Mannerheimintien suojateiden turvallisuus

Kulmala Risto

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten suojatieratkaisujen vaikutusta jalankulkijoiden kadunylitysten turvallisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat Mannerheimintien ylittävät 16 suojatietä Runeberginkadun ja Tukholmankadun välillä. Suojateillä sovellettujen ratkaisujen perusteella suojatiet luokiteltiin korokkeen olemassaolon, valo-ohjauksen ja sijaintipaikan mukaan. Korokkeelliset suojatiet olivat yhtä lukuun ottamatta raitiovaunupysäkkien yhteydessä. Aineistona käytettiin poliisin raportoimia liikenneonnettomuuksia vuosilta 1974 - 1979 ja suojateiden keskimääräisiä jalankulkijamääriä Helsingin kaupungin liikennelaskennoista. Lisäksi 13 suojatiellä tehtiin konfliktimittaukset. Mittauksissa laskettiin ja taltioitiin kuvanauhalle jalankulkijoiden kadunylitykset sekä näiden yhteydessä havaitut konfliktit ja potentiaaliset konfliktitilanteet. Lisäksi kerättiin otoksina ajoneuvojen lukumäärä- ja nopeushavaintoja. Suurimmat onnettomuus- ja konfliktiriskit havaittiin sekä korokkeettomilla että korokkeellisilla valo-ohjaamattomilla suojateillä. Riskit olivat pienempiä korokkeettomilla valo-ohjatuilla suojateillä. Punaista vasten kulkevien jalankulkijoiden ja suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon pysähtymättä ohittavien ajoneuvojen havaittiin aiheuttavan valtaosan tutkittujen suojateiden onnettomuuksista ja konflikteista. Vaaralliseen tilanteeseen joutumisen riski oli valoohjaamatonta suojatietä ylitettäessä 20 - 25 kertaa niin suuri kuin ylitettäessä valo-ohjattua suojatietä vihreällä. Suurimmillaan riski oli tilanteissa, joissa jalankulkija kulki punaista vasten kiirehtiäkseen raitiovaunupysäkille. Näissä tilanteissa riski oli 5 - 12 kertaa niin suuri kuin valo-ohjaamatonta suojatietä ylitettäessä. Keinoiksi suojateiden turvallisuuden parantamiseksi esitetään mm. valo-ohjaamattomien suojateiden valo-ohjausta ja katuosasuojateiden selvempää merkitsemistä. Myös raitiovaunuliikenteen poistaminen katuosuudelta näyttäisi parantavan kadunylitysten turvallisuutta. Erillisenä selvityksenä tutkittiin konfliktimenetelmällä korokkeellisen suojatien rakentamisen vaikutusta kadunylityksen turvallisuuteen. Tutkimus tehtiin Mannerheimintie 172:n kohdalla ennen-jälkeen-tarkasteluna. Ennen suojatien rakentamista katuosuudella havaittiin kuuden mittaustunnin aikana 8 konfliktia jalankulkijoiden kadunylitysten yhteydessä. Suojatien rakentamisen jälkeen tehdyissä mittauksissa havaittiin suojatiellä yksi jalankulkukonflikti ja katuosuudella yksi konflikti polkupyörän ja auton välillä. Jalankulkijoiden kadunylitysten määrä oli jälkeen-mittauksissa yli kaksinkertainen ennen-mittauksiin verrattuna.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages39
ISBN (Print)951-38-1271-5
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number25
ISSN0358-5085

Fingerprint

traffic

Keywords

  • overpasses
  • crossings
  • traffic safety
  • traffic accidents
  • accidents

