Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus

Riitta Pipatti, Sami Tuhkanen, Pirjo Mälkiä, Riitta Pietilä

Research output: Book/ReportReport

6 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa arvioitiin maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä sekä niiden vähentämisen mahdollisuuksia ja kustannuksia Suomessa. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 10 % ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Maaperän ja vesistöjen typpikuormituksen sekä lannankäsittelyn aiheuttamat dityppioksidipäästöt (N2O) muodostavat merkittävimmän osan Suomen maatalouden päästöistä, yhteensä noin 40 %. Turvemaiden viljelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi (CO2) ja N2O, vähäisemmässä määrin metaani (CH4)) muodostavat noin kolmanneksen, kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt puolestaan noin viidenneksen, kalkituksen CO2-päästöt noin 6 % ja lannankäsittelyn CH4-päästöt noin 3 % maatalouden arvioiduista nykyisistä päästöistä. Päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret. Etenkin turvemaiden osalta sekä pinta-alatiedot että käytetyt päästökertoimet ovat hyvin epävarmoja. Kokonaispäästöarviossa ei ole mukana kivennäismaiden viljelystä aiheutuvia CO2-päästöjä, koska määrällisiä arvioita näistä ei ole vielä saatavilla. Maatalouden päästöt ovat vähentyneet 1990-luvulla yli 10 %. Syynä vähennykseen ovat sekä tuotannon alentuminen että sen tehostuminen, joiden seurauksena kotieläinten määrä sekä väkilannoituksen käyttö ovat vähentyneet. Tutkimuksen mukaan mahdollisuudet vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä edelleen ovat hyvät. Ruokinnan tehostaminen on tutkimuksen mukaan kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Lannankäsittelyn päästöjen vähentäminen kompostoinnin tai biokaasutuksen avulla on merkitykseltään vähäisempi ja huomattavasti kalliimpi toimenpide Suomessa. Turvemaiden viljelyn lopettamista, esimerkiksi metsittämällä pellot tai muuttamalla ne luonnon laitumiksi, on esitetty keinoiksi vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Keinojen vaikutukset päästöihin tunnetaan kuitenkin huonosti. Myös vaikutukset maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä arvioidut suuret kustannukset voivat olla esteenä turvemaiden metsittämisen hyväksyttävyydelle. Tutkimuksen tulokset perustuvat osittain suppeaan ja epävarmaan tutkimusaineistoon, jota tulisi monipuolistaa ja varmentaa mittauksin sekä lähtötietojen keruuta ja tilastointia parantamalla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Electronic)951-38-5018-8
ISBN (Print)951-38-5017-X
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number841
ISSN1235-0613

Fingerprint

Pinta
Finland
Gases
Costs and Cost Analysis

Keywords

  • agriculture
  • emissions
  • greenhouse gases
  • cultivation
  • fertilisation
  • manure
  • nitrous oxide
  • methane
  • carbon dioxide
  • Finland

