- ja päällysrakenteita käsitellään erillisinä ja tulokset liitetään tarvittaessa yhteen. Teollisuuden sivutuotteille arvioitiin lisäksi tierakentamisen vaihtoehtona olevan läjitysaluesijoituksen ympäristövaikutukset. Tarkasteltavat ympäristökuormitukset ovat raaka-aineiden käyttö, energian ja polttoaineiden käyttö, hiilidioksidi-, typpioksidi-, rikkidioksidi-, VOC-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspäästöt ilmaan, maaperään liukenevat päästöt, inertti jäte, melu ja maan käyttö. Veden käyttö, tavanomaisen ja ongelmajätteen määrät, typpi- ja COD-päästöt vesiin ja onnettomuusriskit olivat myös mukana tarkasteluissa, mutta ne todettiin niin vähän merkittäviksi tai hankalasti arvioitaviksi, että ne päätettiin jatkossa jättää pois laskennasta. Laskentatavan soveltuvuuden arvioimiseksi tarkasteltiin esimerkkeinä kivihiilituhkan, betonimurskeen ja masuunikuonan tierakennuskäyttöä, joita verrattiin luonnonmateriaalien käyttöön vastaavissa kohteissa. Näiden esimerkkitarkastelujen tulokset ja alustava arvio ympäristökuormitusten merkityksestä esitetään raportissa. Esimerkkien yhteydessä luotiin tärkeimpien rakennusmateriaalien ja työvaiheiden ympäristökuormitustiedot ja näiden laskennassa tarvittavan aineiston sisältävät perustiedostot. Menettelytapaehdotuksen pohjalta luodaan jatkossa jo kerätyn aineiston yhdistävä laskentamalli.