Cite this

Risto, K. (1981). Mannerheimintien suojateiden turvallisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 25
Risto, Kulmala. / Mannerheimintien suojateiden turvallisuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 39 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 25).
@book{c5717dd0e0a4424e821a556b0dba6eb3,
title = "Mannerheimintien suojateiden turvallisuus",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten suojatieratkaisujen vaikutusta jalankulkijoiden kadunylitysten turvallisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat Mannerheimintien ylitt{\"a}v{\"a}t 16 suojatiet{\"a} Runeberginkadun ja Tukholmankadun v{\"a}lill{\"a}. Suojateill{\"a} sovellettujen ratkaisujen perusteella suojatiet luokiteltiin korokkeen olemassaolon, valo-ohjauksen ja sijaintipaikan mukaan. Korokkeelliset suojatiet olivat yht{\"a} lukuun ottamatta raitiovaunupys{\"a}kkien yhteydess{\"a}. Aineistona k{\"a}ytettiin poliisin raportoimia liikenneonnettomuuksia vuosilta 1974 - 1979 ja suojateiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} jalankulkijam{\"a}{\"a}ri{\"a} Helsingin kaupungin liikennelaskennoista. Lis{\"a}ksi 13 suojatiell{\"a} tehtiin konfliktimittaukset. Mittauksissa laskettiin ja taltioitiin kuvanauhalle jalankulkijoiden kadunylitykset sek{\"a} n{\"a}iden yhteydess{\"a} havaitut konfliktit ja potentiaaliset konfliktitilanteet. Lis{\"a}ksi ker{\"a}ttiin otoksina ajoneuvojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a}- ja nopeushavaintoja. Suurimmat onnettomuus- ja konfliktiriskit havaittiin sek{\"a} korokkeettomilla ett{\"a} korokkeellisilla valo-ohjaamattomilla suojateill{\"a}. Riskit olivat pienempi{\"a} korokkeettomilla valo-ohjatuilla suojateill{\"a}. Punaista vasten kulkevien jalankulkijoiden ja suojatien eteen pys{\"a}htyneen ajoneuvon pys{\"a}htym{\"a}tt{\"a} ohittavien ajoneuvojen havaittiin aiheuttavan valtaosan tutkittujen suojateiden onnettomuuksista ja konflikteista. Vaaralliseen tilanteeseen joutumisen riski oli valoohjaamatonta suojatiet{\"a} ylitett{\"a}ess{\"a} 20 - 25 kertaa niin suuri kuin ylitett{\"a}ess{\"a} valo-ohjattua suojatiet{\"a} vihre{\"a}ll{\"a}. Suurimmillaan riski oli tilanteissa, joissa jalankulkija kulki punaista vasten kiirehti{\"a}kseen raitiovaunupys{\"a}kille. N{\"a}iss{\"a} tilanteissa riski oli 5 - 12 kertaa niin suuri kuin valo-ohjaamatonta suojatiet{\"a} ylitett{\"a}ess{\"a}. Keinoiksi suojateiden turvallisuuden parantamiseksi esitet{\"a}{\"a}n mm. valo-ohjaamattomien suojateiden valo-ohjausta ja katuosasuojateiden selvemp{\"a}{\"a} merkitsemist{\"a}. My{\"o}s raitiovaunuliikenteen poistaminen katuosuudelta n{\"a}ytt{\"a}isi parantavan kadunylitysten turvallisuutta. Erillisen{\"a} selvityksen{\"a} tutkittiin konfliktimenetelm{\"a}ll{\"a} korokkeellisen suojatien rakentamisen vaikutusta kadunylityksen turvallisuuteen. Tutkimus tehtiin Mannerheimintie 172:n kohdalla ennen-j{\"a}lkeen-tarkasteluna. Ennen suojatien rakentamista katuosuudella havaittiin kuuden mittaustunnin aikana 8 konfliktia jalankulkijoiden kadunylitysten yhteydess{\"a}. Suojatien rakentamisen j{\"a}lkeen tehdyiss{\"a} mittauksissa havaittiin suojatiell{\"a} yksi jalankulkukonflikti ja katuosuudella yksi konflikti polkupy{\"o}r{\"a}n ja auton v{\"a}lill{\"a}. Jalankulkijoiden kadunylitysten m{\"a}{\"a}r{\"a} oli j{\"a}lkeen-mittauksissa yli kaksinkertainen ennen-mittauksiin verrattuna.",
keywords = "overpasses, crossings, traffic safety, traffic accidents, accidents",
author = "Kulmala Risto",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1271-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "25",
address = "Finland",

}

Risto, K 1981, Mannerheimintien suojateiden turvallisuus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 25, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mannerheimintien suojateiden turvallisuus. / Risto, Kulmala.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 39 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 25).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mannerheimintien suojateiden turvallisuus