Cite this

Pipatti, R., Tuhkanen, S., Mälkiä, P., & Pietilä, R. (2000). Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 841
Pipatti, Riitta ; Tuhkanen, Sami ; Mälkiä, Pirjo ; Pietilä, Riitta. / Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 72 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 841).
@book{9341eff507374e1eb320844ba69eef60,
title = "Maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus",
abstract = "Tutkimuksessa arvioitiin maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} sek{\"a} niiden v{\"a}hent{\"a}misen mahdollisuuksia ja kustannuksia Suomessa. Maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat noin 10 {\%} ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} Suomessa. Maaper{\"a}n ja vesist{\"o}jen typpikuormituksen sek{\"a} lannank{\"a}sittelyn aiheuttamat dityppioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t (N2O) muodostavat merkitt{\"a}vimm{\"a}n osan Suomen maatalouden p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}, yhteens{\"a} noin 40 {\%}. Turvemaiden viljelyst{\"a} aiheutuvat kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t (hiilidioksidi (CO2) ja N2O, v{\"a}h{\"a}isemm{\"a}ss{\"a} m{\"a}{\"a}rin metaani (CH4)) muodostavat noin kolmanneksen, kotiel{\"a}inten ruoansulatuksen CH4-p{\"a}{\"a}st{\"o}t puolestaan noin viidenneksen, kalkituksen CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t noin 6 {\%} ja lannank{\"a}sittelyn CH4-p{\"a}{\"a}st{\"o}t noin 3 {\%} maatalouden arvioiduista nykyisist{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. P{\"a}{\"a}st{\"o}arvioihin liittyv{\"a}t ep{\"a}varmuudet ovat suuret. Etenkin turvemaiden osalta sek{\"a} pinta-alatiedot ett{\"a} k{\"a}ytetyt p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimet ovat hyvin ep{\"a}varmoja. Kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}arviossa ei ole mukana kivenn{\"a}ismaiden viljelyst{\"a} aiheutuvia CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, koska m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} arvioita n{\"a}ist{\"a} ei ole viel{\"a} saatavilla. Maatalouden p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat v{\"a}hentyneet 1990-luvulla yli 10 {\%}. Syyn{\"a} v{\"a}hennykseen ovat sek{\"a} tuotannon alentuminen ett{\"a} sen tehostuminen, joiden seurauksena kotiel{\"a}inten m{\"a}{\"a}r{\"a} sek{\"a} v{\"a}kilannoituksen k{\"a}ytt{\"o} ovat v{\"a}hentyneet. Tutkimuksen mukaan mahdollisuudet v{\"a}hent{\"a}{\"a} maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} edelleen ovat hyv{\"a}t. Ruokinnan tehostaminen on tutkimuksen mukaan kustannustehokas tapa v{\"a}hent{\"a}{\"a} kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Lannank{\"a}sittelyn p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}minen kompostoinnin tai biokaasutuksen avulla on merkitykselt{\"a}{\"a}n v{\"a}h{\"a}isempi ja huomattavasti kalliimpi toimenpide Suomessa. Turvemaiden viljelyn lopettamista, esimerkiksi metsitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} pellot tai muuttamalla ne luonnon laitumiksi, on esitetty keinoiksi v{\"a}hent{\"a}{\"a} maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Keinojen vaikutukset p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin tunnetaan kuitenkin huonosti. My{\"o}s vaikutukset maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen sek{\"a} arvioidut suuret kustannukset voivat olla esteen{\"a} turvemaiden metsitt{\"a}misen hyv{\"a}ksytt{\"a}vyydelle. Tutkimuksen tulokset perustuvat osittain suppeaan ja ep{\"a}varmaan tutkimusaineistoon, jota tulisi monipuolistaa ja varmentaa mittauksin sek{\"a} l{\"a}ht{\"o}tietojen keruuta ja tilastointia parantamalla.",
keywords = "agriculture, emissions, greenhouse gases, cultivation, fertilisation, manure, nitrous oxide, methane, carbon dioxide, Finland",
author = "Riitta Pipatti and Sami Tuhkanen and Pirjo M{\"a}lki{\"a} and Riitta Pietil{\"a}",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5017-X",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "841",
address = "Finland",

}

Pipatti, R, Tuhkanen, S, Mälkiä, P & Pietilä, R 2000, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 841, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus. / Pipatti, Riitta; Tuhkanen, Sami; Mälkiä, Pirjo; Pietilä, Riitta.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 72 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 841).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus

