@book{9341eff507374e1eb320844ba69eef60,
title = "Maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen mahdollisuudet ja kustannustehokkuus",
abstract = "Tutkimuksessa arvioitiin maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} sek{\"a} niiden v{\"a}hent{\"a}misen mahdollisuuksia ja kustannuksia Suomessa. Maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat noin 10 % ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} Suomessa. Maaper{\"a}n ja vesist{\"o}jen typpikuormituksen sek{\"a} lannank{\"a}sittelyn aiheuttamat dityppioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t (N2O) muodostavat merkitt{\"a}vimm{\"a}n osan Suomen maatalouden p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}, yhteens{\"a} noin 40 %. Turvemaiden viljelyst{\"a} aiheutuvat kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t (hiilidioksidi (CO2) ja N2O, v{\"a}h{\"a}isemm{\"a}ss{\"a} m{\"a}{\"a}rin metaani (CH4)) muodostavat noin kolmanneksen, kotiel{\"a}inten ruoansulatuksen CH4-p{\"a}{\"a}st{\"o}t puolestaan noin viidenneksen, kalkituksen CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t noin 6 % ja lannank{\"a}sittelyn CH4-p{\"a}{\"a}st{\"o}t noin 3 % maatalouden arvioiduista nykyisist{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. P{\"a}{\"a}st{\"o}arvioihin liittyv{\"a}t ep{\"a}varmuudet ovat suuret. Etenkin turvemaiden osalta sek{\"a} pinta-alatiedot ett{\"a} k{\"a}ytetyt p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimet ovat hyvin ep{\"a}varmoja. Kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}arviossa ei ole mukana kivenn{\"a}ismaiden viljelyst{\"a} aiheutuvia CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, koska m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} arvioita n{\"a}ist{\"a} ei ole viel{\"a} saatavilla. Maatalouden p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat v{\"a}hentyneet 1990-luvulla yli 10 %. Syyn{\"a} v{\"a}hennykseen ovat sek{\"a} tuotannon alentuminen ett{\"a} sen tehostuminen, joiden seurauksena kotiel{\"a}inten m{\"a}{\"a}r{\"a} sek{\"a} v{\"a}kilannoituksen k{\"a}ytt{\"o} ovat v{\"a}hentyneet. Tutkimuksen mukaan mahdollisuudet v{\"a}hent{\"a}{\"a} maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} edelleen ovat hyv{\"a}t. Ruokinnan tehostaminen on tutkimuksen mukaan kustannustehokas tapa v{\"a}hent{\"a}{\"a} kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Lannank{\"a}sittelyn p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}minen kompostoinnin tai biokaasutuksen avulla on merkitykselt{\"a}{\"a}n v{\"a}h{\"a}isempi ja huomattavasti kalliimpi toimenpide Suomessa. Turvemaiden viljelyn lopettamista, esimerkiksi metsitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} pellot tai muuttamalla ne luonnon laitumiksi, on esitetty keinoiksi v{\"a}hent{\"a}{\"a} maatalouden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Keinojen vaikutukset p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin tunnetaan kuitenkin huonosti. My{\"o}s vaikutukset maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen sek{\"a} arvioidut suuret kustannukset voivat olla esteen{\"a} turvemaiden metsitt{\"a}misen hyv{\"a}ksytt{\"a}vyydelle. Tutkimuksen tulokset perustuvat osittain suppeaan ja ep{\"a}varmaan tutkimusaineistoon, jota tulisi monipuolistaa ja varmentaa mittauksin sek{\"a} l{\"a}ht{\"o}tietojen keruuta ja tilastointia parantamalla.",
keywords = "agriculture, emissions, greenhouse gases, cultivation, fertilisation, manure, nitrous oxide, methane, carbon dioxide, Finland",
author = "Riitta Pipatti and Sami Tuhkanen and Pirjo M{\"a}lki{\"a} and Riitta Pietil{\"a}",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5017-X",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "841",
address = "Finland",
}