AU - Risto, Kulmala

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten suojatieratkaisujen vaikutusta jalankulkijoiden kadunylitysten turvallisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat Mannerheimintien ylittävät 16 suojatietä Runeberginkadun ja Tukholmankadun välillä. Suojateillä sovellettujen ratkaisujen perusteella suojatiet luokiteltiin korokkeen olemassaolon, valo-ohjauksen ja sijaintipaikan mukaan. Korokkeelliset suojatiet olivat yhtä lukuun ottamatta raitiovaunupysäkkien yhteydessä. Aineistona käytettiin poliisin raportoimia liikenneonnettomuuksia vuosilta 1974 - 1979 ja suojateiden keskimääräisiä jalankulkijamääriä Helsingin kaupungin liikennelaskennoista. Lisäksi 13 suojatiellä tehtiin konfliktimittaukset. Mittauksissa laskettiin ja taltioitiin kuvanauhalle jalankulkijoiden kadunylitykset sekä näiden yhteydessä havaitut konfliktit ja potentiaaliset konfliktitilanteet. Lisäksi kerättiin otoksina ajoneuvojen lukumäärä- ja nopeushavaintoja. Suurimmat onnettomuus- ja konfliktiriskit havaittiin sekä korokkeettomilla että korokkeellisilla valo-ohjaamattomilla suojateillä. Riskit olivat pienempiä korokkeettomilla valo-ohjatuilla suojateillä. Punaista vasten kulkevien jalankulkijoiden ja suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon pysähtymättä ohittavien ajoneuvojen havaittiin aiheuttavan valtaosan tutkittujen suojateiden onnettomuuksista ja konflikteista. Vaaralliseen tilanteeseen joutumisen riski oli valoohjaamatonta suojatietä ylitettäessä 20 - 25 kertaa niin suuri kuin ylitettäessä valo-ohjattua suojatietä vihreällä. Suurimmillaan riski oli tilanteissa, joissa jalankulkija kulki punaista vasten kiirehtiäkseen raitiovaunupysäkille. Näissä tilanteissa riski oli 5 - 12 kertaa niin suuri kuin valo-ohjaamatonta suojatietä ylitettäessä. Keinoiksi suojateiden turvallisuuden parantamiseksi esitetään mm. valo-ohjaamattomien suojateiden valo-ohjausta ja katuosasuojateiden selvempää merkitsemistä. Myös raitiovaunuliikenteen poistaminen katuosuudelta näyttäisi parantavan kadunylitysten turvallisuutta. Erillisenä selvityksenä tutkittiin konfliktimenetelmällä korokkeellisen suojatien rakentamisen vaikutusta kadunylityksen turvallisuuteen. Tutkimus tehtiin Mannerheimintie 172:n kohdalla ennen-jälkeen-tarkasteluna. Ennen suojatien rakentamista katuosuudella havaittiin kuuden mittaustunnin aikana 8 konfliktia jalankulkijoiden kadunylitysten yhteydessä. Suojatien rakentamisen jälkeen tehdyissä mittauksissa havaittiin suojatiellä yksi jalankulkukonflikti ja katuosuudella yksi konflikti polkupyörän ja auton välillä. Jalankulkijoiden kadunylitysten määrä oli jälkeen-mittauksissa yli kaksinkertainen ennen-mittauksiin verrattuna.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten suojatieratkaisujen vaikutusta jalankulkijoiden kadunylitysten turvallisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat Mannerheimintien ylittävät 16 suojatietä Runeberginkadun ja Tukholmankadun välillä. Suojateillä sovellettujen ratkaisujen perusteella suojatiet luokiteltiin korokkeen olemassaolon, valo-ohjauksen ja sijaintipaikan mukaan. Korokkeelliset suojatiet olivat yhtä lukuun ottamatta raitiovaunupysäkkien yhteydessä. Aineistona käytettiin poliisin raportoimia liikenneonnettomuuksia vuosilta 1974 - 1979 ja suojateiden keskimääräisiä jalankulkijamääriä Helsingin kaupungin liikennelaskennoista. Lisäksi 13 suojatiellä tehtiin konfliktimittaukset. Mittauksissa laskettiin ja taltioitiin kuvanauhalle jalankulkijoiden kadunylitykset sekä näiden yhteydessä havaitut konfliktit ja potentiaaliset konfliktitilanteet. Lisäksi kerättiin otoksina ajoneuvojen lukumäärä- ja nopeushavaintoja. Suurimmat onnettomuus- ja konfliktiriskit havaittiin sekä korokkeettomilla että korokkeellisilla valo-ohjaamattomilla suojateillä. Riskit olivat pienempiä korokkeettomilla valo-ohjatuilla suojateillä. Punaista vasten kulkevien jalankulkijoiden ja suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon pysähtymättä ohittavien ajoneuvojen havaittiin aiheuttavan valtaosan tutkittujen suojateiden onnettomuuksista ja konflikteista. Vaaralliseen tilanteeseen joutumisen riski oli valoohjaamatonta suojatietä ylitettäessä 20 - 25 kertaa niin suuri kuin ylitettäessä valo-ohjattua suojatietä vihreällä. Suurimmillaan riski oli tilanteissa, joissa jalankulkija kulki punaista vasten kiirehtiäkseen raitiovaunupysäkille. Näissä tilanteissa riski oli 5 - 12 kertaa niin suuri kuin valo-ohjaamatonta suojatietä ylitettäessä. Keinoiksi suojateiden turvallisuuden parantamiseksi esitetään mm. valo-ohjaamattomien suojateiden valo-ohjausta ja katuosasuojateiden selvempää merkitsemistä. Myös raitiovaunuliikenteen poistaminen katuosuudelta näyttäisi parantavan kadunylitysten turvallisuutta. Erillisenä selvityksenä tutkittiin konfliktimenetelmällä korokkeellisen suojatien rakentamisen vaikutusta kadunylityksen turvallisuuteen. Tutkimus tehtiin Mannerheimintie 172:n kohdalla ennen-jälkeen-tarkasteluna. Ennen suojatien rakentamista katuosuudella havaittiin kuuden mittaustunnin aikana 8 konfliktia jalankulkijoiden kadunylitysten yhteydessä. Suojatien rakentamisen jälkeen tehdyissä mittauksissa havaittiin suojatiellä yksi jalankulkukonflikti ja katuosuudella yksi konflikti polkupyörän ja auton välillä. Jalankulkijoiden kadunylitysten määrä oli jälkeen-mittauksissa yli kaksinkertainen ennen-mittauksiin verrattuna.

KW - overpasses

KW - crossings

KW - traffic safety

KW - traffic accidents

KW - accidents

M3 - Report

SN - 951-38-1271-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Mannerheimintien suojateiden turvallisuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Risto K. Mannerheimintien suojateiden turvallisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 39 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 25).