AU - Pipatti, Riitta

AU - Tuhkanen, Sami

AU - Mälkiä, Pirjo

AU - Pietilä, Riitta

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tutkimuksessa arvioitiin maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä sekä niiden vähentämisen mahdollisuuksia ja kustannuksia Suomessa. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 10 % ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Maaperän ja vesistöjen typpikuormituksen sekä lannankäsittelyn aiheuttamat dityppioksidipäästöt (N2O) muodostavat merkittävimmän osan Suomen maatalouden päästöistä, yhteensä noin 40 %. Turvemaiden viljelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi (CO2) ja N2O, vähäisemmässä määrin metaani (CH4)) muodostavat noin kolmanneksen, kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt puolestaan noin viidenneksen, kalkituksen CO2-päästöt noin 6 % ja lannankäsittelyn CH4-päästöt noin 3 % maatalouden arvioiduista nykyisistä päästöistä. Päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret. Etenkin turvemaiden osalta sekä pinta-alatiedot että käytetyt päästökertoimet ovat hyvin epävarmoja. Kokonaispäästöarviossa ei ole mukana kivennäismaiden viljelystä aiheutuvia CO2-päästöjä, koska määrällisiä arvioita näistä ei ole vielä saatavilla. Maatalouden päästöt ovat vähentyneet 1990-luvulla yli 10 %. Syynä vähennykseen ovat sekä tuotannon alentuminen että sen tehostuminen, joiden seurauksena kotieläinten määrä sekä väkilannoituksen käyttö ovat vähentyneet. Tutkimuksen mukaan mahdollisuudet vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä edelleen ovat hyvät. Ruokinnan tehostaminen on tutkimuksen mukaan kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Lannankäsittelyn päästöjen vähentäminen kompostoinnin tai biokaasutuksen avulla on merkitykseltään vähäisempi ja huomattavasti kalliimpi toimenpide Suomessa. Turvemaiden viljelyn lopettamista, esimerkiksi metsittämällä pellot tai muuttamalla ne luonnon laitumiksi, on esitetty keinoiksi vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Keinojen vaikutukset päästöihin tunnetaan kuitenkin huonosti. Myös vaikutukset maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä arvioidut suuret kustannukset voivat olla esteenä turvemaiden metsittämisen hyväksyttävyydelle. Tutkimuksen tulokset perustuvat osittain suppeaan ja epävarmaan tutkimusaineistoon, jota tulisi monipuolistaa ja varmentaa mittauksin sekä lähtötietojen keruuta ja tilastointia parantamalla.

AB - Tutkimuksessa arvioitiin maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä sekä niiden vähentämisen mahdollisuuksia ja kustannuksia Suomessa. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 10 % ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Maaperän ja vesistöjen typpikuormituksen sekä lannankäsittelyn aiheuttamat dityppioksidipäästöt (N2O) muodostavat merkittävimmän osan Suomen maatalouden päästöistä, yhteensä noin 40 %. Turvemaiden viljelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi (CO2) ja N2O, vähäisemmässä määrin metaani (CH4)) muodostavat noin kolmanneksen, kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt puolestaan noin viidenneksen, kalkituksen CO2-päästöt noin 6 % ja lannankäsittelyn CH4-päästöt noin 3 % maatalouden arvioiduista nykyisistä päästöistä. Päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret. Etenkin turvemaiden osalta sekä pinta-alatiedot että käytetyt päästökertoimet ovat hyvin epävarmoja. Kokonaispäästöarviossa ei ole mukana kivennäismaiden viljelystä aiheutuvia CO2-päästöjä, koska määrällisiä arvioita näistä ei ole vielä saatavilla. Maatalouden päästöt ovat vähentyneet 1990-luvulla yli 10 %. Syynä vähennykseen ovat sekä tuotannon alentuminen että sen tehostuminen, joiden seurauksena kotieläinten määrä sekä väkilannoituksen käyttö ovat vähentyneet. Tutkimuksen mukaan mahdollisuudet vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä edelleen ovat hyvät. Ruokinnan tehostaminen on tutkimuksen mukaan kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Lannankäsittelyn päästöjen vähentäminen kompostoinnin tai biokaasutuksen avulla on merkitykseltään vähäisempi ja huomattavasti kalliimpi toimenpide Suomessa. Turvemaiden viljelyn lopettamista, esimerkiksi metsittämällä pellot tai muuttamalla ne luonnon laitumiksi, on esitetty keinoiksi vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Keinojen vaikutukset päästöihin tunnetaan kuitenkin huonosti. Myös vaikutukset maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä arvioidut suuret kustannukset voivat olla esteenä turvemaiden metsittämisen hyväksyttävyydelle. Tutkimuksen tulokset perustuvat osittain suppeaan ja epävarmaan tutkimusaineistoon, jota tulisi monipuolistaa ja varmentaa mittauksin sekä lähtötietojen keruuta ja tilastointia parantamalla.

KW - agriculture

KW - emissions

KW - greenhouse gases

KW - cultivation

KW - fertilisation

KW - manure

KW - nitrous oxide

KW - methane

KW - carbon dioxide

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-5017-X

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pipatti R, Tuhkanen S, Mälkiä P, Pietilä R. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 72 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 841).