Abstract
Euroopan unionin rahoittamassa tutkimushankkeessa FIRE-RES
on vuosina 2021–2025 tutkittu äärimmäisen voimakkaita maastopaloja, joiden hallintaan on projektissa kehitetty innovatiivisia prosesseja, menetelmiä ja työkaluja kokonaisvaltaisemman palonhallinnan toteuttamiseksi. VTT:n roolina on ollut virtauslaskennan (Computational Fluid Dynamics, CFD) soveltaminen maastopalojen mallinnukseen, ja erilaisten paloprosessiin vaikuttavien tekijöiden merkityksen arviointi simulointien avulla. Kahta erilaista virtauslaskennan ohjelmistoa, Fire Dynamics Simulator (FDS) ja OpenFOAM, testattiin tieteellisessä kirjallisuudessa kuvattujen hyvin tunnettujen palokokeiden mallinnuksella, ja herkkyystarkasteluilla tutkittiin palokäyttäytymistä erilaisissa olosuhteissa.
Kaiken kaikkiaan tulosten yhdenmukaisuus aikaisempien löydösten ja odotetun käyttäytymisen kanssa on rohkaisevaa, koska se
vahvistaa ymmärrystämme maastopalojen monimutkaisesta dynamiikasta. Tällaisten tulosten kokeellinen validointi ei kuitenkaan
ole helposti toteutettavissa todellisten metsäpalojen mittakaavassa. Laskentakapasiteetti ja mallinnukseen kuluva aika rajoittavat
edelleen menetelmän käyttöä käytännön sovelluksissa, ja lisäksi
palavan maaston tuntemus on puutteellista CFD-laskentaa ajatellen. Edellä mainituista syistä virtauslaskentaa ei vielä voi käyttää
käytännön operatiivisessa toiminnassa, jos tavoitteena on ennustaa palon leviämistä. CFD on kyllä käyttökelpoinen metsäpalojen dynamiikan tutkimukseen, eli sen avulla on mahdollista saada uutta tietoa metsäpaloista.
on vuosina 2021–2025 tutkittu äärimmäisen voimakkaita maastopaloja, joiden hallintaan on projektissa kehitetty innovatiivisia prosesseja, menetelmiä ja työkaluja kokonaisvaltaisemman palonhallinnan toteuttamiseksi. VTT:n roolina on ollut virtauslaskennan (Computational Fluid Dynamics, CFD) soveltaminen maastopalojen mallinnukseen, ja erilaisten paloprosessiin vaikuttavien tekijöiden merkityksen arviointi simulointien avulla. Kahta erilaista virtauslaskennan ohjelmistoa, Fire Dynamics Simulator (FDS) ja OpenFOAM, testattiin tieteellisessä kirjallisuudessa kuvattujen hyvin tunnettujen palokokeiden mallinnuksella, ja herkkyystarkasteluilla tutkittiin palokäyttäytymistä erilaisissa olosuhteissa.
Kaiken kaikkiaan tulosten yhdenmukaisuus aikaisempien löydösten ja odotetun käyttäytymisen kanssa on rohkaisevaa, koska se
vahvistaa ymmärrystämme maastopalojen monimutkaisesta dynamiikasta. Tällaisten tulosten kokeellinen validointi ei kuitenkaan
ole helposti toteutettavissa todellisten metsäpalojen mittakaavassa. Laskentakapasiteetti ja mallinnukseen kuluva aika rajoittavat
edelleen menetelmän käyttöä käytännön sovelluksissa, ja lisäksi
palavan maaston tuntemus on puutteellista CFD-laskentaa ajatellen. Edellä mainituista syistä virtauslaskentaa ei vielä voi käyttää
käytännön operatiivisessa toiminnassa, jos tavoitteena on ennustaa palon leviämistä. CFD on kyllä käyttökelpoinen metsäpalojen dynamiikan tutkimukseen, eli sen avulla on mahdollista saada uutta tietoa metsäpaloista.
| Original language | English |
|---|---|
| Pages (from-to) | 31-33 |
| Journal | Palotutkimuksen päivät |
| Volume | 2025 |
| Publication status | Published - 2025 |
| MoE publication type | D1 Article in a trade journal |
| Event | Palotutkimuksen päivät 2025 - Helsinki Duration: 3 Sept 2025 → 4 Sept 2025 |
Funding
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta; sopimus nro 101037419.